Väsynyt reipas

Kolme jostain syystä huonosti nukuttua yötä etää hieman väsyneeksi. Kaipa tämä menee treeninä tulevaisuuteen. :) Piti silti hyödyntää viimeinen ihan oma, vapaa aamu hallitreenien merkeissä. 

Suri-ruiksen kanssa jatkettiin sillä fucking-kartiolla. Ei se hyvä ole. Kyselee koko ajan, saako tulla / menee väkisin ravilla vaikka tuleekin läpi. Siis ihana mieli sillä oli, siitä ei pulaa. Paras tapa ehkä oli heittää lelu taakse, hetsata Suri kartiota kohti ja lähettää. Sili vaarana on kyselytunti. Tehtiin myös läheltä namitoistoja, ja tuli hyvin läpi, mutta tosiaan ravi on silloin askellaji. Voihan olla, että tämä vaan nopeutuu, kun sillä on parempi luotto. Ei saatu siis isompaa ongelmaa aikaiseksi. Muuten tehtiinkin sitten jääviä lähinnä sekä peruutuksesta että seuruusta.  Suri oli rento, iloinen ja onnellinen.

Musteen kanssa pienet hommat, koska olin ihan död. Aloitettiin vähän asennehommilla. Siitä jatkettiin kartioon. Ekassa paluu pertsaan, tosi hyvä. Toisessa vapautus aika läheltä sivua, ei himmaillut. Seuraamista muutama settinen, nyt otin käden jo normaaliksi heilumaan vierelle, se ei juuri häirinnyt, vaikka ekassa reagoikin selvästi rekisteröimällä asian. :) Mutta sditä nyt, koska seuraava askel. Pitää muistaa palkata oikeaan kohtaan, mieluiten taskusta naksun ja kehun jälkeen. Niitä vasurikäännöksiä en vielä saanut aikaiseksi aloittaa treeata, mutta muuten kyllä hyvältä tuntui. Toisessa setissä tehtiin luoksaria: odotusta ja sitten yhdestä hyvästä lähdöstä suorapalkka. Jääviä tehtiin läpi myös, pienentäen apuja. Hirveen hieno ja iloinen pentu. Saa nähdä, miten tässä nyt pystyy vielä treenata. Jospa tästä vielä vähän voimaantuisin, ja onneksi kotipiha on jo sula, ja pian varmasti kuivakin.

Agi-toko-agi

Ollanpas reippaina ja treenailtu vähän mutta laadukkaasti. Lauantaina käytiin illasta hallilla ottamassa aksaa Surin ja Musteen kera. Surille vähän valssin härpätystä, putkiralia ja vähän takaakiertoja, mitä nyt saatiin esteillä hyvin tehtyä. Ja oli kyllä hyvää settiä! 

Musteen kanssa taidettiin tehdä sekä peruskääntöä että valssia, niin että hypyn jälkeen tosiaan käännös ja siitä suoraan toiselle hypylle. Lisäksi hyppykolmiota vähän isommilla väleillä. Muste oli aika kiva, mutta koska keskittyminen meinasi herpaantua isojen vieraiden koirien haukahduksesta, tehtiin ihan minimitoistoilla ja näin pysyi pakka kasassa. Lisäksi ajattelin, että aloitetaan 2on2off-treenit. En vaan keksinyt mitään kovin hyvää kohdetta, puomin yksi palikka lähinnä kävi. Se on vähän vaikea, kun takapää ei vielä pysy, kun ei voi tajuta juona. Laitoin siivekkeen avuksi, ja päästiin jo ihan kivaan tarjoamiseen, mutta muualla tämä pitää kyllä opettaa. Joskus, kun Muste oli pentu, aloitin tätä keittiössä sohvatyynyllä. Silloin vaan oli Musteen kanssa kotiopissa toivomisen varaa kiinnostavuudessa ja motivaatiossa, joten jätin homman odottamaan parempia aikoja ja ahaa-elämyksiä. Nyt totesin, että sen treenimoodi on tosi vakaa ja varma, joten uskoin tämän voivan astua taas kuvioihin, ja oikeassa kyllä olinkin. :) 

Sunnuntaina käytiin Sannan ja Rosman kanssa tokoilemassa. Taimi teki todella makeita kartionkiertoja. Se on nyt tosi varma häiriöistä huolimatta. Seuraava projekti olisikin viedä tämä maneesista muualle. :P Lisäksi vähän jotain jumppaamista, Taimilla oli lystiä. 

Surin kanssa tehtiin vähän kartiota alkulämpäksi. Ja kun viimeeksi ounastelin, että näinkö se alkaa jumittaa taas kartion taa, niin todellakintodellakintodellakin. Back to square one. :P Ihan toivotonta. En oikein keksinyt mitään järkevää, joten piti jättää siihen ja katsella, onko ensi kerralla yhtä toivotonta vai lähtisikö sujumaan kuitenkin. Vähän seuraamista tehtiin myös, ja eipä kyllä korvat laske nyt ollenkaan. Hieno Syrrri! Lopuksi hyppyä, koska ei ole tuntunut jumivan nyt ollenkaan. Ensin 70 cm ja sitten 80 cm heilurina ilman kapulaa. Meni tosi reippaasti. SItten 80 cm kapulalla ees taas. Kerta kiellon päälle vielä oli liikaa, oli vaan jo väsynyt. Teki menohypyn, mutta ei paluuta. Ei tehty numertoa, vaan ilman kapulaa vielä yksi ja se oli siinä. Toistoja ei voi tehdä liikaa, maneesi oli myös myllätty heppojen toimesta ja raskas. Nyt oli pakko kuitenkin aloittaa 70 cm:llä, koska ei olla pariin viikkoon tehty ja en tiennyt miltä näyttäisi (näytti hyvälle kylläkin!). Eli periaatteessa yksi kapulaton ja yksi kapulallinen toisto olisi ideaali, se muistettakoon jatkossa (nyt 2 kapulatonta, 2 kapulallista)!

