Kun kerran vauhtiin päästiin..

..niin tehtiin vähän koko settiä taas eilen. Ensin janat vanhenemaan, sitten esteille. Suri teki iloista tottista, ja meni esteet hienosti menosuuntaan, autoin kiertämään takaisin tulemalla näkökenttään noudon aikana. Eteenmeno hieno! 

Muste leikki tosi hienostt kentällä. Ryntäsi ensin yksin leikkimään kentälle jääneen pallon kanssa, ja sitten kävi juosten tarkistamassa Surin jälkeä, mutta pian juoksikin jo minun luo, josta alettiin leikkiä riehakkaasti. Enää se ei ole lähtenyt haistelemaan muuta välillä, vaan leikkii kyllä ihan intensiivisesti ja aika kauankin, ainakim tässä vaiheessa. Väliin otettiin pari maahanmenoa namilla, ihan vaan opetellaksemme erilaisia tempoja ja touhuja, ja sitten jatkettiin leikillä. Hieno!

Myös Taimi kävi vähän topottelemassa, oliko vähän pätevä täti, ihan täydellinen. :D Voi voi. :)

Surin janat eivät menneet hyvin, joskin voin syyttää itseäni. Itseasiassa etenemiset oli ok, nostot ei. Ekalla jana oli polkua pitkin, mutta se on ehkä vähän liian liikennöity ja kuiva, joten jäljennosto oli tosi hankala, koska varsinkin kun osui polkujen haaraan.. hehe. Ei siis nostanut, mutta haistoi sitten jäljen ja lähti aika hurjalla vauhdilla ja innolla ajamaan. Kepin ilmaisia hienosti. Sportstracker sanoin "pienen" jälkipätkän pituudeksi 330 m. :D Hehe, yli puolet koejäjestä. Eli kyllä se jälki varmaan onnaa, jos vaan janalta metsään päästään.. Toinen oli muuten parempi, mutta koska olin tallannut Musteelle vähän kauemmas oman jäljen ja sieltä tuuli, se olisi halunnut taas takajäljelle, ja tulkitsin vähän niin, että ne tuoreet ilma- (ja ruuan) hajut vähän sotkivat sitä ajatusta). Itse jälki taas takki auki, ja ilmaisi hyvin. Tämä oli joku 50 m, en mitannut kylläkään.

Esineitä nostettiin helposta maastosta, en edes tallannut ruutua, vaan ajatuksena ne nostot ja tuonnit. Nyt alkaa sujua, mutta ekalla oli vähän tahmea vielä, tai vaati tsemppiä aavistuksen enemmän. Pk-liivit myös kutittivat, ja Suri tiputti esinettä ja kääntyi kirputtamaan, eli nyt pitää liivit tuunata sopiviksi, ettei ne torppaa koko hommaa! 

Musteella oli joku edellisten mittainen jälki, jossa oli 4 kulmaa, ja tyhjä askelpari siellä täällä, ihan vaan eteenpäin mennäksemme. Alku oli vähän levotonta. Muste kyllä tiesi, mitä on menossa teklemään ja haistoi kaikki minun ja Surin kulkemat hajuvanat kyllä. Oli siis jo aika tapissaan jäljelle päästessään (kannoin kyllä sinne itse jäljelle, mutta siihen oli vähän matkaa, joka mentiin hihnassa). Myöskään lihapullat eivät olleet parhaita (oikeat namit jäi kotiin, niin piti soveltaa), onneksi ei ollut murkkuja kuitenkaan. Kun en vaan päästänyt eteenpäin, se vähän piippasi, haukkui, lähti haistelemaan muuta ja palasi sitten jäljelle ja teki loppuun tosi hienosti. :) Ihana jälkikoira. 

