sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Heureka vol sata

Tein havainnon, joka auttoi kaukoissa. Vaikeinvaihto on nyt kombossa m-i-s-m --> tuossa maahanmenossa lintsaa. No, hinkattiin niin, että jos teki väärin maahanmenon, laitoin takaisin istumaan, siitä seisomaan ja maahan, mahdollisimman nopeasti, jotta ero olisi selvä. Muutaman kerran haettiin ja haettiin, sitten se alkoi tarjota oikeaa maahanmenoa, kun halusi jo palkkaa! Ihan mahtia. Se ajatukseni oli, että treenaan paljon niin, että pyrin koiran onnistuvan 100%. Joskus kuitenkin se, että koira tekee virheen, ja sille annetaan mahdollsiuus korjata ja keksiä itse, on parempi tapa. Toivottavasti nytkin. Ja se ajatus, että koiralle voidaan kertoa, että en halua sinun tekevän noin vaan tee se niin kuin se on opetettu (vaatien tietysti sen, että se on ihan oikeasti myös opetettu!). Aikamoinen heureka-olo tuli, olin ihan innoissani. 

Taimillapa alkoi operaatio kantarellikoira! Varmaan 10 vuotta on pyörinyt mielessä opettaa joku koira, ja nyt tästä Taimille tosiaan sitten eläkeläisnenähomma. Jes! 

Tänään oltiin Korkeavireellä. Taimi teki kaukoja (s-i speedbumpin yli peruuttaen ja s-m sen pitää tarjota nenäkosketusta rintakehän alle, vaikkei targettia enää ole). Lisäksi luoksetulonstoppihommaa, jossa heittelin nameja ja välillä stoppi. Tässä sai n itselleni hyvää harjoitusta Suria varten. Taimi vaan ei meinaa ennakoida, se on kyllä tosi hyvä! Ja sen käsimerkkistoppi on todella nopsa! Aika hienoa, vaikka aiheuttaakin ehkä "miksen ole tätä aiemmin" -mietiskelyä. Nyt tätä rakennellaan ihan vaan paineettomana hömppänä ja yhdistellään joskus jotenkin luoksariin, ettei se muutu suorittamiseksi. 

Surin kanssa ensin ruutua. Kaksi-kolme targetille, pari tyhjiin. Palkkaus nyt nopsasti jo heti targetille saapuessa, samoin kun meni targetittomassa oikeaan paikkaan. Lähetin perusasennosta, palkkasin kerran siinä innolla odottelusta. Se kyllä meni hyvin, tosiaankin tätä ajatellaan ja työstetään nyt tätä mielentilaa. 

Minä en osaa tehdä sitä lelusta luopumis-treeniä seuraamisessa. Kävelen itse huonosti, en näe milloin se irtoaa ja koko homma menee huonoksi. Siis tein kyllä siitä huolimatta, koska olen myös huomannut etten saa luovuttaa, vaan hakea vaan sitä oikeaa, josta pääsee palkkaamaan ja josta yleensä edetäänkin sitten harppauksin. Paikallaan kontaktiharkkana se sujuu hyvin. Yksi askelkin ok. Pidemmisssä pätkissä kävelen itse surkeasti. Seuraamista treenattiin myös lähtöjen kautta, jotta jäisi sellainen intomieli kuitenkin. Ja kokeilin jotain pidempää pätkää, se hyvä. Kainalopallopalkka hyvä. Pitäisi silti yrittää sitä uuttakin, jos saisin onnistumista. 

Luoksetulon stoppileikkiä namien heittelyllä. Nyt sain sen hyvin juoksemaankin. Ensin ravaili, mutta alkoi nostaa laukkaa. Tarvitaan vaan tilaa, aikaa ja vähän hermoja. Parikohan kertaa stoppasin, kun oli parhaassa vauhdissaan - stopit tosi hyvät, eikä aiheuttanut ennakointia. Ihanaa, kun sain sen toimimaan. 

Kaukot olivat kyllä paras juttu! Pitiköhän pari kertaa tuota ongelma-komboa siltä hakea, niin alkoi tarjota tosi hyvää tekniikkaa. Ja muita vaihtoja tehdessä teki puhtaasti! Jee! Niitä ei liikaa hinkattu. 

Loppuun vähän vielä kontaktia ja seuraamisen aloituksia, sitten yleistä kehumista ja syliinkiipeilyä, olipa kovin tyytyväisiä koiria, jos oli emäntäkin. Haastan itseäni ja menen rohkeasti epämukavuuteen - ja se jos jokin kehittää!

lauantai 6. joulukuuta 2014

No voihan jälki!

Torstaina aksailtiin. Vaikka Suri oli intonaatio, se ei ihan syttynyt jotenkin täysii hommiin. Ihan ok, mutta ei täysiä. Toisella vedolla mietin, että eipä se ole niin vakavaa. Tehtiin muutamia poispäinkääntöjä, joissa heitin sille pallon, ja ne meni hyvin sekä rennosti. Tajusin, että niinhän me voidaan aina treenata: hyvin mutta rennosti - ei niin vakavasti.  Lopuksi etupalkalle sellaista yhtä aika suoraviivaista treeniä, jossa myös takaakierto ujutettuna. Siitä ei mitään negatiivista sanottavaa! Mieli oli rentoutettu molemmilla niin kappas kun sujui!

Perjantaina sain jonkun aivoiskun, sillä päätin tehdä jälkeä illemmalla tehdyn kimppalenkin yhteydessä. Tallasin ehkä 300 m pitkän perusjäljen kahdella kepillä. Kun Suri lähti, se oli parempi kuin koskaan. Sillä ei ollut muuta kuin se haju, ja sitä se työsti ihan tajuttoman hyvin! 

Tuosta jäljestä oikeastaan syttyi ajatus, että koska sillä on vahvat pohjat ja se osaa ja sillä on motivaatiota, nyt annetaan sitten palaa. Tänään tein puolen kilsan jäljen neljällä kepillä. Janakin meni hyvin! Liki eilistä vastaavaa työtä valoisalla. Ja tosiaan, Suri jäljestää hyvin, motivoituneesti ja tarkasti, pitää huolen jäljestä, ilmaisee. Se olisi voinut jumpsutella jälkeä varmaan kilsatolkulla. Seuraavaksi siis vaan pitkä jälki, esim. kilometri ellei pidempi. Annoin mennä melko vapaalla sen, koska se vaan meni ja teki sitä hommaa niin hyvin. Janat pitäisi saada vaan silleen haltuun, että se ei tuurilla mene niitä hyvin, vaan osaa oikeasti. Muuten kai se onkin ihan koevalmis. 

Kotona olen tehnyt kaukoja, ja ne ei ole niin hyvät kuin pitäisi. Kun ei ole takajalkatargettia, saa vähän väliä muistuttaa jaloista. Toisaalta jos nyt tekee ja muistuttaa tiheään tahtiin, se varmaan myös etenee. Mutta kivaa saada niihin ajatusta sitten ensi keskiviikkona. Seuraamisen luopumisharkassa on ollut helpompi opettaa ensin namilla, ja otetaan lelu vasta kun vähän paremmin hallussa tai korkeammassa vireessä (=hallit). Mut kivaa, uutta, etenee. 

torstai 4. joulukuuta 2014

Tokoa

Jos jostain olen hyvin iloinen, niin siitä, että meillä on vieressä Lahti, jossa on todella hieno uusi koirayritys. Nyt vasta tokoiluja ostaneena olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen, onhan meillä aikas huippu kouluttaja. Lisäksi näyttää sille, että olen saanut rekryttyä paikallistasolle uuden toko-ryhmän. Jos se lähtee futaamaan tästä, niin ei valittamista!

Tiistaina treeninvedon jälkeen taas tehtiin pk-hyppyä. Mentiin 85 ja 90 cm, hyvä hyvä. Eteenmeno ei ollut tänään niin intensiivinen, mutta ilolaukkainen kyllä.

Eilen oltiin kolmen kerran toko-kurssin ekalla kerralla. Näytettiin ensin seuraamista ja kontaktia, miten se on kuukaudessa kehittynyt. Olihan se! Ekaa kertaa kyllä Suri häiriöiden tullessa alkoi oikeastaan jo painaa minua, joten pitää myös olla tarkkana, ettei mene överiksi. Myöskin pitää pitää huoli, ettei tee hyvää seuraamista vain häiriössä, vaan kriteeri yksin treenatessa sama. Lisäksi kokeiltiin uutena lelusta luopumisen kautta, tätä kokeillaan nyt viikko ja miten se etenisi. Jes. 

Toiseksi otettiin ruutua. Ekalle targetille, oli tosi hyvä. Toka tyhjiin. Palkkana pallo. Omasta toiminnasta sen verran, että jes + pallo voisi tulla siinä kohtaa, ennen kuin Suri kerkeää kääntyä (tyhjässä ruudussa), eli että se huippukohta ei ole pysähtyminen itsessään, vaan tällä saisi sitä jännitettä ja odotusta minun suuntaani paremmaksi. Ymmärrän, mitä sillä haetaan. Suri on nyt hyvässä vaiheessa, joten se tekeekin juuri mitä haetaan. Lisäksi mietittiin etukäteen vaihtoehtoja siihen, jos kääntyy ennen aikojaan, eli ei ole kriteerin mukaisessa paikassa. Targetti tai näyttö kannattaa ottaa nopsaan helpotukseksi, jos tulee virheellinen, vaikka ensin korjaisikin sen. Suri oppii nopeasti oikeat jutut, joten pienellä avulla vahvuus ja varmuus jäisi. Ilme ja halu olivat hyvät. Sain ohjeeksi tehdä perusasennosta noita nyt, ja palkata välillä myös intensiivisestä kontaktista / odotuksesta. Näen sen vähän bortsujuttuna, mutta parhaillaan kyllä Suri tekee myös niin. Odottaahan se noutoa nykyään intensiivisesti myös. Jos se siihen pystyy, niin tois sitä voisin sille hakea. Kokeillaan ensin parasta mahdollista ja tyydytään vasta myöhemmin muuhun. 

Viikon päästä otetaan seuruuta ja nyt paukutan tämän viikon kaukoja, ja esittelen niitä sitten. Kivaa!

 

tiistai 2. joulukuuta 2014

Päivitystä

Sain vihdoin salasanan taas etsittyä, niin pääsee päivittämään pikkuhommia, joita on puuhasteltu. Kokeen jälkeen on ollut vapaus edistää tulevaisuutta. Siispä viikko sitten tein Surin kanssa aksatreeninvedon jälkeen pk-hyppyä. 85 cm meni ongelmitta! Leikittiin alkuun ja se oli tosi kivaa. Sitten kissanruokapalkalle nuo hypyt 3 kpl. Lopuksi eteenmenoa pallolle. 

Torstaina aksailtiin, niin ikään Surin kanssa. Taimi siis jää pois, mutta voi tuurailla jne. tarvittaessa. Ei mitään superhienoa päivitettävää. Toimi, teki ohjeuksia hyvin. Niissä pitää vaan sietää sen hitaus, koska se tekee hirveen hienosti oikein ja palkkautuu niiden jälkeen. Ja koska olen nähnyt, että kisavauhdissa sen oppima osataan, niin kai se on sitten ihan ok välillä näin... 

Lauantaina oli ratatreeni. Aloitus oli hirveen hyvä! Hurja into, vaikka oli käännösjuttujakin. Kepit super. Muutenkin ihan ok, kunnes yhdessä kohtaa oli sellainen pitkä pyöristyshässäkkä, siinä meni kilttityttövaihde päälle. Nyt en ole vielä oikein agilityn ekstratreenejä suunnitellut, koska tuohan on se aloitettava työmaa. Nyt vaan on ollut kiva tehdä enemmän toko-juttuja. Kaikki aikanaan, kun hirveää superpaloa tai edes minipaloa kisaamaankaan ei ole, niin saadaan vaikka vuosi rakennella noita.

Lauantaina Taimi muuten kävi näyttelyssä. Sai arvioksi EH. Hippu (T. Kitka) upeasti ensiesiintymisessä ERI! 

Sunnuntaina toko-kurssin jälkeen. Surille taas leikki + pk-hyppy + eteenmeno. Nyt tehtiin 90 cm hyppy. Ekalla kynnet ropsahti, tokalla hyppäsi kosketuksissa ja kolmannelle laitoin 80 cm. Melkoista! On niin hirveen hyvä tunne rakentaa näitä hommia nyt kunnolla. Surista voi tulla vaikka mitä! Eteenmenotkin taas hyvät, sillä on ilo mennä, nappaa lelun ja tulee leikkimään. 

Ja vielä eilinen. Miian kanssa alkoi 10 kerran Korkeavire. Ehkä painotan tokoa nyt, ainakin eilen tehtiin. Pitkästä aikaa ruutua ja luoksaria. Ruudun paikka ja leluvauhtiruudut superit. Asenne käsiin tursuileva. Luoksarissa peruuttelin, johon se lähti parhaiten tähän asti mukaan ja stoppailikin hyvin! Kontaktitreeniä nyt vähän eri paikassa, lisäksi otettiin Aura-häiriötä. Nämä hyvin. Ja pari tunnaria suht helppoina.

Taimin piti olla lomalla... Vissiin. Tehdään nyt näissä aina kaukoja targeteilla, jotta saadaan uutta ajatusta läpi. Lisäksi aion opettaa sille luoksetuloon seisomiseen käsimerkin! Ja ekassa treenissä heti superhienoja stoppeja. Nämä siis peruuttamalla, teen näin kunnes asenne ja stopit on oikeat molemmilla koirilla. Taimi oli aivan liekeissä, koska se ei ole päässyt treenaamaan viikkoon. Taimi voisi käydä näillä Korkeavireenvuoroilla ainakin. Mitään varsinaista targettia tai päämäärää ei ole, mikä näkyi itsessänikin ihan uudenlaisena lähestymisenä asioihin, hedelmällisella epä-suorittamisena.