Musteen kanssa suunnitelma oli ottaa niitä pertsaan paluita, mutta olisi pitänyt ottaa taas maneesia varten ykkösajatukseski aktiivisuus ja asenne. Koska tosiaan hevonen oli juuri ennen meitä ollut maneesissa (tai luulen että siitä tämä johtui), Muste oli vähän tahmea alkuun verrattuna sen tekemiseen muuten. Tehtiin sitten naminsyöntiperuutteluja, ja kyllä se lähti sieltä hyvin nousemaan. Paluita tehtiin seinän vieressä pari, sitten hypyllä pari ja kartiolla myös. Ekat meni aina ihan jees, mutta toinen oli jo vähän boring. Paluut eivät kuitenkaan olleet sellaiset, mitä lähdetään hakemaan, vaan ihan vähän kyttäili, etenkin toistossa. Ekat taisi olla iak kelvollisia. Treeni ei ollut mitenkään eteenpäinvievä, mutta tarpeellinen. Maneesiin nyt vaan aina oikea ykkösajatus mieleen, ja jos onkin parempi, niin sitten voi yrittää jotain muutakin. Toisaalta esim. kun kerran juoksikin vaan lelun ohi tyyliin "mitäs sitten lähtisin haistelemaan", kielsin Mustetta ja se tulikin heti takaisin ja oli valmiina hommiin - eli että uskaltaa vaatia myös jotain, vaikka ei olisikaan ihan parhaassa terässä. 

Eilen oltiin viikkoaksassa. Kerkesin Musteen kanssa alkuun tehdä omaa treeniä, koska kenttä oli tyhjänä. Ekaksi tehtiin hyppykolmiota ja siihen lisäksi putki! Taisi mennä siis putki - 3 hyppyä - putki. Molemmille puolille yhdet, ja oli hienoohienoohienoo. Pienen tauon jälkeen taas hyppy - peruskääntö / valssi - putki - putki - hyppykolmio. Tämä siis kahdesti. Oli muuten melko rallikoira. :) Jotenkinvielä ajattelin, että aion vaan leikkiä siltä varalta jos Muste tuntuisi yhtään sunnuntaiselle, mutta eikä mitään, se oli aivan liekeissä. Todella hyvä treeni, hyvä määrä tehtiin; oli ihan sytyttelymielessä koko homma. Treenin lopuksi tehtiin vielä Hannan avustuksella keppejä, haettiin aloituksia hypyn / putken kautta. Lopuksi portti oli jo ihan suorassa. Umpikulma oli vaikeampi, mutta sai itse ratkaista, avoimesta meni helpommin. Mutta todella hyvä draivi ja oppimisen halu!

Suri oli myös aika hieno treeneissä! :) Palkkaus oli nyt ulkoistettu, mikä on kyllä tarpeen. Eteni ja meni ohjauksiinkin, kepillä hurja vauhti. Tuli tosi hyvä mieli koko treeneistä!

Äsken pihalla tehtiin Musteen 2on2off-treeniä, ja se lähti rullaamaan tosi lupaavasti! Jei!   Vaikka siis taas tuntuu, että on koko ajan jotain tehty, niin tekemisen määrä on pysynyt maltillisena ja mielentila ohjaajalla oikein sopivana ja koirat kovin halukkaina tekemään. Muuten elelläänkin ihan pellossa sitten vastapainona. :D 

Parit hyvät

Keskiviikkona kävin taas hallilla ottamassa aamupäivällä tokoa. Tehtiin pari settiä / koira. Suri taisi aloittaa. Jatkettiin kartiota, nyt oli vähän enemmän haastetta saada se lähtemään laukalla, mutta onnistuttiin kuitenkin suurimmaksi osaksi. Raja on hiuksen hieno, että sen saa tarpeeksi liekkeihin, ja pitää muistaa aloittaa tarpeeksi läheltä ja selkeästi. Mutta hyviä nämä kuitenkin. Nyt aloitettiin merkittömän eteenmeno. Ensin ihan lelulle, sitten pari tyhjiin palkaten hyvästä etenemisestä, sitten taas lelulle. Lupaava alku. Nyt ruutuun sivulle menot itsessään oli vaikeita. Jääviä tehtiin myös. Ei kai paljon muuta. 

Musteen kanssa tehtiin kaiken kaikkiaan kartion kiertoa (lähtöhaukkuvaara!), ruutua pari, hyppyä yksi tai kaksi, jääviä ja seuraamista. Kaikki etenee tosi kivasti nyt. Ei oikeastaan mitään epäselvää, pitää vaan muistaa ajatella aina, miltä kantilta treenaa ja vahvistaa eri asioita. Seuraamisessa tein pysähdyksiäkin, niissä kyllä tosi napakat pertsat ottaen huomioon, että niitä on tehty about vain askelseuruissakotona, ja siitäkin on aikaa.. siis tosi hyvä idis sillä on! Leikissäkin olin itse vähän aktiivisempi taas aikoihin vedossa, ja se itseasiassa ruokki aika paljon Musteen taistelua, syttyi ihan tosissaan siinä. Eli siihenkin taas hyvä, kultainen keskitie ja tasapaino. :) Vahvistetaan omaa aktiivisuutta, mutta voin olla reilusti mukanakin leikissä, etenkin jos se ruokkii näin hyvin.

Eilen oltiin Oililla. Musteen kanssa kun kaikki etenee nyt kivasti, halusin jotain uutta lähestymistä ja treenattavaa: pertsaan paluut. Koska tämähän toistuu monessa (lt, nouto, hyppy, kartio..) ja koska olen nyt ihan rohkeasti päätynyt siihen, että Muste tulee suoraan sivulle. Jos joskus sen pk-urasta innostuisinkin, niin sitten vaan opetetaan se eteentulo. Tai no paikkanahan se on tuttu, siitä tuli se hauska kosketuskepillä valonnopeudella opetettu hauskuus, mutta sitä ei ole yhdistetty mihinkään (pitää myöntää, että meidän varsinaiset luoksetulotreenitkin mahtunee kahden käden sormiin..). Haluaisin siis, että Muste tulisi aina ensinnäkin vauhdilla kohti ilman ennakoimista (jonka saa helposti vauhtipalkkauksessa tehtyä, jos ei ole tarkkana o/) mutta myös että sen pertsaan tulo olisi nopsa ja hyvä. Aloitettiin sitten ihan edestä muutamalla tavallisella pertsaan tulolla, matkaa vähän kasvattaen. Vauhtia saadaksemme otettiin hypyn kanssa, mikä toimikin tosi kivasti. Kartiolla tehtiin niin ikään, tässä tosiaan näkyi jo sitä ennakointivaaraa. Pitkästä matkasta luoksetulon kautta myös. Tehtiin siinä samalla paikalla pysymistä, minkä Muste osasi minusta jo aika hyvin, koska sitäkin on tehty näissä tilanteissa aika vähän. Joka tapauksessa tuosta kohti nopsaan tulosta ja sivulle tulosta saan uuden treenikerran aiheen helposti pyörimään omatoimitreeneihin. 

- Luoksetulossa voin antaa hyvässä vauhdissa uuden sivu käskyn ja näyttääkin kädellä paikkaa, jotta saisi varmuutta ja vauhtia mihin on tulossa --> sivu paras paikka

- Välillä (useimmiten) vaikka sivu-käsky tuleekin taakse palkalle, vapautus tuleekin kun juoksee hyvin siihen sivulle  ja palkkaus siis ennen käännöstä (varo banaanikaarta --> ihan sivulle --> seinän vierus?)

- Taakse voi laittaa valmiiksi palkan ja siirtyä pienellä eleellä ja vapauttaa kun vauhti on hyvä (estää paremminn ettei yritä lukea käden liikkeitä ja ennakoida)  

- Muista ensin JES ja sitten voi liikkua ja ottaa palkat mukaan / paeta / jne. 

- Itse huomioin sen, että mietin etukäteen, miten aion tehdä, etten jännitä ja odota liikaa omaa roolisuoritusta ja näin ollen tee jo miljoona ennakoivaa elettä :D

Näitä pitää funtsia ja laittaa ylös sekä alkaa kokeilla eri treeneissä. Varmaan löytyy se parhaiten meille sopiva ja minun pitää todella näitä miettiä ja harjoitella, jotta saisi sujuvan ja luontevan tavan tehdä. Muste oli treeneissä tosi kiva ja hyvä, teki koko vuoron innokkaasti. :) Oli ahne ja leikkisä. Näillä saadaan kyllä myös viimeisteltyä meidän liikkeitä, joita voisi sitten välillä tehdä jo kokonaisinakin. :) 

Pystykorvaista tokoa ja viikkoaksaa

No sen verran myös viikotonta aksaa, että lauantaina tuli käytyä maneesilla tekemässä kaarrosharra 1 x puoli. :D Esteet jo selkeästi kauempana toisistaan, siis normimitoissa liki. Oikealle meni hyvin, vasemmalle oikaisi kerran, sitten uusi parempi. Se oli siinä. Raportoinnin arvoista.

Sunnuntaina tuli käytyä kuuntelemassa Kantoluotoa. Hyvää, vahvistavaa, selkeää ja loogista juttua siellä tuli. Koiria oli kiva katsella, miten toimivat ja tekivät. Omiin harjoituksiin sain vähän vahvempaa tulokulmaa tai ajatusta eri kohtiin, missä palkata - ettei tulisi urauduttua vain tiettyihin asioihin. Yksi bc tuntui nimittäin hyvin tutulle Suriin nähden ja nuorille koirille tehtävät juttu taas vahvistivat Musteen treeniajatuksia. 

Illalla sitten käytiinkin Sannan ja Rosman kanssa tokoilemassa, ja suunnitelmissa Musteen kanssa oli alunperinkin leikki ja aktiivisuus, ja siihen päivän jutusta vielä lisäpontta. Surille en tehnyt hyppyjä vaikka olisinkin halunnut, pojat olivat mukana pitkästä aikaa enkä päässyt lämppäämään Suria riittävästi. En uskalla yhtään huonosti lämmiteltynä tehdä, kun nyt se ei tunnu taas reagoivat etupäästään. Mutta niitä päivällä syttyneitä/vahvistuneita ajatuksia sitten vahvisteltiin. 

Itseasiassa Taimi pääsi ihan ensin tekemään vähän aktiivisuutta ja kontaktia. Sen kanssa ei ole tehty mitään tälläistä valovuosiin, ja se olikin sitä mieltä että se voisi koko ajan hyppiä syömään suoraan kädestä. Mutta kun sai kiinni idiksestä, syttyi liekkeihin ja oli treenin lopuksi ihan sitä mieltä, että lisäälisäälisää. Usein kun tulee " suoritettua" vain uusien liikkeiden ohjelmointia, niin treenistä jää vähän suorituksen maku suuhun ehkä molemmille, vaikka toki Taimista on aina kivaa, jos saa ruokaa. 

Musteen kanssa leikittiin alkuun, sitten pertsasta kontaktia, jääviä. Jäävissä hurjan aktiivinen tulemaan mukana, monesti sai palkata jo siitä. Asennot napakat eri suunnista tehtyinä, nämä taas etenee kyllä hyvin. Leikkiä varmaan vielä loppuun. Tosi hieno mielentila ja aktiivisuus, täytyy sanoa. Maneesi näkyi vaan taas leluun tarttumisessa, koska hiekka ehkä on vaan vähän ällöä. Itsekään en ollut suorittamassa taas, vaan se oli hieno kupla. 

Surille perussytyttelyjä, joissa annoin sen taas alusta asti valita, mitä se tarjoaa - sivua. Sitten eteentuuppauksia. Surista on ihan ok tuuppia mahaani, Taimi jää kauemmas. Jääviä peruuttelusta. Surin korvat eivät tainneet kertaakaan laskea, ei edes liikkeessä. :) Kun tein vaihdon, palkkasin kun pysyi hyvänä lähestyessäni. Ja tässäkään se korvat eivät tainneet kertaakaan mennä alas tai kieli lipoa huulia / tulla yhtään painonsiirtoa. Ihan tuosta vaan. Siis kun oli ajatus, että oltaisiin harkattu sitä, että se parantaisi itse ilmettä jos (kun) näin käy, niin nyt ei edes käynyt. Toki se oli hyvä, koska pääsin vahvistamaan juuri oikeaa asiaa. Kuten sanottu, Suri on nyt hyvässä moodissa, joten nyt on tosi hyvä harkata liikkeitä eteenpäin tuon mielentilan vahvistuksen lisäksi.

Eilen sitten aksattiin viikkotreeneissä. Suri meni ekan kiekan ehkä ihan ok, mutta oma liikkumiseni on nyt juoksuaskeleensa nähnyt, eli minusta ei ole enää liikkumaan ainakaan päivän päätteeksi, joten Surissa näkyi tämä minusta myös toisella kiekalla. Ei siis lähtenyt irtoamaan ,enjkä itse varmastikaan kyllä auttanut yhtään ohjauksellani. Olisi voinut käyttää valmiiksi jätettyä lelua ja tehdä pätkiä vain. Jos Surin kanssa vielä keväällä harkkaankin, niin siihen on mentävä. Toinen vaihtis tehdä Musteen kanssa viikottaisissa. Pitää nyt katsoa. :)

Muste oli mukana ja teki taas asennehommia ennen treenejä sekä treenin lopuksi keppejä, mentiin taas eteenpäin ja Muste oli IHANA. 

***
Tuli sunnuntaina taas mietittyä vähän harrastamista porokoirien kanssa. Ja toki tässä Musteen vuosipäivänä tuli muutenkin taas aihetta avattua itselle. En tiedä, onko tämä varsinaisesti vain porokoriin liittyvää, vai ylipäänsä koiriin, ehkä koiriin, jotka eivät ole automaattisesti harrastuskäsiin sopivia. Ei mikään ole, tiedän, mutta voi olla, että näiden ja monien muiden kanssa tiettyjä perusasioita (ruoka, leikkiä, yhteistyö) on vahvistettava aika paljon enemmän, jotta niistä saadaan molempia puolia tyydyttävä kokonaisuus luotua pohjaksi millekään muulle harrastamiselle. Realiteettia ja huumorintajua pitää olla, samoin sitä jotain rakkautta rotuun, niin hommastra voi saada ihan järkevää kuitenkin.

Mietin sitä, että esim. omat koirani olisivat varmasti ihan tyytyväisiä, jos laskisin ne pellolle päiväksi myyrästämään. Uutterasti he tekisivät työtä sen päivän itselleen ja olisivat oikein tyytyväisiä. Toisaalta esim lenkeillä vaikka ne juoksee isollakin säteellä minusta, ovat tietoisia missä menen ja jos pysähdyn, ilmestyvät hetkessä katsomaan, miksi en enää liiku (yhteisellä lenkillämme). Porokoirissa on mielestäni se itsenäisyys ja uteliaisuus, koiramaisuus, joka pitää ottaa varmasti usein huomioon ihan alusta saakka, kun lähtee luomaan pohjaa ja suhdetta yhteiselle harrastusuralle. Kuitenkin koirat ovat koiria, ja monet säännöt pätevät kaikkiin. Koska monesti leikki ja ruoka kiinnostaa, niitä jos osaa ja malttaa vahvistaa, ne toimivat myös vaikeammissa tilanteissa. Toisenlaisen koiran kanssa ei ehkä tarvitse tehdä niin pitkää ja jatkuvaa vahvistustyötä, ja aikaa jää lajin itsensä opettelemiseen. 

Minusta tuntuu, että porokoirat harvoin vaikeassa tilanteessa turvaavat omistajaan, vaan lähtevät haistelemaan ja tekemään omia ratkaisuja. Koska se on turhauttavaa ja ärsyttävää, omistajan mielentila ei ruoki mitenkään ajatusta siitä, että ne hakisivat suoraan apua siltä suunnalta. Mutta se on asia, jota voi harjoitella, ja jota pitää harjoitella. Pitää myöntää, tiedostaa ja tehdä se työ. Haistelemista ei pidä sallia ja pitää olla tiukkana, mutta samaan aikaan näistä vaikeista häiriöpaikoista (uusi kenttä / halli / ihmiset / tilanne / ohjaaja) pitäisi luoda se tuttu ja kiva kuva. Jos koira toimii kotona ja suhteen ja yhteistyön pohja on siellä kuitenkin kunnossa (koira leikkii, motivoituu ruuasta ja nauttii koulutuksesta, palkkautuu kehuista ja muusta sosiaalisesta palkasta) ollaan minusta jo vahvoilla. Silloin tarvitsee vain tehdä työ vieraiden paikkojen muuttamiseksi samaan mielentilaan kuin se koti. Jos kotona koira ei toimi ohjaajan kanssa, sitten täytyykin aloittaa jo paljon taaempaa. Silloin tiukka kuri ei auta, jos koiralla ei ole mitään syytä kuitenkaan edes tehdä ohjaajan kanssa mitään. Jos sillä ei ole motivaatiota tai motivoivia asioita.  Pennun kanssa voi olla helppo aloittaa käymällä eri kentillä vain leikkimässä ja syöttämällä nameja. Harjoituksen pitää olla sopivan lyhyt, jotta into säilyy. Siitä ei pidä tehdä numeroa ja suoritetta vaan edetä tunteella ja sillä, mitä koirasta näkee. Olen puhunut viime aikoina paljon koiran paijaamisen ja kehumisen puolesta. Jos koira pitää siitä muuten, muuttuu iloisen näköiseksi ja hakeutuu uudelleen paijattavaksi, niin tekisin sitä näissä vaikeissa paikoissa. Siinä on hyvin pieni kriteeri itselle olla tyytyväinen ja iloinen oikeasti, ja koira huomaa sen --> koira rentoutuu ja ilostuu --> ohjaaja rentoutuu ja ilostuu --> oikea kehä alkaisi pyöriä. Ja näitä pitää tehdä riittävästi ,ei suoritteena, vaan koiraa kuunnellen ja katsellen. Kentältä pitää lähteä tässä ilon kuplassa, ei niin että sitten vaan kävellään autoon ja that's it. Tästä on helppo jatkaa leikkiin tai johonkin kivaan temppuun myöhemmin. Ajan x kuluttua paikoissa alun mielentila ehkä onkin jo oikea kokeilla niitä muitakin asioita. Silti koiran ei tarvitse antaa alkaa haihatella ja mennä omiaan. Riittävän lyhyestä on aloitettava ja edettävä koiran mukaan, kerrottava säännöt ja pidettävä huoli, että se yhteistyön pohja kuitenkin on olemassa ja toimii ainakin jossain ympäristössä jo.

Joku oli sanonut, että jos ottaa porokoiran, ottaa jo valmiiksi tietynlaisia ongelmia. Nyt mietittynä en ymmärrä, mitä sillä tarkoitetaan. Joo, jos ottaa suojelukoiraksi / jos joutuu turvaamaan vain muiden koulutusneuvoihin, niin kyllä. Et saa ehkä hakukoekoiraa, jos menet kaavamaiseen koulutusporukkaan ja et osaa / pysty soveltamaan oppeja, toistomääriä jne. omalle koiralle sopivaksi (ottaen huomioon kaikki osa-alueet). Mutta se ei kai ole vain porokoirien ongelma. Koiraa ottaessa et tiedä etukäteen, saatko sen superhienon yksilön myös harrastuksiin (niitäkin muutamia on, ja olen nähnyt ihn sikamakeita, toivottavasti saavat koiria myös kisakentille! - kuin myös muissa marginaalisemmissa roduissa on aina niitä helmiä jne. ), sitten on koiria, joita pitää työstää vähemmän ja koiria joita tulee työstää enemmän. Ja sitten on koiria, joista ei välttämättä tule vaan mitään ainakaan mihin tahansa harrastukseen. Tämä asetelma toki ei ole paras, jos mielii harrastuskoiraa. Miksi tehdä jumalaton työ, vaikka mielekkäämpään harrastuksen voi päästä valitsemalla vaan paljon sopivampi rotu. Mutta jos pitää rodusta, omaa motivaatiota ottaa selvää omasta koirasta ja touhuta sen kanssa, ymmärtää kouluttamisen perusperiaatteista, niin ei se nyt niin vaikeaa pitäisi olla. Ja porokoirat käyvät kyllä melkein kaikkiin lajeihin, paitsi siihen suojeluun, nämä asiat muistaen - ja tavoitteet muistaen (siis kisatavoitteet mutta myös ne, miltä suoritus näyttää valmiina).

Mihin kategoriaan omani tipahtavat, niin vaikea sanoa. Niin moni asia vaikuttaa, että en edes pysty avaamaan sitä. No Taimissa toki ahneus, taisteluhalu ja toimintakyky luovat pohjan oikeasti aika helpollekin harrastuskoiralle. Fysiikka ja kuitenkin porokoiran mentalitetti eivät tee siitä sikanopeeta mahtitykkiä, mutta muuten se ei ole mahdoton ollut harrastuskentillä. Jos tädillä olisi munat, se olisi setä ja jos Taimi tulisi minulle nyt - siitä joko voisi tulla aika paljon vielä hienompi tai sitten ei. Tietoa ja taitokin lisäävät tuskaa (miksi Suri ei muka vielä osaa tätä / kyllä sen pitäisi palkkautua jo tästä / kylläsen pitäisi jo / miksi se ei näytä sille kuin jo kuvittelin mielessäni..) Omat rajat, urautuminen, turhautumninen, ne ovat niitä kohtia missä on koettu sitten ongelmia Taiminkin kanssa. Surissa on paljon hyviä palikoita ja sillä tietyt asiat ovat luonnostaan vahvoja (laumavietti, leikkiminen), mutta se on myös herkempi (ja en ole osannut miettiä omaa habitustani tarpeeksi sellaisen koiran kanssa, kun olen keskittynyt vain tekniseen opettamiseen).. Sen vaihtelevien moodien vuoksi sitä on vaikea kategorisoida. Parhaillaan siitä saisi vaikka mitä, mutta huonoimmillaan ei mitään järkevää. Mutta se huonokaan ei ole sitä itsemmillänsä, joten ihan hyvä koira se on. Musteesta vielä parempi olla sanomatta mitään. Enkä kirjoita tätä nyt mitenkään "konditionaalivalio-mielessä", vaan yleisesti uskon ,että voin jonkin verran miettiä jo realistisesti omien koirieni harrastusominaisuuksia. Samoin noista aikaisemmista kappaleista en sano, että asia on juuri näin ja tehkää näin niin maailma avautuu. Mutta niillä eväsajatuksilla tässä tulee jonkin verran pyörittyä.

Tästä jäi nyt ehkä monta ajatusta kesken ja kirjoittamattakin, mutta ehkä niitä taas joskus kirjoitetuksikin syntyy.       

   

Ohyeah

Tänään käytiin aamutokoilemassa. Kivaa on ollut ottaa taas vähän tokopainotteisemmin, ehkä aksaakin taas kohta aletaan puuhata. Musteen kanssa aloitettiin kierrolla, nopsilla pertsoilla ja seuruulla. Kierrossa kokeilin ensin sen omaa fokusointia, mutta ei kyennyt vaan juoksi lähelle agiesteitä, vaikka ne eivät olleet ihan tyrkyllä. Kävin siis näyttämässä ja pari hyvää pitkästä matkasta. Kehu ja palkka heti kierron jälkeen palkaksi hyvästä menosta ja kierrosta. Nopsat pertsat oli hyviä, asenne ja vauhti hyvä. Seuraamisessa tein vähän kokeita: tehtiin oikealta täyskäännöstä ja käännöksiä molempiin suuntiin. Oikealle käännökset ja täykkäri ei ollut mikään ongelma, siinä napotti kuin liimattu. :D Vasen toki on vaikeampi, ei tajunnut edes että käännyn, niin ei ollut mukana vaan ei myöskään ollut moksiskaan vaikka meinasi jäädä tielle. Sitä pitää siis ihan harkata. Muuten tuntui kyllä aika tosi hyvälle! 

Suri teki välissä. Aloitettiin perus tuuppimisilla, myös kapulan kanssa. Suri liihotteli pilvissä, siis hyvällä. :) Kartion kiertoa jatkettiin kuten viimeeksi --> Suri kauempana, minä lähempänä kartiota. Oli kyllä alusta asti vauhtia ja intoa! Menin joka kerralla itsekin kauemmas, ja vauhti säilyi oikein hyvin. Sen jälkeen tehtiin vasemmalle sivuohjauksesta ruutuun menoa, ihan sika hyvin. Se tosiaan vaan menee ruutuun, ihan sama mistä ohjaan. Ja onhan sinne ohjattu aikaisemminkin sivusta ja läheltä ja eri paikoista, viime aikoina vaan tehty aika lailla voittajaluokan malliin. Eteenmenon jätinkin sitten seuraavaan kertaan. Kokeiltiin peruutuksesta jäävät hienosti läpi muutamaan kertaan, nyt ei luiminut ja tykkäsi tulla mukana, vaikka paristi meinasi ennakoida. Harrastamisessa on kummasti järkeä, kun koira on maanpinnalla ja nauttii tekemisestä! Ei se evl nyt niin valovuosien päässä ehkä ole. Ohjattu toki vaatii paljon, samoin se kartion teko kokonaiseksi. Mutta muutenhan ihan hirveästi ei ole uutta, mistä nyt ei voitaisi selvitä. 

Musteelle otin toisen setin, vaikka mietin, olisiko se ahnehtimista. Tähän settiin kuului hyppy, jäävät, ruutu. Hypyllä ensin pysymistä, sitten yksi hyppy pallolla. Bueno. Kerran varasti, mutta taisi aika hyvin tajuta myös samalla, milloin saisi lähteä, eli joskus virheet on hyvästä oppimiselle. Jäävät tosi hyviä sekä peruutuksesta että sivusta. Nyt kun sujuu, niin rohkeasti vaan eteenpäin irti avuista ja kokeilemaan välillä, missä mennään. Kaksi ruutuunmenoa kilpailulla, ja setti oli aika sopiva juuri tässä, ei yhtään enempää ja saatiin jo aika montaa asiaa tehtyäkin.

Leikkiesä alko vähän aina vediosta odottaa selvästi ruokapalkkaa, eli seuraava treeni voisi olla taas asennetta, aktiivisuutta ja leikkiä lähinnä. Vaikka sinänsä sen kanssa ei ole hirveän paha, jps ruoka välillä veisikin voiton..  

Parit

Viikonloppu oli mahtava! Lauantaina saatiin ihana Hertta perheineen meille, ja oltiin niin reippaita, että illalla käytiin maneesilla kuten suunniteltu. Olisi niin helppo vaan vajota aina sohvalle, mutta mitä fiiliksiä saakaan, kun menee treenaamaan ja parhaassa mahdollisessa seurassa. :)

Surille tehtiin hyppyä lähinnä, vähän seuraamista alkuun ja tökkimisiä. Ihan ok, lähti tahmeahkosti  mutta lähti siitä etenemään nopsasti. Hypyllä sillä jumi joku asia, hetsatessa vinkaisi etupäähän jotenkin liittyen. Hyppäsi kyllä 80 cm, mutta haki paikkaa ravilla. Tehtiin vielä ihan matalalla ja jätettiin siihen. Hankikantokelillä voi toki aika helposti venähdellä ja nyrjähdellä, muuta en kyllä tähän hätään keksi. Selästä ei näytä jumivan. 

Musteelle pikkuhommia, lähinnä vain ajatuksella, että jos maneesissa on vaikeaa, niin vaikka syötän vaan sitä kädestä. Tehtiin vähän pertsa-aktiivisuutta, ja hyvä asennehan sillä oli. :) Lisäksi liikkeestä maahanmenoja, ja näin samaan suuntaan rintamasuunta tehtynä ne onnistui myös maneesissa! Jipii! En muista, tehtiinkö juuri muuta. Näytin vähän seuraamista, siinä meni myös hyvin, mutta en alkanut varsinaisesti treenata sitä mihinklään suuntaan. 

Sunnuntai meni seuratessa Lappalaisten toko-valkkaa Oililassa. OLikin tosi kivaa, kun kolme kasvattia oli mukana, yksi / pentue. :) Lisäksi muita lappalaisia sitten tietysti myös. Idiksiä ja vahvistusta viime aikjoihin tuli, ja Muste teki jossain kohtaa reunalla pieniä asennejuttujaan. 

Sunnuntai-iltana ja maanantaina sainkin tuta sitten kehossani, että olin seisoskellut päivän, joten aksat jätettiin suosiolla väliin. Muste sinne olsii muutenkin päässyt, koska Suri ja TAimi kävivät silmäpeilauksessa: terveet! Taikmin silmiä ei ehkä ole enää syytä peilauttaa, sillä ikää tulee just se 9 vuotta, joten eiköhän ne perinnölliset sairaudet olisi jo tulleet jos olisivat tullakseen. Myös Surin Sumu-veli oli käynyt aiemmin saaden saman "tuomion", samoin polvista. Hyvä näin!

Kotihommina on kapulaa tehty ja noita maahanmenoja, vähän taas kaukovaihtoja, leikkiä.. ne sujuu ihan sikahyvin nyt! Kivaa, että voi edetä taas myös kotitreenissä. Tänään sitten kävin hallilla ottamassa etäisyyttä vaativia liikkeitä, ja eipä olisi taas paremmin voinut mennä. Surin hyvä asenne motivoi minuakin, joten päätin tehdä sen kanssa nyt kuitenkin toko-juttuja evl mielessä. Siispä koklittiin kartiota niin, että Suri jää kauas, mutta minä olen lähellä kartiota: toimi! Palkaksi pallo oli paras valinta, ruoka ei saa niin hyvin laukalle. Ruutuun menoa nyt sivulle ohjaamalla, siinä ei kyllä ollut minkäänlaista kysymystä esitettävänä Surille, eli tämä hyvä. Nyt vaan se eteenmeno... Vähän luoksarin maahanmenoja namileikillä, laukkaili tässä hyvin eikä ennakoinut, kai olen oman toimintani saanut hyväksi, etten anna mitään " nyt aion pysäyttää"-signaaleja. Hitsin hyvä treeni!

Musteen kanssa funtsasin tässä viime päivinä sitä, miten saan vauhtiliikkeisiin mahdollisimman hyvän ilmeen. Se tekee kyllä ne innolla, mutta tosiaan moni toisto ei paranna, vaikka into ihan ok säilyykin. Eli nyt toistomäärä vähiin näissä liikkeissä: kartio, ruutu, hyppy (ja toki myös nouto, se vaan jätettiin tänään). Sillä on kuitenkin niihin jo vahva pohja, eli turhia toistoja ei ole tarve edes tehdä. 

Aloitettiinkin melkein ilman mitään alkuleikkejä kartiolla. Kävin näyttämässä kohteen, ja matkaa oli joku 8 metriä heti alkuunsa. Oli ihan tosi hieno! Tein toisenkin toiston, vaikka ajattelin, että yhteenkin voisi tyytyä. :D Ihan yhtä hyvä, tai siis parempi, koska ekaan tuli jopa lähtöhaukku. Sitten tehtiin kaksi ruutua kilpajuoksulla, näissä ei mitään puutetta mistään. :) Namihommana tehtiin liikkeestä maahanmenoja, ja kokeilinpa istumista ja seisomista myös tästä samaan rintamasuuntaan menosta, avuilla kuitenkin. Oli yhtä hyvä kuin peruutellessa, teki samalla ilmeellä, eli omaksunut varmasti sen mitä on ollut ajatuskin. Nyt vaan edetään näissäkin, jee! Hyppy myös kerran, pallo palkkana, tosi hyvä oli. Paristi palkkasin ensin pysymisestä. Kerran jossain kohtaa treeniä se meinasi lähteä tsekkaamaan taas tavaravaunua, josta heti kielsin ja pyysin luo, ja Muste teki kärppänä työtä käskettyä ja keskittyi sen jälkeen ihan täpöllä. Kerran myös laitoin sen käymään, siitä jatkettiin hyppy-hommalla tosi tikkana. Tuota aion nyt tehdä, että ei saa lähteä yhtään haihattelemaan. Ei se ole ollut vakavaa eikä sitä tapahdu isossa mittakaavassa, mutta nyt uskallan kyllä pyytää sitä tekemään kunnolla kaiken aikaa, koska näyttäisi olevan aika kypsää siihen. :) Yleismielentilasta riippuen sitten vaan katsellaan, mitä hommia ja paljonko tehtdään, jos näyttää keskittyminen herpaantuvan.         

Treenijuttuja

Onhan tässä taas treenejä ollut. Lomaviikon päätteeksi ainakin Muste oli ihan poikki ja piti ottaa iisimmin. Suri puolestaan sunnuntaina maneesissa oli ihan intona hypyistä ja hyppynoudoista 80 cm:stä. Muutenkin se on nyt aivan ihana ja läsnä, hormonit ovat hellittäneet taas tällä erää ja eiköhän tästä hyvä putki taas saada päälle!

Maanantaina agissa meni ok, ei kuitenkaan parhaasti, mutta ok. Itse olen urpo-ohjaaja edelleen, mutta jospa se joskus siitä. En tyyliin muistanut muistaa koiraa jne. Heh. Muste kävi tekemässä ihan vaan pari kivaa vetoa etukäteen, koska halli olikin ennen meitä tyhjillään. 

Eilen oltiin Oilissa molempien kanssa. Musteelle vauhtijuttuja. Kierrot meni hyvin, fokusointiin vähän apuja, ja myös siihen, että siltäkin voi vaatia ihan asiallista tekemistä. Ruutua, jossa paras meno saatiin kun otettiin vähän kisaa. Ruutua onkin tehty tosi vähän ja pakenevalla lelulla, tämäkin on vähän sellainen liike, joka kaipaisi nyt treenipaikan ja kaverin joksikin aikaa edetäkseen. Mutta ei siitä mitään painetta, menee varmaan ihan jees. Hyppyä myös, sekä avo- että umpi. Osaa aika hyvin odottaa kyllä, osaa hypyn, mutta saisi olla kivempi juttu. Pallo oli paras palkka. Muste oli aika itsensä oloinen, eli osaa ja voi tehdä iloisesti ja nopeasti, ja siihen pitää aina pyrkiä. Se välillä valitsee tyylinsä, mutta sille voi hyvin jo sanoa myös, jos se valitsee väärin. Koska motivaatiota ja intoa näyttää kuitenkin olevan ja sitä tulee myös sillä, kun vaadin siltä vähän parempaa. Toistoja se ei kauheasti kyllä minusta kestä, ja muutenkin 20 minuuttia on sille vielä ihan liikaa kerrallaan. Muutaman kerran se esitti vähän turhautumisen tuomaa ylitekemistä ja ääntä, josta itse en kyllä ollut kovin pahoillani, vaan oikeastaan se näytti vähän tekemisen meininkiä minusta. 

Suri oli aivan loistava. Mietin, että miten tekisimme, kun se on kuitenkin kisavalkka, jossa olemme. EVL-juttuja ei olla juuri aloitettukaan, mutta voittajaankaan ei enää mennä. Päätin kuitenkin tehdä voittajan jutut (4 liikettä palkatta), koska meidän haaste kuitenkin minusta on vain ja ainoastaan asenne. Eikä suinkaan palkattoman treenin asenne vaan ihan ylipäänsä treenaamisen asenne. Tehtiin ensin ruutu, joka oli tosi kiva. Kävellessäni kohti se alkoi haistella, jonka kieltsin ja sitten se makasi hyvin tyytyväisenä. L, jossa ensin seisominen: takaisin tullessa haisteli ja luimi ja kääntyi, jolloin menin ja nostin sen takaisi sanoen, että ei noin voi tehdä, ei tässä mitään käy. Odotti sitten asiallisesti ja voi millä röyhkeydellä se lähti jatkamaan seuraamista!!!!!!! Ihan älytöntä. :D Lisäksi istuminen oli loistava. Luoksetulossa hyvät vauhdit ja stoppi. Tunnarissa heittäytyi edessäni maahan pureskelemaan kapulaa, mikä oli joku ufo-juttu, koska mehän tehdään aina nykyään iltaruualla joko pitoa tai tuontia (koska se on Musteen ohjelmassa, mutta muutkin saa tehdä), joten en odottanut mitään heikkoutta siinä kohtaa. Mutta joo, Suri oli siis aivan mahtava! Hyvä fiilikseni, monien asioiden oppiminen ja tekeminen Musteen kanssa hyödyttää myös Suria, ja varmasti päällimmäisenä se hyvä vaihe hormonaalisessa kierrossa..

Lopuksi otettiin paikallaolot Istuminen oli tosi hyvä ja rento. Maassa haisteli kun kävelin poispäin, kielsin ja sitten makoili ihan ongelmitta. Käytiin vielä lopussa tekemässä vähän kartiota, johon kyllä en tiedä, miten ikinä saan laukkaa menoon.. Ehkä kahden kartion leikki toimisi, ja varmaan matka myös, kunhan se sen oppii hakemaan tarpeeksi kaukaa. No, näitä tehdään se mitä tehdään ennen kesää, ja sitten riippuen kaikista suunnitelmista ja niiden toteuttamisesta joko syksyllä tai ensi vuodesta ihan tähtäimessä joskus se koekin. :D   

Laahustusta

Taas laahaa kovasti treenit. :D En edes muista, ollaanko käyty parkkistokoilemassa sitten viime tiistain. Todennäköisesti käytiin ja todennäköisesti homma meni hyvin. :) Kotona on vähän muisteltu tunnarin kanssa kapulan pitoa. Torstaina joka tapauksessa kuukauden tauon jälkeen Oilin koulutuksessa. Seuraaminen meni hyvin. Kapulan pito ei mennyt niin hyvin kuin kotona, vähän siinä meinasi leuat liikkua. Kateltiin myös jääviin maahanmenon vauhtia. Se kun ei oikein ota meidän treeneissä edetäkseen. Ennemmin kuin pitkästä matkasta stoppimaisena, voisi jatkkaa nyt sitä lähityöskentelystä ja auttaa vetämällä maahan. Muut jäävät ok. Ylipäänsä laitoin kyllä muistiin, mitä nyt pitäisi tehdä.

- seuraamisessa myös suoria

- aktiivisuus: pertsassa ilman mitään minun ohjelmointia kontaktista ja hyvästä syöttävästä asenteesta naksua ja namia (näitä on jo tehty, näyttää hyvälle)

- kapulan pidossa oikeaakin kapulaa mukaan, ja temppujen tekemistä (sohvalle - alas jne mukaan). Nostaa edelleen arvoa, ei ole ihan supertärkeä juttu Musteelle. Palkaksi kissanruoka, voisi kokeilla. 

- stoppitreenissä hae Musteella suora linja palata (ollut ennenki najatuksissa..),  palaa banaanikaarella, vaikea pysäyttää

- jäävien treeneissä myös käsimerkkiä pois, näyttäisi jonkin verran olevan jo omaksunutkin käskyjä! Tämä hyvä --> etenemisen havaitseminen

Perjantaina kävin tekemässä hallilla jotain, mutta en hyväjumala muista edes mitä.. :P Nyt jotain rotia tähän... pitää ottaa vihko käyttöön. En muista, oliko kyse tokosta vai aksasta. Aksasta todennäköisesti. Surilla ehkä tokoa?

Lauantaina joka tapauksessa oltiin Jyväskylässä kouluttamassa lappalaiskoiria ja muutamaa muutakin. :) Oli ihan todella kiva päivä! Kivoja koiria, kaikille minusta saatiin hyvin jutuuihin jotain tai ainakin uutta ohjelmistoa. :) Aika meni kuin siivillä. 

Suri teki ihan perushommia siellä, ja hyvin tekikin. En niinkään kädellä tsemppaa enää seuraamisessa, vaan ihan äänellä. Kapulat oikein jees, eteentulot ja sivut jees. Seuraavaksi kyllä aletaan tehdä ihan sitä perussuoraa, ja siihen äänihäiriöitä. Ja ilmoittautumista myös. Esteitä maneesilla ainakin. 

Muste sai lähinnä leikkiä, otti ohjat hyvin. Joku kartio tehtiin, jääviä, seuraamista ihan ministi, aktiivisuutta. Mieleen jäi, että olisi voinut tehdä enemmän seuraamista vaikka, joten treeni oli juuri oikein mitoitettu!!!! Eli koska oikea ajatus oli tehdä vain leikkiä ja ihan ministi jotain siinä sivussa makustellen, niin taas maltoin pysyä siinä! Ihanaa!

Maanantaina käytiin aksaamassa. Aiheena oli takaaleikkauksia. Suri toimi ihan sika hyvin! Välillä meinasin mennä liian edelle, mutta 1,5 kertaa tehtiin rata ja oli niin hyvä, että oli hyvä lopettaa siihen. Suri jäi ihan kyselemään, että joko mennään uudelleen. ;) Vaan tää oli just parasta näin! Voi että oli kiva! 

Musteen kanssa tokoilinkin ennen treeniä reunalla. Tehtiin leikkiä ja aktiivisuutta. Kapulan tuontia ja pitoa läheltä. Ja aktiivisuutta vähän lisää. Vitsi se kyllä tosi kivasti hakee hommia jo. Treenissä oli hyvä idis ja oli hurjan kivaa. Muste pääsi myös loppuun treenaamaan keppejä. Itse välillä ennakoin palkkaa (etten olisi myöhässä) ja välillä tulee palkattua väärästä.. Muste kyllä hyvin miettii ja oppii. Ja itse alan saada kiinni vähän, miten edetä aina treenin kuluessa. 

Siispä eilen otin taas halliaikaa ajatuksella Musteen kepit. Tehtiin myös vähän ratapätkää. Eka hyppy oli 180 asteen käännöllä putkeen (peruskääntö toiselta puolelta, valssi toiselta). Sitten putkia ja hyppyjä aika suorilla etenemillä. Muste on omaksunut aksasta: juokse lujaa, sattui ne esteet eteen tai ei. :D Hahahaah! Loistavaa. Ehkä jotain "eteen"-käskyä voisi alkaa asentaa, että siuihen kuuluisi myös ne esteet, vaikkaomistaja olisikin jossain 5 metriä takanapäin.. . Taas ei millään "pakko viidessä päivässä oppia", vaan yhdeksi teemaksi kiertämään treeniin. :) Kepeillä myös ihan hyvä ajatuksia ja treeniä. Hyvä jee, hyvä jee.