No oho

Enpä olisi uskonut tälläisiä treenejä, mutta olipahan silti. Ensiksi Muste. Muste olis tänään koulutuspäivässä Pakaalla. Tehtiin vähän kontaktia ja luopumista ja haettiin uusia idiksiä koulutukseen ja oppimiseen. Muste oli aluksi innokas, sitten väsynyt ja hyvin maha täynnä. :D Pääsi leikkimään onneksi paljon Jonkka-veljen ja Nuppu-kultsupennun kanssa (ja juoksentekemaan heppojen perässä ja muuta mukavaa...............). Ja voin sanoa, että tuo koira ei ole IKINÄ ollut noin väsynyt kuin nyt. Se ei edes härvää, vaan nukkuu. Meniköhän se rikki?! Vaikka ei meillä mitenkään vähäaktiivinen elämä muutenkaan mielestäni ole. 

Surin kanssa illemmasta sitten päätin suunnitelman mukaisesti treenata vähän kaikkea. Aikaa ei ole, niin yritetään sitten massalla. Käytiin ensin maneesilla. Alkuun pallolla leikkiä, koska Suri villiintyi. Alkaako se vihdoin palata maan pinnalle... Aloitettiin Leenan vinkkaamalla eteenmenon maahanmenoharkalla. Se toimi hyvin. Sitten tehtiin jäävät. Istuminen onnistui. Peilistä näin, ettei mennyt maahan vaan istui, toisella käskyllä meni. Luoksari nopsa! Sitten hyppimään. Ensin joku 70 cm noudolla mennen tullen hypäten. Sitten metri kahdesti menohypyllä ja paluu kiertäen. En tiedä, maneesilla se varmaan palauttaisikin, mutta kun vierailla esteillä se ei ole sama, lienee paras vahvistaa kierto kuitenkin... On se pöljää, mutta Surin pitää tietää kokeessa, että se saa palauttaa kiertäen, jos se ei tajua ottaa vauhtia, ja sitä en vaan tässä ajassa voi treenata. Jos se olisi 65 cm säkä belgi, niin joo, mutta näillä tämän hetkisillä eväillä en. Lopuksi hieno eteenmeno. 

Metsässä oli kolme tuntia vanhentunut kaksi janatreeniä, joista ekaa seurasi joku 200 m jälki kahdella kepillä, toisessa vain yksi keppi päässä. Molemmissa terävä kulma, muuten helppo maasto. Molemmat janat oli hienot! Eteni suoraan ja nosti hyvin ja oikein! Myös jäljet meni hyvin. Toisessa yksi kulmahukka, josta pääsi jatkamaan kyllä. Ilmaisut ok. 

Lopuksi vielä esineet. Ensimmäiseen vein Surin esineen eteen ruutuun ja menin itse etulinjalle, ja tästä siis palautus. Parilla käskyllä toi. Sen jälkeen taisin lähettää 3 kertaa, joista kehuilla otti esineen ja palautti. Siis eteni paremmin kuin uskalsin toivoa, vaikka eilinen läpimurto oli aika hyvin hoksattu. Vielä tätä saadaan vahvemmaksikin. :) Taimi sai myös hakea. Se olikin tosi innokas, vaikkajossain kohtaa se men ihan surkeaksi, kun ei vissiin jaksanut enää etsiä. Suri haki välissä, ja Taimi vielä sitten innokkaasti. Vähäån aktivointia muorille.

Musteen kanssa käytiin vain metsälenkillä kahdestaan. Hyvää sekin. :)

Ei se siitä

Voi pyhä elämä. :D Mutta ei se mitään, ei se siitä. Kovin piti taas ajatuksenlentoa postata, mutta jos vaikka pääkohdat, ja sitten siideriä kittaamaan sohvalle. Käytiin Torinossa seuraamassa MM-tokoja. Olipahan hienoa! Ihana Suomen joukkue! Torinon jälkeen kävin kotona vetämässä yhdet treenit ja Surin kanssa tehtiin metrin hyppyä maneesilla ihan hyvin. Muste leikki vähän minun kanssa ja treenin lopuksi muiden pentujen. 

Seuraavaksi siirryimmekin jo Lappeenrannan kautta Joensuuhun. Musteelle tuli vähän hihnaopettelua, mutta sehän oli aika hyvä, koska tyyppi menee aika mukiin menevästi tuosta noin vaan muutaman päivän tehokuurin jälkeen. Ekalle koiralle aina haukkuu, mutta kun kukaan muu (minä mukanlukien) ei kiinnostu, niin sitten tupsuttelee vaan menemään. Itsehän siis kuulun koiran omistajana jo kastiin "evvk" joku haukkuminen, joten nou hätä. Siis kyllä se oppii, turha siitä on itse stressiä ottaa. Mustehan oli Torinon reissun ajan vähän Mustin ja Mirrin takahuonekoirana ja sitten vähän kaupungissakin vihastuttamassa Tinka-tätiä ja Repaa. Vietti niiden kanssa myös mökkiaikaa, ja nehän ihan vihasivat sitä. :D No wonder. 

Joensuussa otettiin Leenan ja Tassun ja Raikun sekä Hanniksen ja Närrin kanssa vähän treeniä. Tottiskentällä Suri meni esteet jotenkin. Eteenmeno hyvä. Jäljellä eteni vasta toisella lähetyksellä janalla, ja sitten kun menin kehumaan oikeasta nostosta, päätti tarkistaa takajäljen. Eli jos oli joku hyvä asia (=jäljen nosto JOS etenee) niin sekin on nyt sitten ihan tuurissaan. Jei. Jälki ihan ok, 3/4 keppiäkin nousi. 

Esineillä sen sijaan Surilla on nyt oma meininki! Etenee sikaupeesti ja etsii, ja sitten kun löytää, heiluttaa korvat höröllä häntää esineen luona. Ei auta mikään käsky, tsemppi, hyvä tai paha - siellä heiluu! ARGH! Tämä kuitenkin oli se toinen "vahvuus" meillä, vaan eipä enää. Eikä se siitä itsestään korjaannu. 

Muste ajoin jäljen 10, ja hyvin ajoikin. Oli ehkä 20 m, kuiva kangas. Lyhyt, mutta kun menee joka askeleen siinä, niin työtä tekee intensiivisesti koko ajan.  Tottiskentällä leikki sikahyvin!

Seuraavana aamuna päätin ottaa kaupungista löytyvät toiset esteet. Treeni ei olisi voinut olla surkeampi, mutta kun en antanut vaihtoehtoja, Suri esteet meni. Metri oli liikaa, eikä se edes halunnut yrittää, olisiko mennyt jumiinkin. Onneksi oli laskettava este, joten 80 - 90 - 100 onnistui. A:llakin piti vähän tsempata. Voi perskaali. Näin on. Eteenmenokaan ei ollut nyt niin hyvä. Ehkä oli kipeä eilisestä treenistä? Muste leikki vähän, väsymys näkyi. 

Tänään sitten ihan huikeana menin tekemään vähän janaa ja esineitä. Esineillä sama toisinto viime treeneistä. Sitten tajusin, että siis vain yksi asia ei toimi, eli se nosto ja palautus. Vein Surin ruutuun, ja laitoin viereen viisi esinettä, eli eka olisi vain palautus ja sitten se saisi lähteä hakemaankin. Pari tsemppiä tarvitsi palautukseen ja sitten kerta kerralta parani. Koska aikaa ei ole rakennella mitään järkevää, niin uusi setti, paitsi Taimi haki joka toisen. Tätä nyt vaan tsempillä tehdään vaikka joka päivä ennen koetta. Siinä olisi kuitenkin 30 pistettä jaossa. 

Ekalla janalla eteni hyvin, mutta nosto huono ja tarkisti takajälkeä. Ajoi vähän levottomasti, mutta kepin ilmaisi. Toinen jana olikin jo tosi hyvä! Jälki vähän pidempi, tosi tarkka ja hyvä ilmaisu. :) Toivoa! Treenattu on kaikkea liian vähän, ei vaan ole rutiinia.

Musteelle jälki 11, jossa kaksi pyöreää kulmaa maaston mukaan. Muurahaisia meni näköjään kuiviin mahaliuskanameihinkin, mutta ei haitannut. :) On se hieno. Tosin tämä nyt vaan on tälläistä pentuaktivointia, koska jos rakenne ja asenne eivät ole 100%, se ei tule koskaan hyppimään noita esteitä, jotka ovat itse sieltä! Koska Surilla rakenne ja terveys on 100%, mutta silti on vaikeaa. Okei, asenne ei ole 100% (lähempänä jotain 5%), ja osa tästä on omaa syytä, tai siis kaikki, koska kuinka paljon koirat haluavat kapula suussa hyppiä luonnostaan noita esteitä? :D Mutta siis Surin estetreeni eteni hyvin, mutta kapula on tuotu liian aikaisin. Mutta jos ei olisi tätä koetta nyt, niin en kyllä ehkä edes treenaisi ikinä mitään - joskin voi kysyä, ketä se haittaisi?! Voi kiesus. 

Musteesta kiinnostuneille vielä joku sana, jonka jaksan kertoa. Se on ihana, aktiivinen (joku sanoisi, että todella rasittava paskiainen). Onneksi oma zen on hiottu huippuun, eikä kovin monet asiat hetkauta tai ärsytä. Se ehkä joskus oppii; otetaan noin 30 toistoa ettei saa hyppiä pöydälle / jahdata kissaa / juosta kanihäkille, ja sitten laitan sen syömään luuta koirahuoneeseen, koska enempää toistoja ei kerkeä ottaa. :D Onneksi on koirahuone! Ja se leikkii hyvin ja tekee perusasentoa, jonka olen jo vienyt vähän seuraamisen suuntaan (tai Muste väh'n itsekin on siinä ollut mukana edistämässä asiaa), ja näyttää hyvälle! Ja metsässä juoksentelee rohkeasti, etenkin Taimin tai Surin perässä, mutta tulee tosi kivasti luokse. :) Ja Surin irtoiluista pääteleen, siis se on hyvin lähellä juoksuja, joka oikeastaan sulkee koko ympyrän, koska enää minusta ei ole yhtään niin outoa, miksi se ei tajua yhtään mitaan! Olkoon tämä nyt tässä, yritän saada Musteenkin kuulumisia vähän useammin.   

Jälki 9. ja muuta

Nyt on ohjaaja ollut viikon verran poissa pelistä. Toki aina jotain yritetään, jos mahis on. Sisällä Muste on touhunnut vähän 2on2offia, tunnarikapulan nostoa, istumista, maahanmenoa, tassun antoa, katsomista ja perusasentoa. Se on loistava! Todnäk opetan seuraamisen tuosta perusasennon kautta. Tokihan voi aina imuttaa lisäksi, mutta alku olisi aika lupaavaa.

Lähinnä olisi ollut nyt halua käydä leikkimässä pikkuhilja enemmän eri mestoilla, kun vauhtia ja vaarallisia tilanteita alkaa riittää jo pidemmäksikin aikaa. Mutta se on jäänyt sairastelun vuoksi. Kotona on leikitty, kun kunto sallii, ja leikit on olleet hyviä, ja aika hyvin on asiat vahvistuneet mielestäni! Vitsit. :) Ja kauppareissuilla tai muilla menoilla olen ottanut Musteen mukaan ja käynyt vähän taajamakävelyillä.

Sunnuntaina kyörättiin itsemme pienelle jäljelle ja lenkille, koska koirista pitää saada vetoa pois. :P Musteelle joku 30 m sara-sammaleella, siis ihan tosi hyvä maasto. Ikää noin tunti, ja lopussa ruoka. Oli intoa, nälkää ja kaikkea. Hieno pentu. Surille oli jana noin 20 m. ja siitä ehkä 200 - 300 m jälki, joka päättyi ainoaan keppiin. Eteni yllättävän hyvin (josko ne herneet alkavat pikkuhiljaa törmäillä) ja nosto taas super ja muutenkin oikein mallikas, ei mitään sanottavaa kuin hyvää! 

Siinäpä se. Varmaan vasta juhannuksen jälkeen päästään tottistelemaan, josko parit esinetreenit ja joku jana + yksi pitkä jälki -meinigillä sitten vaan kokeeseen! Ainakin nyt tuntuu, että kyllä sinne yritetään, eihän tulosta ole pakko saada. :D  

Pientä hyvää

Pitää välillä ihan päivittää pienesti, kun tulee niitä onnistumisiakin välillä. :) Eilen Surin kanssa otettiin treeninvedon yhteydessä metrin hyppyä. Aluksi joku 60 cm lämppänä, sitten metriin, että olisi selvästi korkeampi, että osaisi katsoa tarvittavan korkeuden. Ekalla metrisellä ei kyllä katsonut silti korkeutta, hyppäsi vähän päin. Este on siitä hyvä, että palikat valahtivat vaan alas ja Suri meni ihan pokkana palkattavaksi - ei siis ottanut henkisiä kolhuja! Seuraavallahan se menikin kosketuksitta, paluussa katsoi vähän palkkaa kädessäni ja vähän huonompi hyppy, mutta aika innoissaan se niistä hypyistä oli, koska teki sitten ilmeikästä pertsaa ja seuraamisen aloituksen.

Muste pääsi leikkimään muiden pentujen kanssa (collie, podeco ja isovillis, joka on jo isokokoinen mutta henkinen pentu), lisäksi aiemmin leikki kanssani hienosti kahdella pallolla. Annoin sen rauhassa aluksi irrotella hepankakan kanssa, jonka jälkeen aika villit palloleikit. :) Myöhemmin käytiin menemässä vielä puomi, jolle meni muitta mutkitta, eikä yhtään jännittänyt. :) Jee! Hevosia Muste ei haukkunut, vasikoita haukkui. 

Seinään pää ja uudelleen, sitä rytmissä päivittäin mä teen

Treenaaminen on surkuhupaisaa. Ihan kohta, tämän viikon jälkeen, jos mitään muutosta ei tule, ymmärrän. Ymmärrän lopettaa ja palata asiaan joskus seuraavien juoksujen jälkeen. Ei se haittaa. Mutta ihan tyhmä en kyllä jaksa olla. Eilen käytiin Vääksyssä parkkiksella tottistelemassa. Se on se vaikein paikka, vaikka kaikkihan ne vaikeita on. Yritin saada Suria nousemaan itse, mutta näkyi, ettei ala. Perusasentoon se halusi mennä korvat lukossa etuviistoon, ei kyennyt menemään oikeaan paikkaan. Ei namilla, ei ilman. Melkein vein sen takaisin autoon, mutta tajusin, etten voi päästää sitä pälkähästä. Kyllä se sieltä alkoi hakea sitten ihan oikeaakin toimintaa. Seuraamisessa on joku sellainen dilemma, että jossain kohtaa se menee moodiin, jossa se niin ikään pyrkii eteeni korvat lukossa. Jumpattiin, jumpattiin, jumpattiin. Niin epätoivoista kuin se voi ollakaan, jotenkin uskon, että sillä oli merkitystä pidemmällä tähtäimellä. Ja hyvässä kohtaa mielettömät riehukehut, joihin se lähti aina mukaan. Liikkeestä istumisen osaa, mutta maahanenossa istuu, istuu, istuu, istuu, istuu. No enivei. Sitä saattaa ajatella, että ihanko oikeasti on niin huono kouluttaja, että 4-v koira ei edelleenkään osaa jääviä. Mutta kyllä minä tiedän, että se ei mene niin.

Otin Musteen sen jälkeen kentälle, jotta syöttäisin vähän namia ja vähän onkileikkiä. Se olisi hirveästi halunnut tsekata ympäristöä, joten pidettiin homma tiiviinä ja lyhyenä. Sitten käytiin kävelemässä suuressa kaupungissamme. :D Siitä huomaa, miten se nopsaan ottaa paikan haltuun ja sitten se tekikin lenkin yhteydessä pertsoja ja leikkimistä ihan keskittyneesti. Tai siis leikki lenkin jälkeen autolle palatessa. Siitä sainkin loistavan idean! Eli siis kun käydään nyt yhä tihenevässä määrin eri paikoissa kävelemässä (sen kanssa pitää käydä eri paikoissa), niin siihen loppuun tai johonkin lomaan sitten vähän jotain koulutusta ja leikkiä. TS. ei vielä, että "nyt mennään kentälle ja on siistii", vaan että se tekeminen on siistii aina kun tehdään. Ja että se saa rauhassa tutustua eri paikkoihin, että se ei sisäsyntyisesti tarvi olla joka paikassa heti että joo joo, heti leikitään. Koska se leikkii hyvin ja keskittyy hyvin, niin pitää tukea niitä hyviä kohtia, ei odottaa ja olettaa siltä jotain, mitä se (pikkuvauvvvvvapentunen) ei vaan vielä osaa tai voi tehdä. :) Tänä aamuna tehtiin heti uusinta, ja oli ihan megasiisti pentunen!  Ja kun käydään enemmän eri paikoissa, se lienee sille aina tavallisempaa ja tavallisempaa, samalla kun leikki ja koulutus on tehty sikasiistiksi, niin kentät ja hallit voi sitten ottaa haltuun. Taashan päässäni raksuttaa kaksi eri kelloa; toinen, joka näkee heti miten koira leikkii kentällä, tekee kaikkea siistiä ja oppii heti kaiken ja tietysti oikein, ja se toinen, jota yritän nostaa esiin enemmän, on se, joka toimi silloin aikana Tara-Arvi-Taimi, kun ei ollut mitään mitä olettaa, ja sitten kaikki olikin kivaa ja paineetonta, ja onnistuminen oli korkeintaan positiivinen yllätys (siis oli joskus paineita, mutta ihan erilaisia, nyt on liikaa kaikkea mihin verrata ja kaikkea, mihin verrattuna kaiken voisi tehdä aina vaan paremmin ja paremmin...).

Mustetta vähän kiinnostaa varikset ja rastaat, joita taasen oli kovasti aamumetsälenkillä. :D Minusta se on aika hauskaa! Se on kuin Taimes saman ikäisenä. Sitten harjoitellaan luopumista. :) Ja se on hieno luopuja. Aina se ei halua luopua kakoista, siinä se on tullut Suriin. Supinkakkaa, kissankakkaa, näitä täällä on tarjolla. :P Kyllä tää tuntuu vaan niin oikeelta ratkaisulta, vaikka heikkoina hetkinä mietin, että mitä oikein taas ajattelin. Sitten taas, olen ajatellut, että voin oikeasti panostaa aikaani Musteeseen ihan reilusti - miksi sitä muuten olisin itselleni jättänyt?   

Jälkihommii

Uuh olipa hienot jälkihommat meillä eilen! Surille 650 m jälki kuudella kepillä. Jana oli 20 m, ikää reilu tunti. Aluksi se oli janalla kuutamolla. Meni kolme metriä ja lähti metsään "tästä se vissiin menee, kun toi omistaja on niin tyhmä, että laittaa jäljelle hajuttomaan maastoon". Otin takaisin, mentiin muutama asken pidemmälle. Epäuskoisena se lähti jolkottelemaan uraa, mutta kyllä se vaan niin hienosti nostaa jäljen aina, ettei tosikaan. Kunpa nyt vaan uskaltaisi ja hiffaisi edetä! Jälki itsessään oli hyvä! Neljä ekaa keppiä ilmaisi niin hienosti! Yhdelle oikein hakeutui, kun ajoi vähän sivussa. Todella iso juttu! Loppupäässä oli oikein pitkä suora, johon jätin kepin helppoon paikkaan, ja jotenkin arvasin, ettei nosta; meni liian pystyllä nenällä takki auki. Viimeiselle kuitenkin superhienosti. Oli muuten ojanylitys (ei ongelmaa) ja tien ylitys, ei siinäkään ongelmaa, mutta edeltävästä kulmasta paukkasi vähän ohi. Nyt olisi tarve just tälläisille jäljille: janaa, pituuttakin (ei aina, välillä voisi loppua yhteen keppiin), mutta kulmia!! Kulmissa menee välillä nuollen mutta välillä paukuttaa ohi, joskin osaa hienosti hakea jatkon, eli pitää antaa ajaa liinan verran edellä, etten sitten seisoskele itse kulmien päällä, joskaan sekään ei tunnu haittaavan.

Muste oli ehkä maailman siistein pentu! Mullokselle 8. jälki, tai siis ei mullokselle vaan sellaiselle, jossa kasvaa jo vähän uusia ituja (? :D ), eli aika multainen kuitenkin vain muutamille "heinillä": Taas meni 4 askelta keksiä, mistä on kyse, mutta sitten läks. Ja ihan superhienosti ja motivoituneesti. Kerran jouduin pidättämään enemmän, ettei hosu, niin oikein nätti turhautuminen ja haukku, josta pian painoi nenän päättäväisesti alas ja ratkaisi homman coolisti. Minusta se oli ihan tosi hieno pentu! 

Pentu toden totta osaa hakeutua pertsaan, ja sillä on siistejä niskaniksautuksia mukana ("kato kummää teen voimalla!"). Menee maahan oikeallakin tekniikalla. :D Antaa vähän tassuakin, kun lopettaa ensin kiljumisen, kun ei tiedä, mitä pitäisi tehdä. Ja hyppii hienosti vasten. 8) Nyt on myös leikitty mielestäni sopivan huolimattoman ohimennen lenkeillä ja pihalla, on aika hauskaa. Awww, se on aika ihana.  

Pientä sieltä sun täältä

Nyt on taas paha sanoa, mitä kaikkea on viikolla tehty.. tiistaina ainakin Muste oli mukana maneesilla ja leikki pentukoulussa. :D Yritettiin myös vähän yhdessä, ja juostiin pallojen perässä. Ainiin ja sitten varmaan hypittiin Surin kanssa 90 cm hyppyä, Miia oli palkkaamassa ja lennokkaasti meni. Paristi ees taas. Vähän seuraamista. 

Ööö. Kotipihassa on tehty jotakin treenejä, ja Suri paranee kyllä! Jotain outoa eteenpyrkimistä ja irtoamista sillä on, en tiedä onko se ihan pihalla, että mitä me treenataan.. asenne kuitenkin on parempi. Lisäksi henkilöryhmää on treenattu: kirsikkapensas, omppupuu, musta- ja punaherukkapuskain avulla. Revi siitä!

Perjantaina kuitenkin kepot messiin ja Padikselle esteille. Hyppyä 80 cm ensin kepolle ja sitten noutona, joka onnistui ihan hyvin. A:lla ei otettu kapulaa, vaan vahvistettiin menoa pari kertaa. Vähän olisi halunnut kiertää. No, nyt sillä onkin jokin jumi, eli oli jo ehkä silloin tai paheni tuosta. Ollaan kyllä lämppäilty ja näin, mutta joskus kai niitä vaan voi tulla, joku huono alastulo tai lenkillä revittely. :/ Jospa olisi kuitenkin vain joku nopsaan ohi menevä. Mutta seuraamisiakin teki ihan mallikkaasti, sanoisin. Eteenmeno sellainen 8,5. 

Muste oli taas liian nälkäinen, mutta leikittiin ihan snadisti ja se taisi syödä nameja kädestä. Tänään sen sijaan oli Musteen päivä, kun se pääsi Toko-SM-kisoihin turistiksi. Siellä se meni ja leikki muiden pentujen kanssa, oli häkissä nukkumassa ja hengaili. Jotkut ihmiset oli tosi ihania ja jotkut samantekeviä, jotkut se moikkasi vauhdista ja jatkoi matkaa sen isommitta numeroitta. :D Se on ihan hauska. 

Illalla saatiin vielä aika hyvät meiningit. Onnistuin hienosti kahden lelun leikissä Musteen kanssa. Wuhuu! Ja Tehtiin vähän pertsaa, liikkeestä istumisen alkeita peruuttaen, maahanmenoa. Ne on sellaisia vauhdikkaita ja aktiivisia juttuja. Niin, ollaan aloitettu vähän tavaran pitelemisen harjoittelua tunnarilla. Perusasentoon se on seinän vieressä tullut  jo ilman apuja. Vaikka ei olle kovin hirveesti tehty. Minulla on siihen ikään kuin selkeä suunnitelma, joka saa muuttua tarvittaessa. :) Oikeasti minulla piti olla paljon asiaa Musteesta, mutta en nyt kyllä muista, että mitä. No, joskus sitten.

