Yskä we kicked your ass like a hell :D

Pian ollaan taas normaalimoodissa, sillä yskät on nyt yskitty ja odotellaan vaan karenssin päättymistä. Eli tavallaan loma ehkä ollaan just vielä pois muiden luota, sitten arki alkaa. Ja miten odotankaan sitä arkea! Voi jee, siis kokonaisuudessaan koko elämän rintamalla. Ihan outoa, mutta hyvä niin. Olen jopa ajatellut jonkinlaisen treeni-/koekalenterin värkkäämistä pitkästä aikaa, mikä tuntuu hyvälle. No, sitten aina kun elämä on silleen uomissaan, niin kohta tulee joku joka sotkee kuviot.. mutta se kuuluu asiaan, ja siihen sellaisen kanssa eloonhan on jo opittu.

Kotona on touhuttu ihan perusjuttuja, joten ei niistä mitään uutta mainittavaa. Sen sijaan on hyvä asettaa ensi vuoden tavoitteita kirjoitettuun muotoon. 

Taimi:
TOKO: voi olla, että yritetään kokeisiin uusilla säännöillä. Vähän on vielä vaiheessa, mutta tehty kuitenkin säännöllisesti!

Suri:
TOKO: VOI1
PK: JK2, rotumestikset..?
Agi: nollia

Silmätarkki --> pennut syksyllä

Surin kanssa toivon alkuvuodesta VOI1:stä. Tammikuun lopulle ekaa yritystä laitetaan hakuseen, ja katsellaan muita sopivia kokeita. Tämä sairastelu ja juoksut nyt tietysti sotki pakkaa, kun saa nähdä mistä ja miten taas jatketaan, hyvin ja hyvästä varmaan. :)  Jos saadaan ykkönen, ei EVL:aan ole kiire, ei edes tälle kautta todellakaan suunnitteilla. Toki niiden liikkeiden aloittelu (kartiokiertonouto, ruudun merkki.. paikallaolot.. ohjatus merkki --> meillä on paljon opeteltavaa! Aikaa meni tänä vuonnaihan perusvääntöön hirveästi.).

Kun VOI1 toivottavasti saadaan tällä aikataululla, niin siirrytään heti pk-tottispainotukseen. Haetaan virettä, kestoa, laukauksia, ja noutoja. Sitä tekemisen suhdetta, tai suhdetta tekemisessä, luottoa ja kivuutta. Esineitä voisi jo aloitella taas lenkillä, jos kerkeää. Nostoissa oli kysymyksiä välillä viime kaudella, eli varmemmaksi reagointi. Muutenhan se pelaa hyvin. Jälkeä sitten sään mukaan keväällä aloittaen ja tarpeeksi vaikeita.. 

Agia treenataan koko ajan rinnalla ja kisataan kun sille tuntuu. :) Toko ja pk saavat vähän vuorotella. Pentuhommat menee kai johonkin lokakuulle, eli sitten jäädään toivottavasti pois.

Muste:
TOKO: treenataan kaikkea, lähinnä asennetta mutta sen rinnalla siis kaikkea aluilleen ja sen asenteen treenaamista näiden liikkeiden aihioiden avulla. Jos homma etenee hyvin, niin haetaan syksyllä sitten nuorten koirien toko-rinkiin. Toivon myös, että syksyllä oltaisiin jo alo-valmiita!

AGI: Alkeiden opettelua, keppejä (2 by 2?), edetään hissukseen kun millään muulla ei ole väliä kuin että haluan halukkaan koiran. Muste on kasvanut kivasti, mutta iso se ei ole. Haluan vaan kivan treenikoiran, ja mahdolliset kisatavoitteet eivät tälle kaudelle kuuluisikaan, joten voidaan rauhassa edetä. 

PK: Kai me jälkeä ajellaan edelleen, Surin rinnalla. Ei tavoitteita, toistaiseksi. No, keksiä keppien ilmaisu, millä mentäisiin.

Sairastupahommia

Koirat otti ja tuota menivät yskään. Vituttaa suoraan sanottuna, koska on aika ihanatkin lenkkikelit lumettomuudesta huolimatta, saati loma ja aikaa touhuta.. Mutta hyvää tekee välillä kyllä touhuta sitten kotihommiakin, siis ihmiskotihommia, ja pakkolepo voi olla hyväkin. Tosin vähän tehdään sisähommia kuitenkin. Hyvinhän siltä yskältä oltiin säästytty tänne saakka, vaikka hallilla on pyörinyt ja sitten putum, yskä. Perkele. Kerkesin siis tuon viime kirjoituksen jälkeen Musteen kanssa aksailemaan VAU:n hallilla, kun Suri tosiaan juoksussa ja muita ei treeneihin päässytkään, joten Musteelle vähän privaa. :) Tehtiin vähän putkirallia, kiertoja, no ihan perusjuttuja. On hyvällä alulla! Voi jee!

Sitten ollaan kotitokoiltu ja etenkin yskän jälkeen. Musteella on hyvä meno, kaikkea ollaan tehty ja asennetta kasvateltu. I-m kaukovaihto alkaa olla nyt vakiohyvä. I-s hypyn liioittelee, mutta muuten ok. Seuraamisen lähtöjä, pyörimisiä, lyhyestä matkasta maahan sukeltamista.. no, alkaa vähän kaivata jo isompaa liikerataa nämä meidän hommat, mutta kivaa, kun nämä sujuu. :) Kotona myös yhdellä siivekkeellä pihalla tehty vähän tarjoamista jne. ja olen kyllä sikatyytyväinen! Pikkuhiljaa tuosta voidaan lähteä etenemään, nyt näyttäisi fiilis kuitenkin oikealle. Tunnariakin etsittiin pitkästä aikaa pihalla, ja Muste oli ihan täpinöissään ja alkoi jo tuodakin sitä minulle (tehtiin vain 2 kertaa, eikä viikkoihin olla taidettu tehdä, ihana asenne). Jospa kohta voisi kuitenkin jo vähän tehdä enemmänkin, ainakin nuoret tytöt näyttää sille. Taimi on eniten kovassa yskässä, ja sekin siis jo laantunut. Vanhukset, luojan kiitos, näyttävät välttäneen tämän kierroksen!!! 

Maneesitopot

Toko on kyllä kivaa! Lähdin kera Taimin ja Musteen treenaamaan, Mirkku ja Sannakin tuli seuraksi. :) Taimi aloitti kierrolla ilman näyttöä tms. Otti hypyn ja pahoitti mielen. Sitten se ravasi hyppyjen ohi korvat lintassa, jonka jälkeen saattoi nostaa laukan ja tehdä iloisesti kiertoa. :D Voi Taimi! Vähän erikseen stoppeja lyhyestä kierrosta, ja ihan just yhtä huonoja ovat kuin sen luoksetulossa, muahhahhaa! Vähän tehtiin myös jääviä, jossa ei istunut, ja sitten istui seisomisenkin. Ei olla aikoihin tehty oikeasti oikein muuta, joskus joku lyhyt pätkä jotain mutta ei käskytettynä tms. Peruuttelut ja siitä kääntyilyt kyllä oli hienot! Taimilla on niin hieno takapään käyttö, ja parasta on, ettei sitä ole tarvinnut harjoittaa edes, vaan se on esim perusasentotreenissä sen aikoinaan itse siihen tehnyt. :) Yksi käskytetty luoksari suorana, joka oli kovin vauhdikas.

Musteen kanssa aloitettiin ihan pienellä leikillä, ja sitten siirryttiin ruutuun, jossa Sanna avusti lelun eloistumisessa. Nää menikin sika hienosti, otettiin vain kaksi toistoa. Sitten leikin ohessa taisin kerran jopa kierrättää kartion ympäri. Seuraamista tehtiin pitkästä aikaa, ihan vaan namiavusteisesti ja vain pari lyhyttä käsiavutonta pätkää. Nyt kun mielentila ja ihan sen naminnälkäkin alkavat olla paremmalla tolalla, niin tässä voisi ottaa nyt seuraavan kuurin eli seuraamisen eteenpäin viemisessä. Ollaan treenattu lähtöjä myös erillään, sellaisia aika intensiivisiä. Jepajee, niitäkin ehkä hissukseen vähempiapuisiksi. Otettiin stoppileikkiä lopuksi. Ongelma on, että nakitkin häviävät maneesin pohjaan. Meno el ivauhti oli kuitenkin aiempaa parempi. Seiso-stopit ovat hyvät, maahanmenoa piti tehdä lyhyellä vauhdilla, jotta saa idiksen ja sitten voisi tehdä pidemmästä. Siis lähellä kuitenkin aluksi stoppaus, mutta sen pitää osata sukeltaa maahan. SItten muistinkin, että tätä piti tehdä palloilla viime torstain idiksen mukaan! :D Voi ei, en varmaan kirjoittanut sitä ylös, niin en muistanut. Kokeiltiin paria stoppia takapallopalkalla. Tulee varmasti toimimaan, nyt vaan itse toimin ihan urpona, tai siis en muistanut ja osannut ihan toimia, mutta Musteelta kivaa työtä. Voi vitsi sen kanssa on ollut nyt siistiä treenata, pitää vaan muistaa, että joku päivä voi olla taas hankalampi, mutta että sellaistahan se vaan on.  

 

Agikokeiluja

Pyörähdettiin tänään maneesilla ottamassa vähän tuttuja pikkujuttuja aksan parista. Otin toiseksi tekijäksi Taimin, koska Surilla on juoksut (jee, tammikuussa kisoihin ja kokeisiin! ;) ). Taimi sai vähän koeajaa Musteen treenejä ja treenata minua Suria varten. Rimat oli alhaalla tai oikeastaan bumpperit. Kateuskortti on aina hyvä, ja saa pidettyä luonnollisesti taukoa eikä tule tehtyä liikaa niin helposti.

Musteen kanssa oli jotenkin metkaa aloittaa. Se jo odotti autossa ihan malttamattomana vuoroaan. Se ampaisi käskystä pissille ja tuli sitten viereeni maneesille päin vilkuillen, että joko saa mennä. Annoin sen juosta vapaana maneesiin ja se oli ihan liekeissä. Muste tuli kyselemään lelun perään, joka minulla oli valmiina, ja laitoin sen tekemään peruskääntöharkkaa. Olipas asennetta. Lisäksi tehtiin musta mutkaputki. Toisella kiekalla tehtiin sivusta lähestymisiä / valssia, ihan näitä kaikkia siis 1 - 3 toistoa puoleensa. Lopuksi parin hypyn suora yhdessä viedylle kuolleelle. Se on oppinut nyt roikkumaan pannassa ja haluamaan lähteä lelulle tosi kivasti, toimi tässäkin.

Treeneissä parasta oli Musteen asenne ja tarjoaminen. Vaikka silloin kurssilla meno oli vähän käsijarruista, tai siis sillä oli mielenkiintoa ja halua, mutta se joutui miettimään ja kokoamaan itseään jotenkin (juoksut - ja ajautui välillä hajuihin). Nyt pikkuhiljaa se on palautunut niistä, vaikka mitään kovin merkittävää muutosta siinä ei sinänsä ollutkaan juoksujen jälkeen, eikä voi sanoa mikä on kasvun ja kehityksen, mikä hormonitoiminnan tulosta. Mutta mistään niistä en häiriintynyt enkä turhautunut, ollaan vaan tehty vähän ja haettu oikeaa ilmettä ja asiaa, ja Muste kyllä aina edistyykin sitten jo muutaman treenin jälkeen asioissa. Nimim. koirani vetää hihnassa sisällä, jotta pääsee ruokakupille. ;) Kumpa oma fiilis pysyisi nyt hyvin kasassa ja jaksettaisiin rakentaa tällä tiellä pikkukoiraa eteenpäin.  

Musteen topot

Tänään otin Musteelle kevythäkin treeneihin. Viime maanantaina Muste harjoitteli siellä oloa Surin kanssa ennen varsinaisia treenejä, ja se meni odottamattoman hyvin! Itseasiassa se oli siellä, vaikka Suri teki treeniä. Yritti aluksi raapia tietä auki :D, mutta tyytyi olemaan, kun sanoin. Vähän sieltä ääntä kuului, mutta paljon vähemmän mitä ikinä uskalsin odottaa! Nyt otin Musteen häkkiin kun toinen koira teki. Pystyin olemaan siinä vieressä ja toisaalta Muste pääsi orientoitumaan tunnelma. Oli suksee!

Aloitettiin viimeeksi Oilin ehdottamalla ruudulla: appari on ongen päässä ja lelu siis ruudussa. Kun Muste alkaa saavuttaa, lelua aletaan vetää pois. Musteesta tämä oli siistiä! Tehtiin kolmesti matkaa pidentäen, ja oli tosi hyvä. Lisäksi uskon, että tämä nostaa kuolleenkin lelun arvoa. Näytettiin myös vähän kuolleeseen leluun hinkumista ja lähtöä, myös pidemmästäkin matkaa, ja Musteella oli sekä hyvä veto että selvästi noussut mielenkiinto. Eikä se mennyt hämilleen tällä kertaa.

Sitten näytettiin kartion fokusointi ja lähetys ilman apua. Se on itseasiassa nyt edennyt, kun saatiin vaan yksi hyvä onnistuminen (Muste on tosi nopsa oppimaan, kun saa sanottua, mikä oli se haluttu juttu!) No, eka ei ruudun jälkeen ihan onnistunut, mutta kyllä se sitten. :) Vauhti ja asenne on kiva. Kokeiltiin myös sitä, että lähetyksen (aika läheltä) jälkeen lähden jo toiseen suuntaan karkuun. Muste kesti sen ja sai lisävauhtia --> ohjelmaan. Vaikka ei vauhdissa puutetta tässä olekaan, on hyvä pitää yllä ajatusta, että on tehtävä oikeasti. 

Kaukojen i-m on nyt aika hyvä, isolla vartaloavulla. Mutta oikea tekniikka on löytynyt. Stoppeja tehtiin parit ja siihenkin namiin saatiin vielä parempaa menoa, kun taakseheiton jälkeen käännynkin itse ja lähdin juoksemaan namille. Toimi, ei mennyt hämilleen, ja vauhtikin alkoi siina nousta. Parina iltana kotona on otettu vähän tiukemmin käymistä (kun illalla pitää saada se tavaroiden minulle kanniskelu loppumaan), ja Muste on hyvin hiffannut pahoittamatta mieltään (no ei se pahoitakaan) ja tänään hallilla se toimi oikein hyvin!!! 

Siis monta edistystä, erityisesti koko treenaamista ajatellen (häkki, käy, leluasenne, erilaiset treenit ja myös ne pienet tekniikka-asiat, mitä ollaan tehty). Viimeinen kerta meillä jää väliin, mutta näitä onkin nyt hyvä kasvatella, ja jatkaa kuukauden päästä tammikuussa. :) Sitä ennen toki treenataan ominemme. :D  

Maanantaiaksa

En ehkä kestä Suria! Se on niin kiva! Eilen aksailtiin taas, ja aloitettiin kuten viimeeksi, vähän omilla hommilla ennen kuin ohjatusti. Surin kanssa putkesta kepit ja hypyn kautta putkeen -rallatus paristi, oli tosi nopsa ja hieno. Mutta toki myös helppo. Varsinaisessa treenissä pureuduttiin taas ohjaukseeni. Sain sellaisen kumirenksun käsiin, joka estää käsien nostelun. :D Ihan vähän vaan jännitti, miten taas hahmotan, miten se valssi piti tehdä, lisäksi takaakierto-persjättö. :D Mutta heti ekalla putkeen, joskin paranneltiin vielä. Ja olen kyllä aivan apuvälineiden tarpeessa, koska olisin toki sohinut käsilä, jos olisin voinut. Laitettiin jopa rima käsien ja selvän väliin, ja ihan hyvin onnistui kropalla ohjaaminen. :D Suri teki loppuun saakka tosi hienosti ja palkkaantui uudella pallollaan. Pyöri selällään maassa se suussaan.

Muste pääsi myös vähän akiliti-hommiin. Ensin peruskäännöt puoleensa, ja sitten sivusta tarjoaminen paristi, ja yksi mutkaputki. Toisella kertaa tehtiin hyppy ja putki, päässä oli palkkaaja ongen kanssa. Toisella toistolla 2 hyppyä ja putki, lelu valmiiksi kuolleena - oli tosi hieno ja siisti suoritus! :) Asennetta oli kaikissa jutuissa.   

Maneesitokot

Mirkun ja Sannan hyvässä seurassa, höystettynä Ollilla. Taimin kanssa aloitettiin suunnitellusti kartion kierrolla pitkästä matkaa. Sanna näytti, ja sitten lähetin. Taimi teki tosi reippaasti, eikä ottanut häiriötä hypyistä tai kapuloista. Uusinnalla stoppasin ja laitoin vasemman noutoon. Stoppi venyi (ei osannut odottaa), nouto ok. :) Stoppeja pitää treenailla jne., mutta etenee kivasti. Tehtiin myös ruutuja, oli paljon häiriökartioita, mutta Taimi on kone. :) Tehtiin myös eteenmenoa, joka on varmaan täysin epävarma koetilanteissa, mutta ihan sama. Parit kaukot pitkästä aikaa, sai ekalla muistuttaa, ettei ole syytä liikutella takakoipia, mutta sitten rullasi. 

Suri oli ihana! Tehtiin ensin ohjatulle sitä odotusarvoa. Mirkku innosti kapulan laitossa, ja pidin Suria pannasta. SItten jännitteellä vähän odotusta, ja lähetin hakemaan suoraan siitä. Seuraavalla olin ihan lähellä merkkiä, sama alku, mutta laitoin sen nopsasti seisomaan selin kapuloille ja nopsa lähtö. Kolmannessa leikki alkoi, kun oli katsonut laitot ja odotti pari sekkaa. Tunnarilla vähän samat menot, molemmissa oli nyt tosi hyvä ilme. :) Muutama treeni nyt näitä vaan!

Seuraamista tehtiin taas pitkään. Paljon käännöksiä (koska vasen on vaikea ja sitä tulee säästeltyä, nyt tehtiin sitä paljon), paljon kartioita ja tavaroita, joita piti ohitella, ja kappas kun tuntuu paranevan koko ajan vaan. Kaukoissakin hienoa työtä, kuuntelua ja odotusta. Jääviä parit peruuttaen, parit seuraamisesta aika nopsaan tahtiin, ja ne toimi kaikki oikein. Suri oli tosi hieno ja rennon iloinen. 

Musteelle ihan pikkaisen leikkiä alkuun, sitten vauhtinouto - oikein hyvä. Kartioitakin otettiin, vaikka niitä voisi välillä jättää vähemmälle muiden juttujen alta. Ekalla fokusoi hyvin, sitten ei malttanut, vähän häiriöityi katselemaan kaverin tekemisiä. Mutta kun lähti, lähti aina tosi hyvin. Muutamat kuolleen lelun napsimiset, koska pitää vaan tehdä jotta vahvistuu. Namihommina nyt kaukoja (i-s, i-m), ja hyviä toistoja niin kuin kuuluukin. Ympäripyörimisiä muutamat ja peruuttamista minun edessä ollessa. Siitä Muste tykkää kovasti. Pitäisi alkaa edetä ja liikkua itse vähemmän, peruuttelun se noin muuten on ostanut hyvin, siinä on kiva ilme. :) Pieniä seuraamispätkiä, niihin ei riittänyt paras teho tänään, joten pidettiin lyhyenä ja palkkaavaisena. Ihan hauska treeni oli, lopuksi vähän paijailua ja palloleikkiäkin, pallot innostivat kovasti, kun ne on olleet vähän tauolla. Voisi kahden lelun leikitellä niillä vaikka huomenna hallilla, jos kerkeän ottaa ennen Surin treeniä. Aijjuu, otettiin stoppileikkiä. Siinä on minusta ihan hyvä tempo nyt. Seisomisia vain yksi hyvä, maahanmenoja tapailtiin myös, mutta siinä pitää harkata tekniikkaa jotenkin. Mutta hyvä sekin siis.

Eilenhän käytiin siis ottamassa minimaalinen aksaharkkakin. Surille vähän valsseja kiinnittäen nyt huomioita omaan liikkumiseen (onpa vaikeaa..). Musteelle sivusta päin lähestyminen tarjoten - no, vasemmalta on tietty helppo, oikealta lähti hyvin tarjoamaan kuitenkin. Sitten parit peruskäännöt myös tarjoamalla. Näitä minimaalisia juttuja vaan voisi tehdä saaden sen tarjoamisen ja lähestymisen oikein syöttäväksi. Viimeisellä tehtiin yhden hypyn meno suoraan, lelun heitin valmiiksi. Muste ei kyllä kestäkään yhtään enempää treeniä. Asenne pitää pysyä hyvänä, ja jos lelulla saa tehtyä tälläisenkin treenin, se riittää. Taannoin mietin, että toinen juttu olisi kokeilla jotain kissanruokaa tms. ja tehdä sillä vastaava säästäväinen treeni. Näiden tekeminen, kokeileminen ja eteneminen ovat kuitenkin kiinni ihan siitä, miten pääsee ottamaan. Eivät tule etenemään kovin nopsaan, mutta ei ole tarkoituskaan. Se, mitä tehdään, on tehtävä halukkaasti. :) Joskus sitten tehdään valintaa, mitä treenataan ja milloin, minkä verran.  

Surin valkka, Muste höntsää

Torstaina käytiin syksyn viimeisessä kisavalkassa. Surille kerran kuussa kisatreenit ovat olleet hyvät. Tulee esiin kipupisteitä, ja niitä on minunkin aikataululla aikaa työstää seuraavaa kertaa varten. Ero alussa ja lopussa onkin aika suuri, tosin myös mennään eri hormonaalisissa vaiheissa. Ilmoitin Surin myös kevätkaudelle vastaavaan valkkaan. Hyvä ottaa vähän isompi targettitreeni kohteeksi, ja nyt kun on ihan saatukin treeniseuraa viikottain, ja toisaalta kotitreeneillekin on löytynyt rytmi tässä hullunmyllyssä, näen että tämä on oikein hyvä juttu. 

Suri oli ensin paikallaoloissa, hyvin reagoi vain omiin käskyihin. Omalla vuorolla aloitettin luoksetulolla. Treenailin aiemmin jo kehään menoa, ja siihen löysin aika kivan tavan, millä voidaan mennä kentälle oikein hyvin mielin. Luoksetulo oli minusta tosi super. :) Vauhtia oli, stoppi oli hyvä ja loppukin nopea. Vaikka eteentulo oli aavistuksen väljä, ei ollenkaaan niin väljä kuin joskus ollut (1,5 m...). Ainut miinus oli, että annoin itse ihan liian myöhään sen käskyn. En ole ajatellut koko asiaa, siis siihen ooma huomio nyt. 

Seuraaminen oli parempaa kuin taas aiemmin, mutta korjattavaa on edelleen. KOntakti välillä tippuilee, mutta se on vähentynyt, lisäksi Surilla oli hyvä kosketustuntuma koko ajan, ja jopa vaikeissa kohdin vähän tuuppi minua. Tämän jos saisi pk-kentälle, niin olisi jo paljon parempi! :) Peruutus oli vähän huonontunut, ei ollakaan siihen kiinnitetty hetkeen huomiota, sitä voidaan kyllä kotitreenissä hyvin tehdä. 

Ohjatussa aloitus oli huono. Suri ei oikein katsonut kapuloiden laittoa, eikä tiennyt yhtään, mitä ollaan tekemässä. Seurasi ok, mutta katseli jonnekin. Lähetyksessä sillä ei ollut hajua kapuloista, meinasi tarjota hyppyä. Uudella lähetyksellä lähti väärälle kapulalle - loikkien iki-iloisesti. Stoppasin ja estin väärän ja merkiltä uusi lähetys. Nyt lähti oikein, eikä ollut pahoittanut mieltäänkään, vaan toi iloisesti ja eteen asti hyvällä laukalla ja ilmeellä! Kehuin tosi reilusti, koska asenne. Sanoinkin Oilille, että en kurssin alussa ollenkaan uskonut, että tuo vauhti voisi pareantua, mutta että toki ajattelin sitä pitkällä tähtäimellä treenata. Nyt tässä kohtaa näkyy, että kannatti. ;)

Viimeiseksi tunnari. Sama kuin ohjatussa, huono odotusarvo, mutta lähti ekalla käskylä laukalla, haisteli pariin kertaan kaikki ja toi oman ok, ravilla tosin. Tunnariin ja ohjattuun siis seuraavaksi huomio liikkeen alkuun, ja odottamisen ja lähdön nostattamiseen. 

Toisen koirakon tehdessä kisanomaista, oltiin jokainen vuorollaan häiriönmä tekemässä omaa treeniä. Surin kanssa tehtiin vähän ruudun paikkaa ja vauhtiruutua. Kaukoja ihan jonkin verran, ihan ok muistaakseni. Joitain ongelmia, laitoin tekemään kuitenkin. Ja parani. Jäääviä tehtiin myös, välilä peruuttelussakin istui seisomiset, mutta tajusi alkaa kuunnella eikä mennytkään lukkoon. Seuraamista myös, samoin vähän ohjattuun lähtöä. 

Musteen kanssa kerettiin pienesti hallin laidalla leikkiä ja temuta. Lelu oli huono, pentukurssiaikainen roadkill, jossa oli Musteesta outo haju, mutta kyllä sillä leikit saatiin aikaiseksi. Tehtiin vähän kaukoja, vähän vauhdista maahanmenoa, paljon namin syöttöä. Lähellä muita se voi yhtäkkiä nykäistä haistelemaan muita koiria, mutta työstettiin sitäkin. Hyvän mielen iloinen asennetreeni, sepä se. Muste pääsi taas treenin jälkeen kauppakeskuksen parkkihalliin höntsäämään. Käveltiin reippaana, leikittiin, mentiin ritiläportaita. Muste on ihana ja reipas, ja ottaa sopivasti kontaktia. 

Maanantain aksat

Eilen aksailtiin. Mentiin jo etuajassa omineen, kun meitä oli vain kaksi harkkaajaa, joten voitiin aloittaa varsinainen treeni vasta myöhemmin. Käytin aikaa hyväksi Musteen kanssa. Mentiin kentälle leikkimään ja se meni täysin yli odotusten!!! Muste oli ihan hurjana vetoleikissä. Lisäksi se teki kuolleen lelun leikit just niin kuin on ollut tarkoitus. Kartiota kiersi vauhdilla, se fokusointi ei vielä toimi, sitä nyt treeniin. Kerran se lähti kiertämään siivekettä ihan hurjan nopsaan. :) Tehtiin myös namilla stoppileikkiä, maahamenokin alkoi vähän sujua, vaikka ihan pari toistoa vaan otettiin. Hirvee hinku oli tehdä enemmän, mutta maltoin jättää tähän!

Surin kanssa treenattiin valsseja, takaakiertoa, poispäinkääntöä. Vitsi, että olen urpo! Ei se mitään, opettelen pikku hiljaa. :D Surin eduksi luettakoon sen into ja kesto. Ei sekään ole ollut aina näin annettua, mutta nyt voidaan TREENATA! Hyvät treenit, paras mieli!

Maneesin topot

Maneesille marssittiin taas trion kanssa. Taimi aloitti tutuilla hommillaan. Jonkun kierron se olisi mennyt hypyn kautta. Pitäisi melkei tehdä joku kerta alusta heti se kokopitkä matka, niin vaikka että joku käy fokusoimassa kartioon. Noudot ja stopit omassa treenissään ihan mallikkaita. Ruudun eteenemnoa tehtiin nyt eteenmeno-käskyllä, ja tein vaan paljon pidemmästä matkaa sen kuin mitä kokeessa koskaan. Se oli kyllä hyvä. Kerran stoppasin ja hyvin toimi, ruutuun lähettelin paikaltaan. Taimi voi minusta nyt paremmin kuin vähän aikaa sitten tuumailin. :) 

Suri sai aloittaa ruudulla, oli vieraat ruutunauhat ja eriväriset kartiot kuin yleensä, mutta ei ongelmaa. Se oli ihan hyvä todeta, koska tehdään aina omilla... Seuraamista tein pitkään viimekertaisen suunnitelman mukaan. Se kurkkailee kaikkea tavaraa ja seinää ja koiraa, mitä nyt matkalla on vastassa, mutta jatkoin vaan eteenpäin ja palkkailin sopivin väliajoin. Kun se urpoili jotain seinää päin mennessä, sitä tehtiin ihan liukuhihnalla ilman mitään ihmeellisempiä käskyjä, kunnes sujui ilman naaman vääntämisiä. :D Tämä jotenkin toimii. Ja vahvistaa ehkä luottoa siihen, että kaikki on ok, ja jos sen on pakko katsella ohimennen kartiot ym., niin sitten se ei mene lukkoon vaan tekee sen vauhdissa ja jatkaa vaan. 

Noudon suuntia nyt pitkästä aikaa pienen seuruun ja stopin päätteeksi kuolleisiin kapuloihin. Lähdöt on huimasti parantuneet, palautuksissa saattoi ottaa aluksi ravin. Periaatteessa voisi vauhdittaa palautuksia vielä, vaikka alku olisikin aika stilli.. Jos ajattelee vaihe kerrallaan. Ja silti muistaa tehdä vauhtinoutoja! Niitä ei nyt tehty, mutta yleensä on aina tehty. Kaukoissa ei ollut suurempaa häikkää. Jonkun asennonvaihdon se jumitti, mutta päästiin siitä yli eikä virhe toistunut. Jäävissä aluksi teki istumisen ,sitten seisoi. Vahvisteltiin ja tehtiin vaan, parani kyllä. Aika hyvä oli Surin setti kokonaisuudessaan ajatellen.

Musteella aika hyvä setti kanssa, erilainen. Aloitettiin kuitenkin perinteisellä leikillä, jossa se on kyllä hyvin aktiivinen. Siitä kartiot. Ei oikein osannut fokusoida, kun pidin pannasta, kerranb kävi hakemassa sivummalla olleen kapulan, mutta teki sen kyllä hyvin. Kun hiffasi kartion, niin eipä niissä vikaa. Täytyy kuitenkin alkaa opettaa sitä kartion etsimistä, koska se olisi kyllä seuraava askel ennen pidempiä matkoja. Mutta tää on hyvän mielen liike. 

Namihommia tehtiinkin sitten paljon, vähän kokeeksikin, kun sujui. Aluksi yritin istu-maahan-vaihtoa. Muste ei nyt yhtään ollut kartalla, mitä yritin siltä hakea. Siis ei kyllä edennyt nyt homma yhtään. Kotona sain sen aikaisemmin hyvin tekemään, täytyy ehkä kotihommissa saada se oikeasti hiffaamaan, mikä se oikea on. Ei sitten tehty liikaa, ettei se menettänyt uskoaan. Hommien järjestystä en muista, mutta tehtiin myös itsensä ympäri pyörimistä, pääidiksenä palkkaus, eli joutuu saalistamaan namia. Joitain pertsoja tehtiin, mutta ei niissä oikein mitään varsinaista idistä. Periaatteessa jos niitä tekee, niin voisi jo hakea vähän jotain uutta tulokulmaa aiheeseen. Istu-seiso-vaihtojakin tehtiin, mutta nekään ei nyt oikein hakenut sitä ideaaliaan. 

Pitkästä aikaa kuitenkin tehtiin stoppi-leikkiä, ja siinä Muste kyllä kulki tosi hyvin! :) Laukkasi tosi hyvin kohti, ja muutamat seisomiset oli kyllä ihan liinat kiinni. Alettiin kokeilla myös maahanmenoa, ja se oli ihan hakusessa, mutta saatiin aika nopsaan pieni idis hautumaan. Ehkä voisi kotona ihan paristi vaan hitaammassa tempossa hakea maahanmenon kohti tulosta, ja sitten ottaa uusiksi vauhdilla. Tuntui kuitenkin tosi hyvälle idikselle, ja Muste tosiaan oli hyvin mukana hommassa. Peruuttelua tehtiin myös nyt ekaa kertaa maneesilla. Tehtiin myös vähän kontaktia toisen koiran tehdessä, ja se ei kyllä ole vaikeaa. 

Tehtiin paljon ja vähän sellaista sillisalaattia, mutta oli kiva nähdä, miten pitkään Muste teki hommia ja oli ihan mukana. Mentiin jo ulos maneesissa, mutta lähdettiinkin takaisin leikkimään vielä hetkeksi, ja hyvin meni sekin. Tuli jotenkin mieleen, että tälläisessä vastaavassa kohdassa ehkä Taimin kanssa aloin jättää leluä vähemmälle, ja tehdä pääasiassa vain namipalkalla: juoksujen jälkeen, kun leikin uudelleen aloittaminen ruuan jälkeen ei ollutkaan enää niin helppoa ja ruoka puolestaan kiinnosti paljon enemmän. Nyt Musteen kanssa olen kyllä silti leikkinyt ja ne sujuu ihan ok, vaikka paremmin se aikaisemmin leikki ja vaihtoi palkkaa. Mutta kaikessa rauhassa tässä meillä onkin ihan eri asioiden vahvistus tässä kohtaa mielessä kuin minulla joskus muinoin Taimin kanssa. Sekin tuntuu järkevälle se. :)     

  

Musteen topo

Musteen kanssa kaahattiin toko-kurssille. Toivoin, ettei olla ekoja, niin saatoin käydä hallissa vähän etukäteen höntsäämässä ja viedä vielä autoon, ja oma vuoro alkoikin hyvin. Näytettiin meidän pidemmän matkan kartion kierto ja sehän on kyllä hyvä. :) Kaukoja näytettiin myös, ja haettiin vielä sitä ideaalitekniikkaa ja miten sitä haetaan. Paranee ja välillä on jo hyvä, mutta haetaan vielä se paras. :) Yksi luoksari vauhtina, kehu ja lelu puolessa välin matkaa - hyvä. Mutta tässä huomio, että Musteelta on vaikea saada " kuppi nurin", eli sen hetsaamisessakaan on vaikea saada sitä ihan sikatörkeenä yrittää jo lähteä, tai että se alkaisi äännellä tai mitään. No, melko taiminkaltaista (siis että siitä näkyisi mitenkään että sillä kiehuisi sisällä, vaikka tekeekin sitten hyvin), mutta haluaisin löytää hyvän hetsin, koska tartteen sen aksaan. Nä, tästä ajatuksia jo vähän on. Jääviä, istu ok, mutta maahanmenon tekniikka ei ole oikeastaan hyvä (taaksepäin kokoontuminen), vaan lähdetään siihenkin hakemaan ajatusta stoppileikissä. Näin en olekaan tehnyt muille koirille, joten otetaan ehdottomasti! 

Nyt mielentila oli parempi kuin aiemmin, joten hyvää kohti toivottavasti mennään. Muste on vaan niin kovin tasainen ja voi kyllä sanoa, että rauhallinenkin väliajalla, että pitää todella uskoa itseen ja prosessiin, ja tehdä sitä pitkäjänteistä työtä, jota olen nyt varmaan joka postaukseen laittanut. Ja kyllähän minä uskon, koska esim. maneesilla saadaan tosi hyvää settiä, koska siellä on rakennettu homma hiljalleen ja se vaan on hyvä. Jotain tosi megaherkkua voisi lähteä hakemaan vähän agia ajatellen, jos alkaisi vähän tehdä muutamia vetoja irtoamista ja ajatusta siitä, miten agissa mennään. Agikurssilta saatuihin treeneihin on myös idiksiä hautunut palkkausta ajatellen. Mutta mistä se aika ja tilaisuus aloitta, hehe. Jos treeni ja tilaisuus kerrallaan, koska ei ole kiire. 

Ja tänään kyllä mietiskelin paljon taas asioita automatkoilla, ja siis muistan kyllä, miten en luonut Taimista etukäteen mitään ajatuksia (oli helppo, kun ei ollut vielä oikein mihin verrata), ja muistan kyllä, miten vaan tein, ja syötin namia ja tein vähän ja sitten vähän ja ajattelin, että tässä me nyt vaan tehdään, katsellaan, mitä tästä kehittyy. Ja jossain vaiheessa se vaan sitten kehittyikin. Ja siinä missä Surin kanssa tuskastuin ehkä liian aikaisin, en ole Musteen kanssa tuskastunut, vaan malttanut. Käytiin myös kauppakeskuksen parkkihallissa kruisailemassa sen kanssa ja ostoksilla Mustissa ja Mirrissä. Hauskaa, kun nyt sekä viimeeksi juna-asemalla äitiä hakiessa Muste on yhtäkkiä tajunnut, että hihnan päässä on joku toinen merkityksellinen hahmo. :D Hakee kontaktia ja kuuntelee. Oli kyllä reipas ja leikittiin, kuten meidän pentukävelyillä aina. Nämä ovat jotenkin niitä suhteenvahvistuspaikkoja eritoten, joten ei pidä unohtaa..  

Parit treenit

Sunnuntaina saatiin paikalliseen kimppatokoon yhdistettyä porokoiratokot Mirkun ja Sannan kanssa, tuloksena meitä oli 5 treenaajaa, jippii! Ja se jännästi näkyi kyllä Surissa heti,että olikin taas vähän haastetta muiden koirien häiriöttömyydessä. Teki, mutta kyllä se kontakti haluaa hakeutua katselemaan muiden touhua samalla. Vaikiaa. 

Surille ensin ruudun paikkoja, ja saa kyllä olla tarkkana sen stopin kanssa. Nytkin vaikka stoppasi olevinaan ajoissa, se ei reagoi tai sen on pakko kuitenkin mennä sinne, mihin opetettu, eli vähän liian taakse. Jämptillä stoppailuilla ja humioimalla, ettei leluruuduissa jätä lelua ihan takalaitaan, toivotaan hyvää vastetta. Seuraamisessa tosiaan sitä muualle katselua, mutta palkkasin, palkkasin ja palkkasin ja tehtiin käännöksiä ja tapahtumia ja palkkasin, niin että oli vaan oltava kartalla. Sekin tuntui toimivan. :) Ohjattua otettiin niin, että Mirkku näytti kapulaa ja laskin Surin vauhdista melkein. Muut stilleillä kapuloilla, heti heiton perään, ja nyt oli suuntiin lähdöt kyllä hyvät mutta palautus myös laukalla ilman hidasteluja. Onpa hienoa, koska en oikein jaksanut uskoa edes siihen, että tähän saataisiin muutosta. Pari tunnaria, tehtiin tosi vaikeaan suuntaan, kun siellä oli merkkiä tms. tekevä vauhdikas koira edessä. Meni ja teki, mutta kyllä häiritti. Toinen vähän parempi kyllä. Kaukoissa ihan jees, kun jumpattiin sitä, että ei voi ennakoida, vaikkajoku heiluu ja liikkuu --> Suri kyllä vastaa tälläisiin treeneihin myös tosi hyvin ,eli seuraava kaukotreenikausi onkin tuota liikkurin hillumista sitten. Treeni oli siis ihan hyvä, Suri oli ok ja kehuista tykkäsi, oli vauhtia ja iloakin, mutta vähän edellisiin vaikeampi treeni, kun oli muuttuvia tekijöitä. Treenin kannalta siis erinomaista!

Tylsää vaan, kun 5.12. koe on peruttu, koska ei ole tarpeeksi kisaajia. :( :( Tylsää! En ole vielä päättänyt, minne yritetään, ehkä oman seuran kokeeseen tammikuun lopulla?

Muste olikin ihan huippuhauska! Tehtiin kartiota vähän pidemmästä matkaa ja ilman suurempia alkuleikkejä. Siis se on kyllä hienolla mallilla nyt! Matkaa ehkä 5 m, lähtee ja palaa loistavasti. :) Tehtiin myös pari oikein hienoa vauhtinoutoa, ja sitten muutamat pertsat, kaukojumpat ja seuraamista. Väliin uudelleen leikin sytyttämistä, toimii jotenkin, kun on vaan tarpeeksi helppo leikin aloitus. Nyt siis on selvästi se, että ruuan jälkeen leikki ei ole ihan niin helppoa, mutta se voi liittyä menneeseen juoksuun ja sen jälkeiseen aikaan, joten kriteeri on matalalla, leikki on leikkiä, eikä siihen liity silloin mitään painetta. Aloituksissa leikkii kyllä hyvin. Vahvistelin muuten kyllä oma-aloitteista vetoa sekä lähelle heitettyyn leluun irtoamista halulla, ne toimi myös hyvin!

Taimi teki kartiota sekä noutoja siitä. Ne noudot on sille helpot, Taimi osaa kuitenkin liikkeiden sotkemiset ja muut hyvin, joten osaa yhdistellä kyllä. Paikallaolokin jees. Peruuttaminen alkaa sujua, ja kokeilin käännöksiä ja ne olivat siis sata kertaa helpommat kuin suoraan peruuttaminen .:D Eli ei treenata niitä enää. 

Eilen oli agit ja tuurasin Hannan vetovuoroa ja tehtiin Surin kanssa siis itsekin. Kaksi pätkää, ja oli muuten kiva taas päästä itsekin tekemään omasuunnittelemaa rataa. Otin myös apupalkkaajan, että saatiin hyviä palkkauksia, toimi! Itse olin jotenkin vähän poissaolevampi alkuun, ja silti Suri teki sata kertaa paremmin kuin aikaisemmassa elämässä, vaikka vähän vaisumpi viime kertoihin nähden olikin. Silti hyvä! Kepit toimii todella hyvin, takaakierrot on tosi jees, irtoaa, vitsi, on vaan just hyvä. Mutta siitä pitäisi saada alkaa nyt työstää vielä parempaa, etenkin vaikeisiin kohtiin. Mutta on nyt sentään jotain järkevää, mistä työstää!!

Muste tuli lopuksi vähän tekemään omia juttuja. Tehtiin keltaista kartiota sunnuntain malliin, ja se oli niiin makee! :) Tietää käskystä heti mitä tehdä, ei tarvitse käsiohjausta ja vauhti on haetunlainen. Pari putkea tehtiin välissä, sitten kaukoja, pertsoja ja seuraamsita. Seuraaminen alkaa vähän hajota - poikittamista havaittu muutamia kertoja. Ei ehkä vielä mitään kamalaa kuitenkaan. Ja sitten taas itselle opin paikka. Vaikka oltiin aloitettu hyvin kartiot, olisi pitänyt käyttää hetki aikaa paikan tsekkaukseen ihan ekana. Kun tehtiin seuraavaksi noita pertsoja, se palkkauksen jälkeen aina katsoi, mitä ympärillä on - onneksi tajusin kyllä sitten ottaa intensiivisempiin hommiin, että sitä keskittymistä yhteiseen saataisiin vahvistettua. Välissä Muste meni vähän Surin kanssa hengailemaan häkkiin, ja sitten otin pienen tuokion vielä itsensä kiertämisiä, nenäkosketusta (joka on käden nuolaisu :P ) ja ehkä jotain? No kuitenkin tästä jäi hyvä fiilis, tuntuu, että opin koko ajan itse lisää! Pari kertaa viikossa kodin ulkopuolisia pikkuhommia on oikein hyvän oloinen määrä. Kotona tehdään parhaamme mukaan jotain päivittäin, mutta aina ei jaksa. :)    

.. ja viime maanantai!

Ihan unohdin viime maanantaina aksoista kirjoitella. Siis Surihan on ihan liian super! En kestä! Se on niin liekeissä tuolla hallilla, se on nopea ja irtoava. Itse alan jopa muistaa ohjauksesta niitä kriittisiä kohtia, vaikka vielä sohlaan, huidon ja suljen linjaa, mutta parempaan mennään. Ja vitsit sitä intoa! Ihan kyynel! Meillä on tosi kiva ryhmä, avulias ja jotenkin hyvä mielentila ja fiilis hommasta. 

Muste kävi kahdesti hallissa. Alussa se oli vähän adhd ja välillä vaan unohti yhteisen tekemsien ja tuijotteli ja veti kohti koiria. Välillä keskittyi ja teki innolla. Syötin suosiolla vaan paljon namia kun se hyppi vasten ja siitä aloitettiin pertsat ja muut hommat. Tärkeintä on, että yhdessä tehdään ja palkkaa tulee siitä aktiivisuudesta. :) Vähän tolpan kiertoa, mutta siinä ympärillä näkyvät koirat äkkiä vie huomion. En silti tuskastuntu yhtään, vaan olin tyytyväinen, kun sain sen aina kuitenkin takaisin vaikka edes hetkeksi. Koska se on VAUVA, ja koska me mennään eteenpäin. <3 Myös treenin lopuksi käytiin, ja nyt keskittyminen oli jo parempaa. :) Joitain katkoja, mutta just hyvä, pieni setti. Tykkään erityisesti omasta mielentilasta ja siitä, että ymmärrän ja näen pienet kehitysaskeleet ja ymmärrän, ettei toinen vielä osaa ja ole mitään. 

Kotitokottelua

Kotihommissa on nyt ollut hyvä ote. Musteen kanssa on vähän treenailtu namin haluamista. Pidän siis pannasta ja sen pitää vetää namille. Hassua, mutta toimii kyllä tässä ihan hyvin, joten vahvistetaan, samoin iltaruualla. Vaikka namit ja muut ovatkin maistuneet hyvin, niin tätä on vahvistettu neuvon mukaan, koska jos tässä hiffaa hyvin idiksen (saa ja pitää vetää ja haluta) niin myös kuolleeseen leluun voisi auttaa. Katsellaan, miten etenee ja vaikuttaa.

Muuten Muste on harjoitellut itsensä ympäri pyörimistä (sujuu aika pienellä käsiliikkeelläkin), on aloitettu jalkojen välistä pujottelua (näissä molemmissa saa hyvin namin saalistuksen loppuun). Lisäksi on peruuteltu jumppamatolle (alkaa jo aika pienellä vartaloavulla peruuttamaan ja pitää samalla katsekontaktia :), tarkoitus on päästä pelkään äänivihjeeseen. Pertsoja ja käännöksiä vasemmalle on tehty ja se alkaa pelittää tosi hyvin. Ei ole yhtään löysä vaan napakasti tekee. On myös harjoiteltu nenäkosketusta käteen. Ei montaa kertaa, hiffasi heti,tämäkin saa kasvaa hauskuutukseksi. Kaukoja (i-m, i-s) ollaan tehty myös, ja istu-maahan menee jo ilman pomppua reippaasti yleisimmin. :) Seisominenkin muistunut jo ihan työstettäväksi. Paristi pihalla ollaan tehty kartion kiertoa nyt kauempaa, ja ihanaa, vaikka se ei heti hiffaisi, minne pitää lähteä, niin kun se hiffaa, lähtee ja palaa vauhdilla! Wihii, näinhän se pitää toimia.

Muste kovasti haluaa tehdä, ollaan välillä (ahneuksissa) tehty näitä kaikkia samaan sessioon, mutta ei Muste ole kyllästynyt. Olen välillä vähän empinyt kotihommien kanssa, koska Muste on saattanut olla joskus välinpitämättömän oloinen ruokaan ja tehdä löysästi mielestäni (se kohta, missä olen sisäisesti tuskastunut , harmistunut ja menettänyt toivoni Surin kanssa, joten en missää nnimessä halua välittää sellaista mielentilaa Musteelle, ettei tarvitse korjailla tulevaisuudessa näitä virheitä!!). Tätä olen opetellut pennusta saakka sen kanssa, siis sen oikean hetken löytämistä hommiin, ja nyt se alkaa olla aika hyvä - tai siis hommat itsessään toimivat nyt innostajana, ei niinkään aika / nälkä. Tosin olen tarkkana, että tämä jatkuu ja vahvistuu ehkä yritä väkisin, joa toinen selvästi on väsyneessä tilassa. Välillä kehun "vauvvapentunen" ja se kiemurtelee ja pujottelee sylissäni. :) Noutohommia ollaan treenailtu sohvalta, kun se alkaa iltaisin tarjoilemaan sitä tavaroiden tuontia. Otan myös kapulan aina mukaan, ja sitä se tuo hyvin. Alkaa olla myös mälvääämättä, mitä taas helposti tekisi pitotreenissä, joten edetään tällä! Toi muuten myös kilon kapulan :D, pitäisi muistaa tuoda se hiton metallikin autosta joskus tähän geimiin.

Surin kanssa on kotitokoiltu lähinnä kaukoja ja tunnarin tuontia. Ei siis etsimistä, koska se toimii hyvin, jos sillä on vaan into kapuloille ja hommiin. Ja tässä on saatu hyvää liukuhihnatyötä ja intoa kyllä aikaiseksi. Parempaan ei nyt pysty, joten tällä tavoin ainakin näitä kahta epävarmaa (kaukot ja tunnari) saadaan enemmän eteenpäin kuin ilman treeniä. Koetta pukkaisi 5.12., jos vaan koetta ei peruta.   

Tehdä ja uskoa tekemiseen

Torstaina polkaistiin käyntiin uusin toko-kurssi Musteen kanssa. Nyt siis yksityistreeniaikaa toisin kuin pentukurssilla. Muste on vähän tahmea tuolla hallilla, se alkoi silloin agikurssilla. Pitää olla välittämättä ja tehtävä niitä, mistä se innostuu. Leikissä se ei oikein ottanut vetovastuuta, ja kyllääntyi nopsaan. Saatiin tosi hyviä leikkivinkkejä taas lisää, niitä aletaan tehdä ehdottomasti. Siis lähinnä kuolleeseen leluun, aloittaen paljon lähempää. Tämä oli itselle niin hyvää, ja jatkuvasti tarpeellista muistutettavaa. Siis se, että vahvista, vahvista, vahvista. Se ei ole vielä mitään, siitä tulee joskus jotain. Muste on muuten niin rauhoittunut, että sitä helposti jo ajattelee jonain, mutta se, mitä se tulee olemaan harrastuksissa, sitä ei vielä ole.  Siitä puhuttiin ja puhuttiin vielä viikonloppuna Hertan kanssa, ja jotenkin se on nyt taas niin luonnollinen ajatuskin. 

Muuten näytettiin meidän kiertoa, se hyvä. Matkaa vähän kasvatellaan. Istu-maahan vaihto toimii, nyt vaan sitä pomppua pienemmäksi tai pois, tekee silloinkin jotkut hyvin --> niistä palkkaa. Välillä tekee kerien, niistä ei. Tehtiin myös pitkästä aikaa istu-seiso, sitä tehtiin silloin pentuna. Oli vaikeaa, kun maahanmenoa on tehty niin paljon. Mutta muistui hiljalleen. Siinäkin pomppua vaan pieneksi, eteenpäin meneväksi. Seuraamisesta Oilikin tykkäsi. Kokeiltiin jo kättä selän taakse, eikä se siihen kyllä juuri reagoinut! :) Jee, mennään tässäkin eteenpäin! Vauhtinouto tehtiin alussa, se oli hitaampi kuin mitä sen saan yleensä kyllä tekemään, eli se ettei halli ollut heti tosi jees, vaikutti paljon. Pitää siis vaan saada hallikin nyt kohdilleen, vaikka syöttää koko ajan namia jos se hyppii vasten jne. eli että täällä yhdessä olosta saa palkkaa, siis tehdään yhdessä. 

Tänään mentiin maneesille. Vaikka Taimi piti taas komentaa mukaan, oli se hommissa tosi hyvä ja innokas, ei yhtään vaivainen. :) Tehtiin heti alkuun paikallaolo, ja nyt se tuli laukalla jo luokse siitä maassa olosta (treenattiin sitä ensin kuivaharjoitteluna). Kartion kierroissa se oli innokas! Ja onnistui ohittamaan esteetkin, vaikka pari kertaa olikin vaikeaa. :) Tehtiin myös nouto-osuutta, lähetin läheltä kirtoon ja sitten joku stoppi, peruutin ja otettiin noutokin. Se oli Taimista sekä helppoa, että tosi kivaa! Mummo oikeasti ilahtui suuresti. Olen iloinen, että se näytti niin hyvälle. Tehtiin joku ruutukin, parit kaukojen vaihdot. 

Surilla alkoi homma ruudun paikoilla. Tehtiin vähän pidemmästäkin matkaa, mutta hyvin haki oikeaa paikkaa. Nyt vaan oli vaikea välillä pysyä seisaallaan, mutta sekin kyllä saatiin toimivaksi helpolla. Noudon suuntia otettiin ja Surin liikkeet olivat iloiset. Tein pari eteen saakka, ja se pyrki pitämään vauhtia. :) Tunnarissa meillä oli paljon häiriötä, mutta tehtiin läheltä useita, ihan luottavainen oli. Kaukoissa toimi aika hyvin, se jee! Luoksaria vauhdista palkaten eri kohdin, ei mitään pahaa sanottavaa. On se kivakin eläin. ;)

Mustetta jännitin nyt toko-kurssin jäljiltä, mutta se oli ihan entisellään. Leikittiin ja tehtiin kiertoja. Olisi kyllä pitänyt lähettää pidemmästä matkaakin, jospa ensi kerralla jo muistan. Ja koska leikki hyvin, olisi ollut paikka treenata sitä kuollutta. Leikissä se kyllä otti vetovastuun, eli prosessin toimii ja jatketaan, jatketaan. Yksi vauhtinoutokin otettiin, nostossa tuli jotain pulmaa, mutta hyvin pyrki tuomaan sitä vauhdilla ja piti kiinni loppuun saakka. Namihommeina aloitettiin kaukot, niin kuin oli puhe treenin etenemisestä. Perusasentoja, joissa ei tarvitse enää mitään käsiohjausta, ja jos lintsaa eikä saa palkkaa, tekee seuraavan paremmin. Tästä seuruisiin, jossa monta pikkupätkää käsi seläntakana, ja toimi kuin mikäkin. :) Leikittiin jossain välissä, ja yhdessä kohtaa yritettiin käydä maahan, mutta ei oikein malttanut pysyä. :P Aika pitkän setin muuten jaksoi, ja hyvällä sykkeellä. Leikittiin onkileikkiä lopuksi, se kyllä aina stimuloi sen saalistamaan täysillä. Koska Uuna teki ruutuja, käytettiin liikkuva koira hyväksi, ja Muste aika hyin kyllä tarjosi taas katsekontaktia kiusauksesta huolimatta. Jees, eipä oikein olisi parempi mieli voinut jäädä. 

 

Ja me aksattiiiin

Otin Surin treeneihin, kun s eon liikkunut nyt hyvin. Jos jotain kipua olisi ilmennyt, tai liikkuminen ollut vaivaista, niin Muste olisi joutunut paikkaamaan. Mutta ei nyt tällä kertaa kyllä päässyt. :) Suri oli ihan mykkyrällä onnesta, kun mentiin halliin, se kiemurteli soikeana, hypähteli ja esitteli niin kovin leveää hammashymyään: miten onnellinen yksi koira fvoikaan olla!!!

Ratapätkässä oli oikein hyviä tiukkoja valsseja, oli rytmitystä, poispäinkääntöä, A ja puomi, kepit.. Tässä kuluneenkin vuoden aikana muita katsellessani ja neuvoessani moni asia on ehkä ainakin teoriatasolla jo päässyt juurtumaan ajatuksiin. Lisäksi kun on kouluttaja, joka selvästi hiffaa, miten koirani liikkuu ja sanoo hyvin, miten saan käännökset toimimaan toiminnallani, niin johan alkaa onnistua. :) Suri loisti, se oli niin liekeissä. Ja se irtosi ja liikkui, vaikka tehtiin hyppyjä kaarella. Minä en liikkunut, mutta haa - pidin ohjauksen avoimena, ja kappas kun Suri vaan lukikin esteitä ja hoiti liikkumisen kyselemättä. ;) Kepit meni vauhdikkaasti, kontaktit oli nopsat ja hyvät. Palkkasin kai yhdet, muut mentiin pysäytyksestä vapautuksen kautta jatkoon. Pelitti. 

Muste saikin tulla sitten odotteluajalla vähän kontaktitreeniin. Palkkasin paljon aluksi kontaktin ottamisesta pyydettynä ja sitten jo ilmankin. Eikä se ollut kovin vaikeaa. Sen jälkeen vähän i-m kaukoja, ja tolpankiertoa lelulla muutama kerta. Hassu setteri tuijotti ja könötti kauempana, ja se alkoi vähän häiritä Mustetta. :D Saatiin kuitenkin vielä yksi hyvä kierto. :) Muutamia pertsojakin tehtiin, se tarjoaa niitäkin jo ilman vihjettä, tosin paikka i silloin vielä aina ole ihan kohdillaan. Muutama pieni pätkä käymistä treenattiin, ja se jotenkin tajusi homman nyt. Tosin ajat lyhyitä, joten se saattoi hyvin vain odottaa okei-sanaa, jolloin saa pompata, ei siis niinkään rauhoittunut. Enivei, treenaamalla oppii... 

Tokoa taas

Tänään mukavasti treenaten maneesilla. Pari muutakin treenaajaa, joten siitähän sai jo ihan taas meininkiä sopivasti. Taimi aloitti kierroilla, kaikki mahdollinen rekvisiitta oli nyt laitettuna. Välillä hypyt oli vaikeita ohittaa, mutta kyllä se aina uudelleen lähti ilolla yrittämään. Lisäksi vähän ruudun paikkaa ja eteenmenoa. Vaikka jokaisesta hommasta ja käskystä se lähtee vanhalla, ihanalla ilolla selkärangasta liikkeelle, niin ei se tosiaan ole ihan täysin kunnossa. Ja taas vaan hoen sitä, muta kyllä se pitää jossain vaiheessa tsekata, mikä tanttaraa vaivaa. Vaikka luulenkin, että nivelet.

Suri oli paras! Ihan mahtavaa, tuli iloisesti maneesiin ja leikittiin alkuun. Sitten ruudun paikkoja. Oli vaikeaa eri suunnista joka kerta, halusi mennä edelliseen. Periaatteessa ei paha, koska pitkästä matkasta ei hae millekään muulle sivulle. Ohi saattaisi helposti lipsahtaa, eli paikkatreeni on kuitenkin tarpeen. Toisekseen tehtiin noutoja, ja niihin Suri lähtee nyt ihan kuin kuuluu, ja palautta ihan niin kuin kuuluu. :) Yksi tehtiin eteen saakka, muut vauhdista palkaten. Tein myös suunnat aika nopsilla lähdöillä, ja ilme ja asenne oli kohdillaan, nyt on treeni mennyt oikeaan asiaan! Jee, näitä onnistumisia on kuitenkin, ja sitten taas tuntuu hyvälle. :)

Suri taisi tehdä lisää vasta tokassa setissä. Siinä tehtiin luoksetuloa, pallopalkalla. Nyt tulee hyvin, vaikka tietää, että saatan pysäyttää. Stoppikin ok, ja sen jälkeen ei ollut mitään himmailuja tai luimuiluja seuraavassa tulossa. Seuraamisia niin, että seuraa-käskystä ei lähdetty pitkään aikaan minnekään. Se oikeastaan oli sika hyvä, Suri nimittäin oikein skarppasi ja oli tosi hienosti kontaktissa, eikä ottanut mitään häiriöitä. Parit lähdötkin meni nappiin. Tuo treeni saatiin Mirkulta idikseksi, ja sitä jatketaan! Seuraamista tein myös niin, että paljon tehtiin paikaltaan käännös + pieni seuruupätkä. Käytin lähdöissä sivu-käskyä, ja Suri sekä kääntyi todella hyvin, tiiviisti eikä hyppinyt alta pois + seurasi hienosti korvat höröllä ja hyvällä paikalla tiiviisti. Oho! Läheltä vielä joitain kaukovaihtoja taas kuuntelun ja motivaation kasvattamiseksi, hyvää työtä olikin.

Muste oli myös päivän ilo! Mentiin maneesin takareunaan, jotta se sai aluksi halutessaan tsekata, missä ollaan ja ketä muita on, mutta ei se ollut niistä juuri kiinnostunut, joten pieni leikki ja siitä kartion hienoihin kiertoihin. :) Yksi vauhtinouto tehtiin vähän painavammalla kapulalla ja oli muuten hyvä, otin aika lähelle ennen vapautusta. Siirryttiin namihommiin, istu - maahan vaihtoihin. Sen jälkeen seuraamispätkää, koska oli tosi hyvin kuulolla, kontaktissa ja hyvin motivoitu. Sujui kuten ennen juoksuja, pitkääkin pätkää tekee, välillä palkkaan lyhyestä. Kaarrosta oikealle ja vasemmalle, suoraa, kaikki menee aikas hyvin. Lopuksivilä leikittiin kahdella lelulla. Ja otettiin kontaktia muitten vauhtiliikkeistä huolimatta. Sitä voisi tehdä muuten enemmänkin! Ehkä huomenna Vaun hallilla, jos Surin treenien välissä kerkeän. 

Otin Musteen toiseenkin settiin, jossa tarkoitus oli lähinnä leikkiä. Nyt Muste oli jo vähän väsynyt kuitenkin, joten käveltiin maneesissa aluksi ja se sai katsoa muut treenaajat, koska nyt ne vähän kiinnosti. Sen jälkeen leikki sujui ihan ok, mutta sain olla aktiivinen. Vähän taisin vielä kontaktista namipalkkailla, mutta ei otettu enempää, kun ei enää ollut niin hyvä terä. Oltaisiin ihan hyvin voitu tehdä namijuttuja vaikka enemmän, mutta namit olivat vähän kortilla, kun eihän pyhäpäivänä tään meidän perähikiän kaupat voi olla auki, joten tavallinen rutiini ajaa kaupan kautta treeneihin ei toiminut. Vähän onneksi oli jäänyt edellisistä, ja tavallaan just sopivasti. Onnistunut kakkossetti kuitenkin, siitähän se lähtee, pienistä askeleista. Ja tehtiin ekassa kuitenkin aika paljon. Jos saisi sen kevythäkin ajettua hyvin sisään, niin voisi välillä tehdä yksi liike kerrallaan vaihdellen vaikkapa Surin kanssa. Käymistä otettiin tänään juttujen välissä pieniä pätkiä, sitä mustin treenata kuten oli tarkoitus.  

Pienistä askeleista alkaa suuret matkat - toivottavasti

Post-juoksuinen Muste on melko hauska eläin. Pilke on palannut silmäkulmaan ja KOVA ruokahalu. Se kasvaakin kai, kun on niin hoikka taas, vaikka ruokamäärä on ollut melko sama. Aamuruokaa olen tarjonnut tilanteen mukaan, jos on tulossa touhukkaampi päivä / treenit / tms. Jos ei, niin aamuruoka voi jäädä väliin, toki lenkeillä tulee nappulaa taskusta, ja illalla sitten iso ruoka, joka uppoaakin mukisematta. Treeninamit ovat myös maistuneet, ja vähän sormiakin tapailevaa meininkiä suorastaan on havaittavissa. Hyvä! Lisäksi Muste yrittää kovasti, kun tehdään.

Tässä viikolla on edistytty muussakin kuin kartion kierrossa. Noutoahan on tehty vauhtina (se sujuu hyvin) ja pitona (pitää muutaman sekunnin mälväämättä, mutta tarttuu halukkaasti kyllä). Maasta nostoja en ole oikein saanut alkuun, kun siitä on puuttunut tosiaan sellaista "haluanhaluanhalua"-meininkiä, ja Muste lähtee äkkiä pois, jos ei tajua. En ole halunnut sitä sitten tehdä, ettei tule vääriä mielentiloja tai ajatuksia tekemisestä. Nyt tähän on tullut muutosta. Katseltiin viikolla leffaa, ja Muste olisi halunnut osansa herkuista. Se nosti yhden muovisen kannen sohvalta ja piteli sitä hetken, jolloin ihan rauhassa otin siitä kiinni ja kiitin ja annoin sille jotain kuivattua banaanilastua tms. Muste tajusi oitis, ja hiffasi tosi nopeasti, että pitää odottaa, kunnes käsi ottaa tavaran - jos tiputtaa, täytyy yrittää uudelleen. :) Parina iltana tätä tehtiin jollain random tavaroilla just tälleen telkkarin ääressä ihan sivujuttuna, ja kolmantena laitoin tarjolle kapulan. Tänään se jo nosti ja piti kapulaa ennen iltaruuan saamista. Lähtee taas siis etenemään toivottavasti tämäkin vaihe. :) On se helppoa, jos saa vaan tarjoamisen aikaiseksi.

Muutenkin se on aika helppo ja tottelevainen, vaikka siis on aika nopea ja liikkuvainen ulkona. Vaikka se olisi jollain hajulla tai juoksemassa poispäin, tottelee useimmiten kyllä kutsut. Liikkuvainen ja ihanan ilomielinen. Sosiaalisestikin palkattavissa, etenkin kun olen kyykyssä ja sanon "vauvapentunen" se luikertelee syliin paijattavaksi ja on mielissään. :D Suhde siihen on muotoutunut pikkuhiljaa. Se on kuitenkin tosiaan ollut jonkin verran itsenäinenkin, mutta hiljaa on hyvä tullut. Kyllä sen kanssa saa varmasti vielä tehdä pitkään töitä, että mielenkiinto ja ajatus pysyy ja suuntautuu vähän pidemmänkin treenin ajan ohjaajan kanssa tekemiseen, mutta niinhän se vaan on ja on oltava. Aika pentuhan se vielä on, kaikki on mahdollista.     

Treenejä viikolta

Maanantaina mamma meni mansikoita ostamaan, ja Suri jäi kelkasta, koska sillä oli selkä kipiä. Kävin siis itseksen vetämässä treenit, koska Mustekin on juoksussa eikä voinut tuurata. Oli tosi kiva kouluttaa, meni sikäli kyllä hyvin. :)

Keskiviikkona oli Musteen viimeinen aksakurssikerta. Tehtiin suoralla irtoamista. Kahta suoraa hyppyä, päässä valmiina palkka, ja sitten sinne ohjaamista ikään kuin kuten niissä lelutreeneissä. Oli tosi hyvä, siis tosi. Sitten tehtiin kolmea hyppyä kaarella + putki. Eka palkkaus kahden hypyn päästä, valmis, kuollut lelu. Meni hyvin. Saatiin se kolme + putkikin menemään. Vähän yritti oikoa, sitten ihmetteli, mutta onnistui myös. Jossain kohtaa vähän kyllääntyi. Musteella on joka tapauksessa hyvä halu mennä palkalle, sille kuolleellekin lelulle. Se miettii, mitä tekee, mutta etenee samalla, joskus se siis tavallaan hidastaa, kun sen aivot raksuttaa. Mutta se ei ole huono. Kestävyys on vielä pieni, kuten kuuluukin. Varmaan omatoimitreeneissä sopiva tahti on tyyliin kaksi eri harkkaa, pari toistoa molemmista. Siitä se pikkuhiljaa.. Nyt on repullinen hyviä treenejä, mitä treenata. :) Siistiä! Katsellaan mitä, miten ja missä seuraavaksi tätä lajia. Edelleen se on snadi, muttamyös nuori. Saas nähdä.

Tänään oli Surin kisavalkka, ja se meni todella kivasti! Suri ei varsinaisessa treenissä mennyt kertaakaan surkimukseksi, vaan oli iloinen, suorastaan riehakas. Tehtiin jäävät (ei istu), metallinouto (oli varsin hyvä), luoksetulo (hyvä vauhti ja stoppi ja loppuvauhtikin), seuraaminen (huomattavasti parempaa, mutta pysähdyksistä suoraan käännös + mikä tahansa vauhti oli vaikeaa sille, mutta ei kyllä olla sitä oikeastaan treenattukaan..). Meillä oli hauskaa!

Lopuksi tehtiin vielä sitä istumista, eikä se onnannut yhtään seuraamisesta, vaikka peruutuksista aika hyvin. Tarvitsi ihan apuja. Ruudussa paikka oli selvä ja selkeä, teki hienoja läheltä ja kaukaa (mutta halli ja seinät..). Kaukoja jumpattiin, ja hirveen helposti aloituksessa seisomisen istuu. Hyviä treenejä kuitenkin. Vauhtinoutojakin, toimi hyvin. Kyllä me kokeeseen yritetään kuun lopussa, vire ja iloisuus on nyt aika yleinen ilmiö sillä, mutta kaukot + istuminen on otettava haltuun kyllä..

Aih, ja Musteen kanssa olen jatkanut kotiin paluun yhteydessä leikkiä + kartion kiertoa ja sen tarjoamista. HIeno vauhti ja asenne ja leikki. Jeejeejee. Ja se on niin pentu tosiaan, niin lyhytkestoinen ja niin toivottavasti joskus kuitenkin hieno. :) 

Tokoa

Ja vähän aksaakin. Perjantaina piti kokeilla Surin kanssa vähän ympyrällä ohjausta, ja se meni hyvin. Suri ei ole koskaan mitenkään hyvin tässä edennyt, mutta yllättäin oivalukseni siitä omasta asennosta oli aika ratkaiseva, ja nyt meni varsin hienosti.

Lauantaina treenattiin Sannan ja Mirkun kanssa. Tätä on ideoitu pitkään ja nyt ihan sitten saatiin aikaiseksi sovittua ekat treenit, ja jatkoa ainakin jo olisi tiedossa. Paikkana Kalliola. Surin kanssa tehtiin aluiksi ruutua, Suri oli hyvässä vireessä. Ruutu oli ihan kateissa, kun oltiin uudessa, avoimessa paikassa, auts. Kovasti lähti jonnekin juoksemaan, mutta ei kyllä reagoinut juuri ruutuun toisellakaan yrityksellä. Tehtiin näyttö, ja sitten onnistuminen, mitä nyt menee yli niin että heilahtaa. Maneesilla on lievä vaikutus ruudun 100% onnistumiseen.. Tuli mieleen, että sitä paikkaa olisi voinut vahvistaa lähempää, mutta se jäi seuraavaan treeniin. Vauhtinoutoa tehtiin niin, että Mirkku heitti kapulan vielä kauemmas. Teinkö vain yhden vai kaksi, onnistui tosi hyvin, palauttaa tosi hyvällä vauhdilla, eikä himmaa / meinaakaan tiputtaa ennen jessiä. Jotenkin ihan uskomattoman hieno. Mutta saa kyllä jatkaa tällä treenillä, josko siitä joku ihan mielikuva syntyisi Surin päähän noudon mentaliteetista. Jäävät tehtiin käskytettynä, ne onnistui, ei mitään uusintojakaan. Kaukot kosahteli vähän niin kuin aiemmin, eli varsinkin ekaksi jos pitää nousta seisomaan, niin istuu. Perustreeniä, joka kerta ja säännöllisesti, kun kerran on heikentyneet. Kotitreeni vaikka sohvalta käsin ei sekään varmasti haittaisi.. Lopuksi kaksi hyvää tunnaria, jossa ei ollut epävarma eikä kysellyt, joten jätettii nsiihen. Fii, että oli mukavaa, kun treeni meni just niin kuin toivoa voi. 

Juoksu-Muste kävi kuin kävikin leikkimässä, piti vähän miettiä, ettö otanko vai en. Nyt juoskussa kun se hajumaailma voi viedä, enkä halua siihen puuttua nyt just sitten. Tehtiin intensiivinen ja lyhyehkö kahden lelun leikki, ja se onnistui kyllä hienosti ja rajusti. Taisin  seurauttaa hihnalle takaisin, ja oli hyvä asenne, mutta maltoin jättää siihen, enkä alkaa treenata, Vieraita paikkoja ei vaan olla juurikaan tehti ajatuksella, joten nyt kun tehtiin, niin tehdään niihin sitten hyvä pohja. :) 

Tänään käytiin maneesilla. Taimi sai aloittaa taas kartiotreenillä. Hyvin kiersi, mutta lopussa otti paristi hyppyä.. kielsin, kävin näyttämässä kartion ja teki aina sitten hyvällä vauhdilla. Hyvä oli, koska ei olla oikeilla häiriöillä tosiaan tehty kuin viime viikolla. Tästä se alkaa. :) Ruudun paikkaa läheltä, seuraamista, jääviä. Ohjattua vähän muistiksi. Itse sitä muistitreeniä tarvitsinkin, kun en todella voinutmuistaa, mikä Taimin käsky on (se on vasen ja oikee..). Taimilla kyllä pää vie, ruutuun lähtee aina innoissaan ja muutenkin, mutta on se vähän vanhan ja väsyneen oloinen. Ääh, minun pitää nyt keksiä, miten sitä saisin laihdutettua. Luulen, että se auttaisi jo paljon..

Surille hyvä, muttei eilisen veroinen treeni. Ruudun tein keskelle maneesia, ettei reunat ainakaan helpottaisi. Tehtiin paikkatreeniä, ja haki tosi hienosti eri suunnista eikä jäänyt kiinni edelliseen kohtaan. Vähän seuraamista. Noutotreenit onnistui taas hyvin, siitä iso plussa! Oli hyvä tuonti! Seuraamiset jees, vähän häiriöityi välillä, mutta haki tosi hyvin takaisin eikä luimuillut. Kaukoissa samaa virhetta, mutta hyvää korjausta. Jäävien erottelut suht ok. Tunnarissa lähti nuuskimaan vähän muualle kuin kapuloille, mutta kapulatyössä ei juuri moittimista. Palautuksiakin vähän jumpattiin. Surin kanssa on ollut nyt tosi kiva touhuta, ei se pahalle tunnu ollenkaan. Tänään vähän väsyneempi meno, mutta kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus. 

Musteen kanssa pitäisi jotenkin saada joku idealamppu siitä, mitä ja miten tehdään. Nyt tietysti ei tarvitsisi tehdä juuri mitään ihmeellistä, mutta mitä sitten juoksun jälkeen.. Namikipolle irtoamista tartteis treenata. Enemmän tarjoamisen kautta tehtävää juttu, että sitä kiinnostaisi yrittää. No, siinä oikeastaan proggista vanhojen lisäksi. Jotenkin tuntuu, että minun täytyy saada joku personal trainer / koutsi, kenen kanssa alan tehdi sitten aksaa sen kanssa jos alan (se näyttää kyllä taas kasvaneen, joten jospa..). Tiedän, että yksin en saa mitään hyvää aikaiseksi kuitenkaan. Jospa haen sille seuraavalle treenikaudelle treenipaikkaa, luulen, että niin se vaan lähtee. Mitä vähemmän suhaan yksin, sen vähemmän saan aikaan mitään tuhoa.     

Muste aksaa vol 3

Eilisissä aksoissa Musteen juoksu näkyin nyt ehkä selvimmin. Kovasti oli innokkaana odottelemassa vuoroaan, kun nuori pitkäkinttuinen kelpi-uros treenasi ennen meitä. Treeneissä se malttoi alkaa leikkiä, ja innostui hetsauksesta sekä meni lelulle, ja leikittiin, mutta heti kun äksöni loppui, seoli jo nuuskimassa ties missä. Ruoka olisi osin voinut tänään olla parempi valinta. Toisaalta se kyllä aina innostui, otti hetsauksista kierrosta ja ottaa niistä muutenkin asenteen, että jotain siistiä tehdään ja lujaa, vielä ei ehkä päämäärä aina sille aukea. :D Mutta ei silleen huonolle näytä tuo asia, koska oikeasti myös se juoksu sotki ajatusta ja juttuja. 

Tehtiin mersunmerkkitreeniä, oikein hyvä taas itselle! Muste kivasti pohti ja ratkaisi, mitä pitäisi tehdä. Tuntuu, että vaikka oppiminen jää vielä toki Musteella vielä aika pieneksi, olen itselleni saanut joka kerta tosi paljon juttuja, joita voin sen kanssa alkaa tehdä. Vähän erilaisia kuin millä olen muiden kanssa aloittanut, sekä omaan ohjaukseen / asentoon / liikkumiseen. Ja sehän tässä oli taka-ajatuksenakin. Nyt ei kuitenkaan olla oikein voitu käydä omalla ajalla treenaamassa kurssin aikana, koska juoksut. A-Qilityn halli lienee ainut, mihin housut jalassa voisi mennä, mutta nyt sitten ei olla tähän aikataulutukseen saatu treenivuoroja. Toisaalta kun olisi kaksi ilmaistakin vaihtoehtoa.. niin sitä kerkeää myöhemminkin. :)

Kotona ollaan taas muutamien kotiinpaluiden yhteydessä tapahtuvien intoriemuilujen yhteydessä a) leikitty ko-vas-ti b) tehty kartionkieroja lujaa. Ja tänään sitten ajattelin, että kun paristi ollaan jo siivekkeen kiertoa tehty tarjoamisen kautta, Musteella voisi jo olla tähänkin idistä. Niinpä menin aika lähelle ja odotin, ja se teki kuin tarjosikin kierron ja kovasti innokkaana ja leikkiä odottaen. Vielä toinen toisto kostoksi, ja jee, tää menee eteenpäin!

Suri aksaa, Muste kehittyy

Eilen oltiin toista kertaa uusissa aksoissa med Suri. Vedin samalla treenit, mutta sain myös sitten itse hyvää ja tarpeellista apua ja havaintoja. Radalla tehtiin takaakiertoja, ja se oli jotakuinkin yhden aikaisemmin vetämäni treenin toisinto. Sillä erotuksella, että nyt pääsin itsekin treenaamaan sitä. Tiesin, että alku on hankala - miten saada Suri vauhtiin, mutta keretä ohjaamaan takaakierto. Hannalta hyviä pointteja: enemmän samanaikainen lähtö, käsien pitäminen hallinnassa, odottaminen (ei vain melkein vain oikeasti) ja se on herkkä piste, missä jää aavistuksen selän taa ja alkaa liikkua diiselinä ilman omaa radan taikka esteiden lukua. Voi että, juuri tätä tarvitsen. Tavallaan tunnistan asiat, mutta tehdessä yksin ne voivat hyvin olla tapahtumatta. Suri oli tosi innoissaan. Tehtiin lopuksi parit kepit, hyvällä ilmeellä, ei mulkoillut eikä jarrannut takiani. 

Musteen kanssa kotona ollaan saatu hyvin innostumista ja nostatusta ennen hommia. Se kyllä innostuu, kun on oikea hetki. Ulkona tänään tehtiin kartion kiertoa, enkä joka kerta ohjannut lelulla sitä kiertämään vaan pelkällä kädellä. Hirveästi sillä ei ole vielä idistä itse kiertämisestä, mutta nyt otettiin asken siihen suuntaan. Innoissaan se juoksee lelun perässä tässä ja vauhtia piisaa, ei sillä. Hyvä jos se jää mielikuvaksi. Toisekseen tehtiin lelulle juoksemista, kun mennään liki rinnakkain (se on niistä ehkä vaikein, sillä se lähtee hyvin eteen sekä jää minun taakse leluun). Nämä pari toistoa tosi hyvät ja oli kyllä tosi kova puruote ja veto tänään. Sisällä vähän vauhdikkaampia sivulletuloja, maahan-plätsejä (nehän taas edistyy) ja ympäri pyötimistä. Jei. 

Pieniä treenejä enemmän ja vähemmän

Ollaan treenailtu pihalla, maneesilla ja sisällä tässä viime päivinä. Sisällä on ollut hömppämenot. Taimi ja Suri ovat saaneet tehdä hömppiään, ja ne tykkää. Surilla on hyvä asenne ja se tajuaa, että on hei kivaa. Siitä voi sitten siirtyä esims tekemään liukuhihnalla tunnarin palautusta, kun itse istun rappusilla. Hyvä tonttupajatreeni ja noin sata toistoa. :D Ja ei ollut huono harkka, vaikka siellä jo ensimmäiset haukkoivat henkeään. 

Musteen kanssa sisähommissa sekä hömppää että asiaa. Pertsoja pitkästä aikaa. Jos en ole ihan tarkkana, jää aavistuksen vajaaksi. Olenpas siis tarkkana. Mikään meganopea se ei ole, välillä tulee joku helmi kuitenkin. Samoin maahan-plätsissä on saatu aikamoisia helmiä, ollaan siis edistytty siinä, ja en vie nami nenässä vaan teen vain käsiliikkeellä. Ja se alkaa oppia. Mutta niitä helmiä saisi vaikka alkaa tulla useamminkin, kun päästään jyvälle. :) Kivaa kuitenkin välillä nähdä jotain edistystä, vaikka sitä ei hirveästi olla haettukaan. Vähän itsensä ympäri pyörimistä, ihan ohjattuna. Musteelle voisi kyllä pitää jonkun sheippauskuurin, voisi olla ihan hyvä. Pitäisi vaan keksiä taas jotain järkevää. :P Tunnaria ollaan aloitettu vähäsen! Sisällä ensin, riittää siis että etsii ja selvästi reagoi oman hajuun (on siis vain oma, piilossa), ja sen se kyllä heti tekikin. Ulkona koklattiin kanssa, ja tämä on nyt lähtenyt hyvin. Jos oikein hyvin käy, niin samoilla vaivoilla JOSKUS miljoonan vuoden päästä voisi ajatella, että opettaisikin ne jälkikepit näin, siis noutona. 

Ulkona ollaan otettu kepoavusteisesti lelutreenejä muutama. Ne on menneet hyvin. Mielentila on aavistuksen häilyvä noin yleisesti juoksusta johtuen, joten jäitä hatussa yritetään mennä ja tehdä se mitä tehdään. Kyllä toisaalta taas miettii, että miksihän en vaan ottanut sitä urosta.. Nyt on jännä katsoa, miten juoksut vaikuttaa ja mitä sen jälkeen.. hirveästi siis ei vaikuta, siis mitenkään dramaattisesti, mutta jälkipyykkihän on sitten arvoitus. Ja juoksuväli. Aika näyttää. Tai siis jännä ja jännä, kauhulla odotan, että onko minulla nyt sitten ajoittain yhtään treenattavaa koiraa!

Seuraavan koiran on oltava kyllä uros. Ja sikäli se kyllä sopiikin, koska Arvihan on eka, joka tästä huushollista lähtee. :( Sillä on vaiva keuhkoissa (?), ja se kuulostaa pahalle, vaikka vointi onkin hyvä. Siis huohottaa, välillä rohisee. Sydänlääkitys auttaa jonkin verran, mutta ei poista tuota ääntelyä. Päivä kerrallaan tässä mennään, en halua sen kärsivän. Lähtö on väistämätön, pitää vain yrittää tehdä päätös sopivassa kohdin. Taimi puolestaan ei halua oikein lenkeille, ja marhaa sitten lähellä ja mulkoilee. Joku sitäkin vaivaa nyt. Ei onnu, liiku epäpuhtaasti, mutta epäilen kuitenkin jotain nivelkipua. Nivelravinteet ovat menneet taas jo vajaan viikon, katsellaan, auttaako. Painoa pitäisi saada alas. Uinti olisi hyvä mutta mahdoton. Välillä ärsyttää asua täällä kaukana kaikesta ja olla ehkä hieman myös huonossa varassa ja etenkin ajassa. 

Tänään maneesilla käytiin tokoilemassa, ja oli sentään yksi kaverikin. Taimin kanssa kiertoa, ja nyt oli molemmat hypytkin häiriönä. Ensin niin, ettei ne vielä olleet oikein edes matkalla, ja sitten pidennettiin matkaa niin, että nekin piti ohittaa. Aluksi hyvin, jossain kohtaa sitten ne häiritsi. Muutama tyhjiin lähetys ja ruutu. Ihan jees, mutta en paljon viistinyt tehdä, kun se ei ole kunnossa. Teki mielellään ja hyvinkin, mutta heti esim. noista häiriöhypyistä meni hartiat lysyyn sillä ja se alkoi hidastella. Paikallaolokin tehtiin. 

Suri oli aikas kiva! Vaikka tehtiinkin eka setti itsekseen. Aloitin kierimisellä ja pyörimisellä ja nenäkosketuksella. :o) Siitä päästiinkin hyvin jäävien erotteluun ja erotteleehan se. Seuraamista tehtiin myös aika pitkään, palkkailin vaan käännöksistä ja peruutuksista ihan reilusti. Noutoa! Heitin kapulan ja lähdin sitten ongen kanssa karkuun. Oli muuten nopsia palautuksia, ja ei irrottanut ennen jessiä missään kohtaa. Viimeinen vähän riskillä eleettömämmin: jätin Surin istumaan, menin edemmäs heittämään, lähetin se noutoon ja lähdin peruuttamaan vähän kauemmas sillä aikaa. Kun Suri palautti, olin hiljaa normaalissa asennossa ja se palautti niin hienolla vauhdilla, otteella ja ilmeellä muutaman metrin päähän minusta hidastelematta ennen jessiä. Voi ei ole hieno! Siihen tajusin sentään lopettaa. Treeneissä pitäisi hakea vain laatua, ei mitään "tehdäänpä nyt vaikka öö". Toisessa setissä kaukoja hyvässä toisen koiran häiriössä. Ja tunnaria. Siinä se meinasi vaikeassa paikassa vaan seisoa kapuloilla ja odotti kaiken maailman apua ilmeisesti, mutta saatiin purettua ja toi monta hyvääkin. Ruutua tehtiin joo sytyttelyksi, se on ihan bra. Nyt vieraiden paikkojen ruutua vaan pitäisi tehdä, koska omassa maneesissa toimii 100%, muualla en tiedä yhtään. :P 

Näin Mustetta ihan vähän vanhemman bc:n treeniä. Ja ei vaan voi verrata. Ei vaan kannata. Meillä ei ole oikein mitään edes valmiiseen päin. Siis vaikka kartion kierto tai seuraaminen, ihan mikä vaan. En oikein halua edetä vielä mukavuusalueelta, ennen kuin palkat ja palkkaus ovat varmasti hyvät ja kannattavat, siis että voisi vaatia tai yrittää vaikeampaa. Samoin tuo aiemmin mainitsemani sheippaus, Muste ei ole tarpeeksi ahne, jotta se ihan hirveen rytinällä lähtisi yrittämään. Siinä se on kuin Suri, ja en halua ihan hirveästi vahvistaa hidasta. Varoivainen se ei ole, mutta sitten se voi vaan olla kiinnostumattakin. Tämä on helppo estää, ja niin teekin ja toivon, että tässä kasvatellaan pikkuhiljaa kestoa ja varmuutta palkkaukiin. Leikki ja ruokapalkka tokohommissa kyllä toimii hyvin, ainakin pihalla, hallilla ja maneesilla. Mutta ihan hirveästi ei voi vaikuttaa mitään. Ihan vaan tälläisenä reality-tsekkauksena. Mutta ei sen tarvitsekaan, tehdään ja vahvistetaan niitä meidän asioita, palkkauksia ja tekemisiä, ja odotellaan, ihmetellään ja katsellaan, miten homma kehittyy. Tuota sheippausta yritän kuitenkin miettiä, miten se lähtisi etenemään paremmin. Ei tässä nyt mikään hätä, hoppu tai huoli ole, mutta jotenkin edelleen kauhean hajanainen ja sekava ole treenaamisista, että on vaikea saada sellaista loogista etenevää jatkumoa mistään.      

Pennun kasvua

Viime aikoina olen miettinyt, että Musteen kanssa tehdyt kaupunkikävelyt ovat olleet tauolla liian pitkään. Alkusyksystä niitä vielä joku kerettiin, mutta viime viikot ja kuukausi pari on mennyt vähän ohi. Tietysti on ollut kaupungissa treenejä, joiden yhteydessä on aina vähän treenailtukin vaikkapa hihnakäytöstä, ja vähän omilla lenkeillä saa harjoiteltua myös. Tämä on kyllä ollut hyvin minimaalista silti. 

Viime lauantaina kaupungistuttiin muutamaksi päiväksi. Ensimmäisellä lenkillä mietin jo, että ei tästä kyllä tule mitään. Pentu sinkoilee hajujen perässä ihan villinä, eikä kontaktia vaaan voi malttaa yhtään ottaa. Tuli jo mieleen, että näinkö tässä on taas tärkeää aikaa hukattu tärkeissä vaiheissa, ja että oliko kuitenkaan järkevää jättää pentua kotiin, kun mikään pakko ei olisi ollut. Ajankohta tuntui sikäli hyvälle, mutta kaikkea ei voi ennustaa, ja koomailu viimeisen kuukauden aikana on ollut kyllä niin kokonaisvaltaista töiden jälkeen, ettei vaan parempaan pysty.

Seuraavana aamuna Muste oli kai kalibroinut itsensä kaupunkiin, ja yllättäin kulki ihan hyvin. Siis pieni veto sillä vähintään koko ajan on, ja hajut ovat maailman siisteimpiä. Se ei ole ärsyketiltissä, mutta sitä vaan kiinnostaa kaikki ja se on niin utelias. Mutta sieltä se tuli kontaktiin ja jopa välillä tarjoili sitä itse, mitä aiemmin ei ehkä kaupungissa ole tapahtunutkaan. Ja sen saa hajukuplasta kyllä pois ja se unohtaa hajun heti sen jälkeen. Se siis kaiken kaikkiaan jatkoi siitä, mitä aina ollaan aiemmin treenattukin, ja hienosti meni. Samalla tosin selvisi, että Musteella alkoi juoksut. No joo, käytöshän on sitä ennakoinut, ja viime aikojen sekoilut valjaista ja välillä ruuan kanssa ovat kyllä niin tyypillistä "olen hieman hukassa" olemista. Ja se edellisen päivän sinkoilu. Mutta siis takaisin kaupunkiin, vetämistä pitää välillä hillitä, ja sitten se meneekin ihan ok jonkin aikaa. Käytiin ihan keskustakävelylläkin, ja se meni erittäin hyvin. Ihan sama milloin otti lelun esiin, aina alkoi iloinen leikki. :) Nappulat tekivät kauppansa palkkana.  Että ei se määrä, vaan se laatu. ;)  Tarpeeksi on varmasti tehty ja oppi on vieläpä mennyt perille. Jee!

