Torstainahan oli kätevä päivä, kun koirakurssilla demottiin jälki Surin ja pentujen voimin. Pennut toivat ihanan autenttisen tatsin hommaan, kun kaksi niistä demosi makkaratuutua ja kaksi suoralla jäljellä aloittamista. Siinähän ei voi muuta kuin antaa pentujen edetä ja hiffata, jos on hiffatakseen. Makkaratuutulaiset näyttivät kääntyvän tallaamattomalta jo takaisin ruutuun. Suorajälkiläiset (Muste ja Tassu) hiffasivat alun pyörimisen jälkeen jäljen suunnan molemmat. Musteelle siis jälki nro 1 (siis no tokoa ja jälkeähän me ei AINAKAAN aleta treenata, eikä aletakaan, kun tehdään vaan mitä huvittaa). Suri teki helpon perusjäljen, mutta vieraan tallaamana. Hirveen tarkasti ja motivoituneesti ilman katkoja se ajoi alusta loppuun, ainoa vaan että vain ekan kepin ilmaisi neljästä. Viimeiselle päätin palauttaa, tosin aika monta muutakin ihmistä oli peltoa jo tallannut (siis nostettiin uudelleen). Moukan tuurihan se onnaksi auttoi, kun lähetin Suria nostamaan jälkeä uudelleen, se tuli jotakuinkin suoraan viimeiselle kepille. Hyvä näin!
Perjantaina käytiin vähän ulkoluttamassa Heikin ja Venlan kanssa pentuja Vääksyssä. Se lisäksi Suri ja Venla vähän tokoili. Surilla paino sanalla vähän; se oli ihan könkkö taas vieraassa paikassa. Kun kotona olen tarkoituksella tehnyt, että hommien alku on se, että käyn yliryhdikkäästi seisomaan ja se tarjoaa pertsaa innokkaasti tästä, vieraassa paikassa se hipsuttaa ja on just sellainen, että jos liikahdan, se hyppää metrin sivuun. Ja hermo meni ihan samalla sekunnilla. En siis kyllä näyttänyt koiralle, mutta yritin saada sen aktivoitumaan juuri onnistumatta. Toisella kiekalla se kuitenkin alkoi nousta, ja tehtiin jopa Heikkiä kohti seuraamista ihan hyvin. Siksi siis muistutus: pk-tottis on helppoa, mutta et tee sillä mitään, jos ei ole asennetta. Eli nyt periaatteessa vaikeita kuvioita hiotaan kotona ja mennään paljon vieraille kentille, ja siellä treenataan vaan, että homma alkaa hyvin. Tänään kotona muuten hiton hyvät uudenlaiset täytskäännökset (alkaa uskaltaa olla röyhkeä) ja liikkeestä istumisen seuraamisesta, JEI!
Tänäänpä olikin huippupäivä, oikea koirapäivä vähän erilaisin menoin. Aamulla lähdin Kuisman luonnetestiin messiin. Ja tuli nähtyä myös porokoira ja rhode testissä, oppia aina kaikki! Illemmalla Muste kävi vähän Vääksyssä käppäilemässä. Tunnistaa nimen ja tulee hyvin luo. Ei vierasta ääniä tai muuta. Pitää antaa katsella, imeä oppia ja ihmetellä. Muste oli myös pätevä, kun tarhassa leikin lomassa kutsuin sitä välillä luo, ja se tuli. Kovastakin juoksusta muiden kanssa - jos sijoituin vaan hyvin. :D Vääksyn jälkeen Kävin vetämässä Kuismalle "kanikrossia", ja samalla tein Surille janan + 1 keppi. Jana oli muuten tosi hieno! Suri eteni järkevällä tasaisella vauhdilla ja nosto oikein ja heti jäljelle. Yhdessä kohtaa vähän meinasi hairahtua väärälle polulle, tosin haju saattoi mennä sinne, mutta en voinut laskea tarkistamaan, kun keppi oli suht lähellä. Palasi, nosti jäljen ja ilmaisi kepin spontaanisti ja nopsaan! Jää kyllä istumaan, mutta what heaven. Kunhan vaan ilmaisee.
Mustelle jälki nro 2, heti vaan metsässä. Pituutta oli varmaan vaan 10 m, kun ruokaa tuli viljeltyä vähän enemmän askeleille, koska se nappula on niin kamalan pientä. Pentupakkauksessa tulee onneksi kilo junnua, se saa mennä sitten jälki-ruokana, ei siis jälkiruokana. Muste lähti ratkaisemaan oikeaan suuntaan ja aika itsenäisesti heti alun, vähän turhautumisvinkua jossain kohtaa ja sitten taas jatkoi itse. Lopussa tuli joku herpaantuminen (väsy touhuista / kakkahätä / jotain), mutta jatsoi vielä purkille. Sitten sai tassutella vapaana takaisin autolle. Oma pentu! Oman pennun jutut! Ääk, miten IHANAA! Muste pääsi jo leikkimään Aura-petitin kanssa, hyvin meni. P.A.S.K.A.:n pentujaosto! Nyt olen alkanut ottaa Mustetta omiin touhuihin, kun aika alkaa olla hyvä. Omia suunnitelmia sille siis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti