Treenaaminen on surkuhupaisaa. Ihan kohta, tämän viikon jälkeen, jos mitään muutosta ei tule, ymmärrän. Ymmärrän lopettaa ja palata asiaan joskus seuraavien juoksujen jälkeen. Ei se haittaa. Mutta ihan tyhmä en kyllä jaksa olla. Eilen käytiin Vääksyssä parkkiksella tottistelemassa. Se on se vaikein paikka, vaikka kaikkihan ne vaikeita on. Yritin saada Suria nousemaan itse, mutta näkyi, ettei ala. Perusasentoon se halusi mennä korvat lukossa etuviistoon, ei kyennyt menemään oikeaan paikkaan. Ei namilla, ei ilman. Melkein vein sen takaisin autoon, mutta tajusin, etten voi päästää sitä pälkähästä. Kyllä se sieltä alkoi hakea sitten ihan oikeaakin toimintaa. Seuraamisessa on joku sellainen dilemma, että jossain kohtaa se menee moodiin, jossa se niin ikään pyrkii eteeni korvat lukossa. Jumpattiin, jumpattiin, jumpattiin. Niin epätoivoista kuin se voi ollakaan, jotenkin uskon, että sillä oli merkitystä pidemmällä tähtäimellä. Ja hyvässä kohtaa mielettömät riehukehut, joihin se lähti aina mukaan. Liikkeestä istumisen osaa, mutta maahanenossa istuu, istuu, istuu, istuu, istuu. No enivei. Sitä saattaa ajatella, että ihanko oikeasti on niin huono kouluttaja, että 4-v koira ei edelleenkään osaa jääviä. Mutta kyllä minä tiedän, että se ei mene niin.
Otin Musteen sen jälkeen kentälle, jotta syöttäisin vähän namia ja vähän onkileikkiä. Se olisi hirveästi halunnut tsekata ympäristöä, joten pidettiin homma tiiviinä ja lyhyenä. Sitten käytiin kävelemässä suuressa kaupungissamme. :D Siitä huomaa, miten se nopsaan ottaa paikan haltuun ja sitten se tekikin lenkin yhteydessä pertsoja ja leikkimistä ihan keskittyneesti. Tai siis leikki lenkin jälkeen autolle palatessa. Siitä sainkin loistavan idean! Eli siis kun käydään nyt yhä tihenevässä määrin eri paikoissa kävelemässä (sen kanssa pitää käydä eri paikoissa), niin siihen loppuun tai johonkin lomaan sitten vähän jotain koulutusta ja leikkiä. TS. ei vielä, että "nyt mennään kentälle ja on siistii", vaan että se tekeminen on siistii aina kun tehdään. Ja että se saa rauhassa tutustua eri paikkoihin, että se ei sisäsyntyisesti tarvi olla joka paikassa heti että joo joo, heti leikitään. Koska se leikkii hyvin ja keskittyy hyvin, niin pitää tukea niitä hyviä kohtia, ei odottaa ja olettaa siltä jotain, mitä se (pikkuvauvvvvvapentunen) ei vaan vielä osaa tai voi tehdä. :) Tänä aamuna tehtiin heti uusinta, ja oli ihan megasiisti pentunen! Ja kun käydään enemmän eri paikoissa, se lienee sille aina tavallisempaa ja tavallisempaa, samalla kun leikki ja koulutus on tehty sikasiistiksi, niin kentät ja hallit voi sitten ottaa haltuun. Taashan päässäni raksuttaa kaksi eri kelloa; toinen, joka näkee heti miten koira leikkii kentällä, tekee kaikkea siistiä ja oppii heti kaiken ja tietysti oikein, ja se toinen, jota yritän nostaa esiin enemmän, on se, joka toimi silloin aikana Tara-Arvi-Taimi, kun ei ollut mitään mitä olettaa, ja sitten kaikki olikin kivaa ja paineetonta, ja onnistuminen oli korkeintaan positiivinen yllätys (siis oli joskus paineita, mutta ihan erilaisia, nyt on liikaa kaikkea mihin verrata ja kaikkea, mihin verrattuna kaiken voisi tehdä aina vaan paremmin ja paremmin...).