Huonompia ja parempia treenejä

Lauantain alkuillasta kävin Padiksella tekemässä tottista. Tehtiin vähän niin kuin hommat läpi. Seuraaminen oli parempaa, mutta ei vielä mitään edes hyvää mielestäni (asenne). Ekan suoran jälkeen jätettiin eteenmenopalkka. Sen jälkeen vähän yritti kääntyillä eteeni, kun siitä  voisi lähettää palkalle vauhdista, mutta tehtiin loppuun. Tasamaanouto oli jo ponneton, samoin esteillä. Tsempitin vierellä, jotta saatiin onnistumiset. Eteenemno ihan kohtalainen. Muste kävi vähän leikkimässä palloilla, mutta koska oli hyvin nälkäinen pentu, teki muutamat pertsat ja sai iltaruuan. 

Eilen käytiin jälkeilemässä. Miia teki Surille kaksi janaa, jonka jälkeen 100 - 150 m jälkeä ja keppi. Ekalla jälki lähti noin 15 metristä, toinen ehkä 20 metristä. Tajusin valmistella sen eteenpäin ja kun oli orientoitunut, lähetin --> tadaa, eteni hyvin ja nosti molemmat hienosti oikein. Ei se paljon kyllä kysele, että lähteekö jälki vaan lähtee ajamaan. Samoin kulmissa. Ilmaisutkin hyvät! No eipä olisi ollut parempi treeni!

Muste pääsi kuivalle sammalelle / harvalle saralle / muutama mustikanvarpukin oli. Ikää tunti ja alla 45 min. lenkki mäkimaastossa leikkien samalla Auran kanssa. Nälkäinen pentu oli hyvin tosissaan, ja ajoi hienosti! Kun meinasi ryysätä, himmasin, ja tyyppi kiukustui ja työsti kovemmin. Jos yritti etsiä väärältä suunnalta, palasi pikaisesti oikeaan ja selvästi reagoi askeleeseen. Kuivempi maasto oli sille uusi, koska pari ekaa askelta se selvästi haki homman nimeä, mutta tosiaan ihan parin askeleen jälkeen oli ihan selvää, miten homma menee. Iltaruoka päässä. Olisi ajanut pidempääkin, mutta olosuhteisiin pituus oikein nappi, jolloin hommaan jäi varmasti hyvä kytö. 

Noin niin kuin muuten mietin, mitä Muste osaa. Kovin suunnitelmallista johonkin tähtäämistähän meillä ei ole. Muste siis

- tulee lenkillä hyvin luo, oli muita koiria tai ei
- osaa jätä-käskyn, jota treenaillaan kotona lapsien ja kissan kanssa, ja ollaan kokeiltu ulkona johonkin lintuun ja hevosenkakkaankin. :D Toimii, mutta on ns. ikuisessa vahvistuksessa oleva asia. 
- Osaa vähän tulla perusasentoon. :) On innokas. 
- Osaa mennä etutassut tasapainotyynylle, vaikka tässä oli taas pitkä tauko
- Matkustaa autossa kuin.. unilaivassa.  Pyrkii sinne itse, kun sanon autoon.
- On hyvin isossa koiraporukassa
- Osaa haukkua lehmiä ja hevosia. Osaa olla haukkumatta lehmiä ja hevosia

Ei kai me oikein muuta olla tehty. Eikä se haittaa, kun ei ole sellaista ajatusta, mitä pitäisi tehdä. Haluan rakentaa hiljalleen perusasennon eri suunnista, se etenee omalla painollaan ajan kanssa. Sitten jossain kohtaa 2on 2 off olisi helppo aloittaa. Tavaroiden nostelua minulle haluaisin myös aloittaa. Vielä on aikataulutus vähän hakusessa, mutta kyllä tämä tästä pian helpottaa. Leikkimistä saisin tehdä enemmän myös. Tai no joo, välillä tehdään, jos on muutaman päivä muuta ohjelmaa, niin eihän se nyt maailman loppu ole. :D Asenne ja into ovat tietenkin se, mikä pitää vaan olla ihan must ja parasta ikinä, ja siihen päin nyt ollaan menossa, siis on tosi hauskan ahne ja innokas!