Kentällä käytiin pari kertaa. Häiriönä olikin hyvin pelailevia lapsia, mutta häiriöt eivät olleet mikään juttu, eikä ulkokenttä edes houkutellut nuuskuttelemaan. Musteen kanssa näissä taidettiin tehdä leikkimistä, seuraamista, peruuttamista ja jääviä, vauhtinoutoa (meinasi tiputella omia aikojaan --> tarkkana!). Aika kivaa. 

Surin kanssa leikit sujuivat, mutta tekeminen oli vähän puolivaloista. :/ Tylsää, tosi tylsää. Se ei vaan oikein jaksa napata sitten itseä, jos ei vaan saa mitään irti, vaikka miten menin avoimin ja odottavin mielin treenaamaan.  Eli se yksin treenaaminen pitää ihan kokonaan unohtaa, myös näissä paikoissa, joissa se on ennen onnistunut.

Eilen tultiin jo kotiin, ja ihana oli käydä muutaman päivän tauon jälkeen kaikkien koirien kanssa lenkillä. Taimi ei siis ollut mukana reissussa, mutta miten onnellinen se olikaan, kun sai leikkiä Surin ja Musteen kanssa. Aika ihana perhelauma. Ja Musteen korvat ovat nyt hyvin herkästi päässä. :D Juoksut ovatkin tehneet siitä näemmä kuuliaisemman, tai siis sellaisen kuin se oli ennen tätä selvää juoksujen valmisteluaikaa. :) Se on kyllä kiva koira, en voi muuta sanoa. 

Eilen illalla käytiin toisen kerran agin alkeissa. Mustella oli housut jalassa, eikä ne haitanneet menoa yhtään. Harjoiteltiin hypyn tarjoamista: peruskääntö, sivusta lähestyminen ja valssiharjoitus. Nämä kaikki minulle uusia. Muste hiffasi aika nopsaan, ja nyt olisi kiva päästä paristi harkkaamaan vahvemmaksi. Tänään yritetään rakentaa kotiin yksi siivekepari, sillä saisi tehtyä riittävästi. Kun pitää muistaa malttaa, mutta olisi kiva myös vähän kokeilla mennä eteenpäin viikon välissä. Ja tehdä kotona, koska Muste ei paikasta välitä, ja sitten olisi helppo treenailla ensi kesänäkin kotoa käsin. Ja taas tälläinen pikkuhuomio: viimeeksi Muste oli siis enemmän pihalla ainakin odotusajalla ja hallin ulkopuolella. Nyt se oli taas ihan erilainen ja suorastaan kontaktihakuinen. Kun piti tarjota hyppyä, se hakeutui perusasentoon tai seuraamaan. :D Ruoka kiinnostaa kyllä kovasti. Lelulla palkattiin sitten vauhdikkaampi valssiharkka, ja se oli hyvä. Se voi niin helposti vaihtaa ruuan ja lelun kesken, ei mitään ongelmaa. Lopuksi putkea lelulla. Suoralla fokusoi hyvin, mutta mutkaputkella vähän katselee liikettäni eikä sujahda aina suoraan putkeen. Harkataan aina ensin siis tästä lähin suoralla ja sitten mutkistetaan --> kunnes myös mutkaputkessa sama fokus ja imu.    

Jännää jälkeä

Tänään Surille ja Musteelle oiva tilaisuus ja hienot olosuhteet ottaa metsäjälkeä. Musteelle lihiksillä joka kolmas namitettu, kaksi kulmaa ja kolme purkkia. Jälki alkoi hyvin, heki innoissaan aloitusta ja llähti jäljestämään ja syömään namejakin, eka purkkikin konstailematon (en odota nyt mitään ilmaisua). Toisella purkilla se sitten alkoi kesken väistää taas. Sen jälkeen kyllä vielä söi ihan paineetta ja jatkoikin jälkeä hyvin. Kulmat oli myös hyvät. Viimeiselläkin oli vähän niin ja näin, miten sen purkin sisällön söi. Paremin, jos kaadoin maahan enkä ollut ihan vieressä. Jutskattiin ja mietittiin Miian kanssa asiaa ja miten se voisi purkaa. Koska sen jälkeen se myös ei halua lähelle --> autoon. Tosi outo ja lahjomaton tässä asiassa. Mutta siis, koitetaan rikkoa se kaava, itse jäljessä tai muussa ei sinänsä ole mitään moitittavaa, mutta mikä on tuo reaktio, kas siinä miettimistä. Mutta en stressaa. Aika saa auttaa, ja ilman painetta, se sitten jää aikanaan. Mutta otetaan vähittäiseen työstöön aina tilanteen mukaan. Yhdistetään metsään, valjaisiin, ja purkkeihin jotain kivaa ja odottamatonta, iloista ja innostavaa. Olisihan se kiva, jos ei olisi mitään työstettävää tälläisten asioiden kanssa, mutta jos on niin minkäs sille mahtaa.  Tää on kyllä melko mysteeri. Onneksi kuitenkin oli motivoitunut jäljestä kyllä.

Surille ihan mainio jälki! Suora, noin kolme-neljäsataa metriä. Jujuna se, että siinä meni noin 6 verijälkeä ja niissä kohdin myös kahdet ihmisen jäljet suoraan leikaten meidän jälki! :D Haa! Ekalla verijäljellä tarkisti ihmeissään, nuoli verta. Kun pääsi yli, jatkoi oikein vahvana ja varmana omaansa. Kepin ilmaisia hyvin. Jokainen verijälki oli aina helpompi toistaan. :) Ja viimeisellä kepillä hieno ilmaisu. Tää oli hauskaa! Ja Suri on nyt hyvässä vireessä, leso ja vahva. :) Hieno!  Taimille yksi maalihenkilkön etsintä ja ilmaisu. Olipas vaan taas hauskaa, Taimi oli hieman innoissaan.

Lopuksi lenkkeiltiin koiraköörillä verijälkien seassa: Taimi jäljesti ihan sikahienosti niitä kulmineen kaikkineen. Eläkelaji! Se ei ole koskaan tehnyt, osti ajatuksen. Suri ei ollut yhtään kiinnostunut tässä tilanteessa niistä, ei yhtään. Muste meni niiden ja muiden hajujen mukaan, juoksenteli milloin missäkin kera noutajien. Mutta ei mitään erityistä ihmettä tai suuren suurta mielenkiintoa. Sopivasti ehkä. Oli ihan hauska eläinkoe.

Agialkeet

Musteen kanssa aloitettiin eilen agin alkeiskursi, joka kestää neljä kertaa. Treenattiin ensi malliksi muutama lelulle irtoaminen, jota voi harjoitella kotonakin. Siis kolme erilaista harkkaa, joita en osaa sanoiksi pukea. Mutta aion treenata. :D Sitten tehtiin putkea ja sille irtoamista. Muste lukitsee ja fokusoituu suoraan putkeen hyvin. Mutkaputkeen se ei samalla tavalla sujahda, eli siihenkin treenattava fokusta. Tätä tosi ei ehkä päästä tekemään ennen seuraavaa kurssikertaa, kun tulee pieni syyslomamatka Lappeenrantaan, joten en pääse omatoimitreenailemaankaan. Höh. 

Tänään otettiin opiskelijoiden kera vähän haun alkeistreenejä. Taimi sai tehdä myös ja demota ilmaisevan koiran. Tehtiin näköavulla pistot, kun Taimia ei ole pistotettu juurikaan. Tosin se on kyllä esineruudussa oppinut pistot, joten ehkä olisi voinut tehdä yhden sokkonakin, koska se oli heti messissä kyllä. Mutta se ei ollut nyt pointti. Ekalle 2 haukkua (oli liian tuttu maalimies, Taimi vaan läpsi tassulla kunnes tajusi, että hei tää onkii ukko, pitää ilmaista). Seuraavalle neljä haukkua tulikin jo aika hyvin, ja viimeiselle kymmenen oikein tasatahdilla etutassuilla tahtia lyöden - Taimi oli NIIIIIIIN hakukoira! <3 ÄÄH!

Musteelle pari pistoa kanssa haamuilla ja vähän ääniavullakin, maalihenkilöt siis kyllä kyykyssä hiljaa etsintävaiheessa. Irtoaa hyvin ja maalihenkilöt oli valittu sen suosikeista. Mutta siinä palkkaustilaneessa tulee sama kuin jäljen purkeilla, eli se kuvittelee siitä seuraavan joku kiinniottaminen, ja se yrittää lähteä väistämään. Tämä oli oikeastaan hyvä nähdä, koska tuo on nyt se kynnyskysymys. Sitä ei saa vahvistaa, mutta pitää miettiä, miten se puretaan! Koska siitä on nyt kiinni tyyliin kaikki maastojutut. :D Naurunaama, koska ei voi ranteitakaan auki vetää. 

Uudessa seurassa

Tänään alkoi vihdoin treenit uuden seuran riveissä, kun mattoprojekti valmistui viime viikolla ja kisatkin pidettiin alta pois. Mitä niistä nyt voisi sanoa: aika mahtavaa. Pari harkkakierrosta, molemmat meille hyviä treenejä, irtoamista ajatellen. Palkkaus oli koutsilla, leikitti Surille sopivasti. Ja Surihan irtosi, oli vikkelä, ei kysellyt. :) Aksat korkattiin siis oikein hyvin, ei ne olisi paremmin voineet mennäkään. Jospa tästä nyt jotain saisi aikaiseksi, kun oma asenne on ihan eri taas.

Muste kävi vähän hallilla haistelemassa tunnelmaa, ja se oli niin kovin iloinen ja innokas, haki kyllä kontaktia minuun paljonkin, leikittiin ja syötiin namiakin. Siis oikein kiva havaita sen keskittyminen taas ja se, ettei hihna soinut kireällä, koiriakin toki sopivasti vähemmän häiriönä. Mutta siis uskoisin, että nämkin auttaa, kun se saa kulkea mukana. Muutenkin ne meni Surin kanssa hihnakävelyt suht ok. Siis Suri meni ok, ja Muste ehkä vähän malttoi paremmin ja otti Surista mallia. Suri on kuitenkin aika tasainen ja varma muiden kohtaamisissa jne., joten siitä Muste voi ottaa mallia. Muste ei kyllä ole mikään räyskä, mutta haukkuu kyllä innostuessaan helpommin. Toisaalta yleensä aika helposti rauhoittuu ihan vaan puhuttelemalla vähän toruvasti. Oma mieli oli sataviiskyt hyvä, eihän tää voi mennä huonosti! :) 

Surkeat ja hyvät treenit

Perjantaina yritin käydä keskenäni treenaamassa, mutta se meni ihan hanurilleen. Suri ja Taimi ei ollut moodissa, eikä minua napannut yhtään yrittää nostaa niitä. Oikeasti taisi omat aivot olla tiltissä --> koirat huomaa --> ei jaksa. Pennun kanssa leikittiin ihan kivasti kuitenkin, stoppileikissä se syljeskeli hiekkaa pois lihapullista, eikä oikein ottanut hyvää asennetta. Leikit ja muut kuitenkin hyvät, ja hiljalleen pääsee treenaamaan sitä, että maneesissa ei haistella, jos ei olemuuta tekemistä. Muutama hyvä kielto ja palkkaus riittää silloin tällöin, joskus pitää ottaa ihan asiaksi. 

Tänään käytiin päivällä Musteen kanssa haistelemassa agikisatunnelmaa. Luopuminen ei tod ole sille helppoa, jos edes osaa koko hommaa. :P No, ainakin aluksi meno on mahdotonta. Hyvä tietysti, että se ei pelkää mitään ja on eri paikoissa ja tilanteissa täysillä, hirveen kiva, jos joskus olisi vaikka myös vähän minun kanssani. :D Vähän aikaa oltuamme tosin pystytytiin treenaamaan koirista luopumista, tarjosikin, välillä veti selkä mutkalla joka suuntaan. Rauhoittui myös ja makoili jaloissa, kun katseltiin Akselin kanssa kisoja. :) Muste kävi tekemässä vähän mutkaputkea ja kiipesi myös A:n. :D

Huilattiin päivä ja illalla lähdettiin tokon kimppiksiin maneesille. Taas oli 3 + minä, mikä oli mahtavaa. Taimi teki kiertoa, ja oli kapuloita ja kartioita häiriönä. Jollain kierroksella otti kapulahäiriön, mutta nyt osasi myös korjata sen jälkeen. Ruutua tyhjään lähetyksineen, en tiedä oppiiko se tällä taktiikallani oikeaan tilanteeseen sitä etenemistä, tuskin. Pitää katsella vieraissa paikoissa, olisiko mitään idistä, tai saisiko idiksen jos tekisi eri paikoissa. Vähän seuraamisia, ja pari uutta paikallaoloa. Ihan hyvin kestää varmasti jne., mutta luoksaria pitää treenata niin, että se tietää lähteä ihan kunnon vauhdilla. Nyt aluksi epävarma ja ravasi (koska ei olla ennen tehty toisen kanssa), mutta sitten teki nopsia. :)

Suri oli hieno, koska oli muita koria ja ihmisiä. Jotain ihan muuta kuin viime perjantaina, kun taas kävi mielessä, että mitä hiton järkeä tätä on oikeasti edes yrittää tahkoa. Tänään järkeä oli taas ja paljon. :) Kaiken kaikkiaan treenattiin ruutua, jääviä, seuraamisen lähtöjä, suuntia (ei tarvinnut kertaakaan kieltää huonosta lähdöstä!!), vauhtipalautuksia (näitä vaan lissää).. niitä kai. Yhden seuraamisen lähdön Suri teki surkeana, mutta sain hienosti kerrottua, ettei surkeus auta ja uusi lähtö tehtiin kunnolla ja kun siitä palkkasin, niin ei ollut enää mitään luimuja. Muutenkin kun sanoin "tehdään seuraamista", katse ei laskenut vaan skarppasi. Osaa se kaikenlaista!!! Surin paikallaolokin oikein bueno. 

Muste kävi kaksi settiä. Ensin ruutuun lelulle paristi, siihen päälle leikkejä. Seuraamista ihan pitkähkökin tovi. Hyvä paikka molempiin suuntiin kaartaessa, pari kertaa keskittyminen herpaantui perhoskoiraa kohtaan, mutta ihan hyvin kasasi sitten taas. Tehtiin varmaan viittäkintoista askelta ilman välikehua tai palkkaa, ja sitten lyhyempiä. Toisessa setissä palloleikkejä, sitten jääviä. Teki muuten pari nopsaa maahanmenoa, aika hienoa. Leikiskeltiin yhdellä lelulla, jota se kyllä tuo kivasti takaisin ja jatketaan siitä repimisleikkiä. Kerran seisahtui katsomaan lelun perään sinkoavaa bc:tä, mutta tuli kuitenkin kutsusta luo, siitä piti megapalkata. Muutenkin Muste tykkää, kun treenin jälkeen trehdään megapaijjauskehumiset, niitä vaan kanssa, jotta saa hyvin näitä sospalkkoja repertuaariin. 

Hyvältä näytti ja tuntui tänään, ehkä se ihan hiljalleen menee. Ja hyvä, että treeneissä pystyy tälläisiä pätkiä keskittymään minun kanssa olemiseen, jos arjessa ei aina olekaan yhtä helppoa se. :D Eikä sillä, että arki-Muste olisi kovin hankala, se on ihana villikko. Se osallistuu lasten leikkeihin, ja tulee hakemaan seuraa. Se lenkkeilee hienosti irti ja tottelee siellä luoksetuloa riittävän hyvin lähes kaikissa tilanteissa (no ei varmasti missään megasuperjutuissa, mutta ei se minua haittaa). Hyvin se muuten antoi näyttelyssä tuomarin katsoa hampaat ja kopeloida, vaikka aika tottumaton niihin on. Näkee, ettei tykkää, mutta ei vetänyt mitään kilareita aiheesta, seisoi kuin nainen. :D Tuo hihnassa kulkeminen vedotta jne. on kyllä ihan tottumattomuutta. Jos noissa tilanteissa oikein alan treenata asiaa, niin kyllä se alkaa pelata nopsaan. Mutta arjessa ei meinaa siihen löytää aikaa.. vaikka siitä hyötyä olisikin. Avoin ja rohkea pimu, jonkun verran itsenäinen ja itsepäinen, mutta on sillä toisaalta hyvät motivointi repertuaarit alustavasti jo käytössä, että eiköhän siitä jonkinlaisen kalun saa, kun rauhassa rakentelee.       

Kisavalkkaa pukkaa

Surin vuoro harrastaa ohjatusti. Tänään siis kisavalkkaa A-qilityllä. Aloitettiin paikallaololla, ja se meni kyllä hyvin. Suri ei mene muiden käskyihin ja tottelee yhdellä. Tehtiin myös paikkaistuminen näkösällä, se meni myös tosi hyvin. Pitäähän niitä EV-luokan juttuja alkaa pohjustaa, koska muutenkin luulen, että mahdollisen VOI1-tuloksen jälkeen menee joku 1,5 vuottaa, että saadaan EVL korkattua.. :P

Omalla vuorollaan tehtiin kokkeenomaista pienellä häiriöllä. Liikkeiksi oli valittu ruutu, tunnari ja ohjattu - oikein hyvät, vaikka aluksi mietin, uskallanko tehdä ohjattua millään häiriöllä. Ruutu oli hieno! Siinä Oili käveli ihan edessäni sivulletulovaiheessa, mutta Suri ei ottanut siitä mitään paineita. Tää oli kyllä hyvä. :) 

Tunnarissa liikkuri kävelikin minun ympäri takaa ja sitten kävi uudelleen kapuloilla. Menikö Suri sitten sen verran sekaisin pasmojensa kanssa, että haisteli pitkään ja sitten toi vaan jonkun minulle. Uudella lähetyksellä nappasi ekan kohdalle sattuneen, kolmannella sitten oma. 

Ohjatussa ei lähtenyt ekalla käskyllä, vasen saatiin ja itseasiassa ruutu oli samalla puolella häiriönä. Tässä päästiin sitten ihan treenaamaan. Kyselevät ja huonot lähdöt eivät käyneet, vaan piti mennä kunnolla hakemaan omaa. Oikein hyvä, tätä toivoinkin työn alle. 

Tehtiin toisen koiran häiriönä vähän seuraamista ja kaukoja. Kaukot ovat aavistuksen kärsineet tässä siitä mitä ne oli, siis kuuntelun / ylhäällä pysymisen suhteen, mikä nähtiin kokeessakin. Mutta hyviä harkkoja silti. 

Päästiin vielä lopuksi pareittain ottamaan käskyhäiriössä omia juttuja, ja meillä se oli aluksi ohjattua. Hain nopeita lähtöjä kapulalle, eikä saanut kyyristellä tai pälyillä. Saatiin hyvään vaiheeseen nämä. Tehtiin myös luoksetuloa, ja siinä oikeastaan sain tosi hyvän vinkin, tai Surille se näytti toimivan, siihen ennakointiin yms. Ihan niinkin eksoottinen juttu kuin valmis takapalkka. Se voisi olla toimiva, koska Surihan yrittää lukea pientäkin elettä minusta, että voiko juosta suoraan vai stopataanko. Tässä se oletusarvo eleistä siirtyy paremmin pois minusta, tai sitten houkuttelun / tsempin mahdollisuus väärässä kohtaa on poissuljettu, miksi se voisi tulla paremmin vain eteen (en osaa nyt pukea sanoiksi, mitä siis ajattelen tästä tai sen toimivuudesta). Ja Suri ei jumittunut sen takapalkan vuoksi myöskään, vaan tuntui olevan oikein fine. Eihän se toki kaukoissakaan siihen jumita, kuten esim. Taimilla ajatus jää ruokaan ja se ei kuuntele. Tämä saattaisi olla nyt oikeasti toimiva juttu, kun mikään muu "normaali" treeni ei ole siihen purrut, ja olen jo ikään kuin luovuttanut asian kanssa. Nyt kyllä kokeillaan tätä uudella innolla! Tehtiin myös ruutuja lelulla ja ilman häiriötavaroiden kanssa, ja tämä on kyllä hyvin Surilla hallussa.

Muste harrasti päivällä. Tehtiin koirakurssilaisten kanssa puomia, putkea ja rengasta ihan parit lelupalkalla. Välillä vaan oltiin ja istuttiin, koska muistin, että sitä pitäisi juuri harjoitella ja nyt oli hyvä mahis. Näytettiin myös ruudun ja kartionkierron alkuharkka malliksi, ja yksi vauhtiluoksetulo. Iltapäivällä tehtiin peltojälkeä samalla porukalla. Musteelle sellainen vähän kaarta ja pari ysikymppistä kulmaa sisältävä. Ihan hyvin meni, söi ja oli aika tarkka. Ihan hirveästi en siltä mitään tässä vaadi, kun jotenkin minusta se mielentila tosiaan oli lipsahtanut jonnekin vakavuuden puolelle, eikä sellaiseksi, missä yhdessä oli hyvä tehdä. Nyt haluan vaan, että jälki olisi sille oikein kivaja innostava juttu, jos sitä jossain harrastusmuodossa joskus vaikka jatketaan (siis kun en tiedä, lähdenkö sitä koemielessä treenaamaan Musteen kanssa).    

Pihareenilöitä

Parina päivänä olen superreipastellut pihalla pientä treeniä. Eiliseltä piti olla Musteesta videota, mutta ei ollutkaan sitten. Voivoi. Muste puuhasi eilen pari vauhtinoutoa ja seuraamista. Uusi KeHu-lelu on must, siis sellainen, missä on joustava varsi ja Kongipallo päässä. :) Suri teki eilen korjaussettiä taas, eli kaukoja, jääviä ja noutoa.

Tänään Muste ei alkanut treeniin, se ei jotenkin syttynyt nakinkalastelusta, mutta sen sijaan leikittiin senkin edestä. Hyvä treeni sekin, kun ei itseä hiilestyttänyt edes. Suri teki yllärinä eilistä eli kaukoja, jääviä ja noutoa. Nyt en hyväksy ravilla lähtöjä noutoon, enkä varsinkaan taakse pälyilyä. Hyvin korjaa, lisään vielä jännitettä merkiltä sanomalla "yy-kaa-TUO", silloin Suri kyllä lähtee hyvin. Katsotaan, miten uudelleenohjelmointi alkaa purra vai alkaako. En pidättele hengiotystä mutta onhan meillä loppuelämä ja sitä rataa.  

Sisällä myöhemmin Muste oli ihanasti mukana, vaikka tehtiin ennen ruokaa ja oli KOVA nälkä. Silloin voi joskus olla vakavaa. Mutta kun viime aikoina ruokakupinkin saa, kun vähän hyppii ilmaan, niin ehkä sellainen "Surijäykkyys" ison ruuan kanssa ei pääse vahvistumaan. Nyt siis aloitettiin uutena peruuttamisen treenaamista. Tehtiin jäävien maahanmenoa, siihen alkaa löytyä vauhti. Tehtiin myös istu-maahan vaihtoja, ja ne toimii nyt tauon jälkeen entistä paremmin. Pitää vaan muistaa tehdä niitä itse seisaaltaan, eikä polvillaan, koska se voisi olla vähän eteenpäinmenemistä taas. :D 

Ykkösputki katkeaa ja mestaruus voitetaan

Lauantaina ratkotiin Lappalaisten toko-mestaruus meijjän maneesilla. Täytyy sanoa, että isoin stressi oli, miten järjestelyt sujuvat (koska olin niistä vastuussa), mutta kaikki pelasi loistavasti! Tuomarille ja liikkurillekin koe oli ensimmäinen uusilla säännöillä. Kehät oli toimivat ja aikaa meni arvosteluun ymmärrettävästi vähän kauemmin. Kunnialla kuitenkin päästiin loppuun ja kahdessa luokassa mestaruudetkin saatiin ratkottua.

Surin työt alkoivat paikallaoloilla. Meni maahan vähän vinoon ja nousikin sitten vähän vinoon, joten tästä 8,5. On muuten niin hyvät nämä uudet paikallaolot, kun oikeasti jos ennen ne koirat kesti siellä avoimessa jo 3 min. paikalla ohjaajat piilossa, niin ei ne varmaan voittajassa ja evl:ssä yleensä mokaa vaikka aika oli vielä pidempi (siis mokaa joo, mutta se lähtökohta). Tämä siis miellyttävä. 

Suri oli oikein hyvillä mielin, ja oli kiva mennä kehään. Liikkeet alkoivat metallihypyllä. Hyvä meno ja nosto ja paluu, mutta jäi seisomaan puolen metrin päähän - en sanonut mitään ja pari sekuntia mietittyään tuli lähemmäs ja suoraan ja oikein, pertsaan vähän varasti. 8

Seuraavana vuorossa oli ruutu. Se onnistui hienosti! Ainoa vaan, että kun ruutu oli aika takalaidassa, Suri alkoi katsella vähän maahan siinä kohtaa, missä meillä ehkä aika usein on ruutu ollut. :D Vähän siis hidasti mutta hyvään paikkaan, maahan hienosti ja sivulle paluu oli iloisen vauhdikas, JES! 9

Seuraavaksi oli jäävät. Seisominen ok, siirti tassua kerran taakse mennessä. Istumisen seisoi, oma käskyni ei kyllä ollut Surin käsky. Nämä on viime aikoina pelannut, nyt harmittavasti näin. Muuten työskentelystä tuli paljon kiitosta. 7

Jääviä seurasi ohjattu nouto. Alku ok. Saatiin vasen, jossa käy muuten helpommin niin kuin nyt kävi: noutamisen sijaan jäi merkkiin vähän kiinni. Uudella käskyllä haki ja ravaili takaisin, palautti hienosti suoraan sivulle ihan suoraan perusasentoon, 7.

Seuraamista taidettiin suorittaa sitten. Kaiken kaikkiaan Suri teki hyvän seuraamisen! Ei pälyilyä tai mitään urpoilua. Peruutuskin pääosin ihan ok, taisi kerran jättää perusasennon ottamatta. Pitää vielä videolta jossain kohtaa uskaltaa katsoa, mutta siis minusta tosiaan Suriksi tosi hyvä! 8

Seuraamisen jälkeen tehtiin luoksari. Matka oli ihanan pitkä! Alkupätkä tosi vauhdikas, mutta olinkin vähän julma ja käytin suoran luoksarin käskyä (näitä eri käskyjä ei kyllä kannattaisi olla, mutta Surille ne on minusta tarpeen, tosin nyt pitää sitten palauttaa luotto siihen, ettei stoppailla). Stoppi hieno ja loppu sitten ravilla. 8

Luoksarin jälkeen tunnari, jossa Suri ravasi kapuloille, otti aika nopsaan oman, mutta tiputti vielä ja haisteli, ja sitten ravaili takaisin. 7

Enää jäljellä olikin vain kaukot. Vähän oli tunnelma, että okei, voidaan olla jopa ykkösessä vielä kiinni, mutta en siitä mitään kierroksia vetänyt. Harmi vaan, tähän vissiin loppui Surin kestävyys, se vähän vikisi ennen kaukoja, ja oli kovasti jo sitä mieltä, että joku leikki voisi jo seurata. Siispä hienon tekniikan ja kuuntelemisen sijaan se aloitti jo väärällä asennolla, kiirehti seisomisista istumaan tai maahan, ja nekin aina väärään asentoon, joten pisteitä ei jäänyt jaettavaksi. Lisäksi Suri oli liikkunut noin puoli metriä taakse päin! :D 0

Oli kyllä hyvä fiilis kokeesta ja olin kovin iloinen meidän yhteistyöstä, ja kokonaisvaikutuskin oli 8,5. Äkkiseltään katsoin, että kaukojen kerroin on 3, eikä siis kymppikään olisi pelastanut ykköseen, pisteitä meille siis kolmostuloksen verran 220. Mutta se kerroin onkin 4, joten oikeastaan 9 pistettäkin olisi riittänyt. ;) Spekulaatio on sikäli aiheellinen, että Surilla ON mahis ja todennäköisyys tehdä 9 - 10 kaukot, sillä on hyvä ja luotettava tekniikka ja se osaa ne. Nyt ei vaan kyllä vielä koetilanne toiminut. Saa nähdä, saadaanko se helposti treenattua, vai seuraako miten sitten jatkossa.

Surista tuli joka tapuksessa Lappalaiskoirien TOKO-mestari voittajaluokassa, eikä kyllä yhtään hävettänyt! 

Tänään Taimi ja Muste saivat käydä pyörähtämässä erkkarissa. Musteesta sanottiin jotain hyvää kulmauksista ja liikkeistä sekä turkista. Se sijaan se on vielä kapea (not shit?). Ja haja-asentoiset korvat, kaipaa myös kehätottumusta (eikö tää ollutkaan hyppy-luokka). Neljästä pennusta se oli neljäs. Taimi oli 9 veteraanista ainoa, joka sai EH:n, muiden ollessa erinomaisia. No ei se mitään, Taimi oli erittäin hyvä ja se oli elementissään esiintyessään taas kuivamuonaa vastaan. :D Onhan se kauhtuneen, pullean ovimaton näköinen, mutta maailman paras.

Ainiin, ja käytiinhän me vielä nyt illalla ottamassa ryhmätokot maneesilla. Suri teki iloista korjaussettiä, Taimi harjoitteli kiertoa nyt jo häirilkapuloidet kanssa ja Muste oli maailman siistein leikkimään ja tekemään ruutua lelulle, seuraamista aika tiheästi palkattuna että tulisi hyvä onnistuminen vaikka toinen pentu hallissa, sitten leikkiä, sitten peruutusta ja jääviä ja sitten vähän hengailua. Siistiä.