Mustetta vähän kiinnostaa varikset ja rastaat, joita taasen oli kovasti aamumetsälenkillä. :D Minusta se on aika hauskaa! Se on kuin Taimes saman ikäisenä. Sitten harjoitellaan luopumista. :) Ja se on hieno luopuja. Aina se ei halua luopua kakoista, siinä se on tullut Suriin. Supinkakkaa, kissankakkaa, näitä täällä on tarjolla. :P Kyllä tää tuntuu vaan niin oikeelta ratkaisulta, vaikka heikkoina hetkinä mietin, että mitä oikein taas ajattelin. Sitten taas, olen ajatellut, että voin oikeasti panostaa aikaani Musteeseen ihan reilusti - miksi sitä muuten olisin itselleni jättänyt?
tiistai 9. kesäkuuta 2015
maanantai 8. kesäkuuta 2015
Jälkihommii
Uuh olipa hienot jälkihommat meillä eilen! Surille 650 m jälki kuudella kepillä. Jana oli 20 m, ikää reilu tunti. Aluksi se oli janalla kuutamolla. Meni kolme metriä ja lähti metsään "tästä se vissiin menee, kun toi omistaja on niin tyhmä, että laittaa jäljelle hajuttomaan maastoon". Otin takaisin, mentiin muutama asken pidemmälle. Epäuskoisena se lähti jolkottelemaan uraa, mutta kyllä se vaan niin hienosti nostaa jäljen aina, ettei tosikaan. Kunpa nyt vaan uskaltaisi ja hiffaisi edetä! Jälki itsessään oli hyvä! Neljä ekaa keppiä ilmaisi niin hienosti! Yhdelle oikein hakeutui, kun ajoi vähän sivussa. Todella iso juttu! Loppupäässä oli oikein pitkä suora, johon jätin kepin helppoon paikkaan, ja jotenkin arvasin, ettei nosta; meni liian pystyllä nenällä takki auki. Viimeiselle kuitenkin superhienosti. Oli muuten ojanylitys (ei ongelmaa) ja tien ylitys, ei siinäkään ongelmaa, mutta edeltävästä kulmasta paukkasi vähän ohi. Nyt olisi tarve just tälläisille jäljille: janaa, pituuttakin (ei aina, välillä voisi loppua yhteen keppiin), mutta kulmia!! Kulmissa menee välillä nuollen mutta välillä paukuttaa ohi, joskin osaa hienosti hakea jatkon, eli pitää antaa ajaa liinan verran edellä, etten sitten seisoskele itse kulmien päällä, joskaan sekään ei tunnu haittaavan.
Muste oli ehkä maailman siistein pentu! Mullokselle 8. jälki, tai siis ei mullokselle vaan sellaiselle, jossa kasvaa jo vähän uusia ituja (? :D ), eli aika multainen kuitenkin vain muutamille "heinillä": Taas meni 4 askelta keksiä, mistä on kyse, mutta sitten läks. Ja ihan superhienosti ja motivoituneesti. Kerran jouduin pidättämään enemmän, ettei hosu, niin oikein nätti turhautuminen ja haukku, josta pian painoi nenän päättäväisesti alas ja ratkaisi homman coolisti. Minusta se oli ihan tosi hieno pentu!
Pentu toden totta osaa hakeutua pertsaan, ja sillä on siistejä niskaniksautuksia mukana ("kato kummää teen voimalla!"). Menee maahan oikeallakin tekniikalla. :D Antaa vähän tassuakin, kun lopettaa ensin kiljumisen, kun ei tiedä, mitä pitäisi tehdä. Ja hyppii hienosti vasten. 8) Nyt on myös leikitty mielestäni sopivan huolimattoman ohimennen lenkeillä ja pihalla, on aika hauskaa. Awww, se on aika ihana.
Muste oli ehkä maailman siistein pentu! Mullokselle 8. jälki, tai siis ei mullokselle vaan sellaiselle, jossa kasvaa jo vähän uusia ituja (? :D ), eli aika multainen kuitenkin vain muutamille "heinillä": Taas meni 4 askelta keksiä, mistä on kyse, mutta sitten läks. Ja ihan superhienosti ja motivoituneesti. Kerran jouduin pidättämään enemmän, ettei hosu, niin oikein nätti turhautuminen ja haukku, josta pian painoi nenän päättäväisesti alas ja ratkaisi homman coolisti. Minusta se oli ihan tosi hieno pentu!
Pentu toden totta osaa hakeutua pertsaan, ja sillä on siistejä niskaniksautuksia mukana ("kato kummää teen voimalla!"). Menee maahan oikeallakin tekniikalla. :D Antaa vähän tassuakin, kun lopettaa ensin kiljumisen, kun ei tiedä, mitä pitäisi tehdä. Ja hyppii hienosti vasten. 8) Nyt on myös leikitty mielestäni sopivan huolimattoman ohimennen lenkeillä ja pihalla, on aika hauskaa. Awww, se on aika ihana.
lauantai 6. kesäkuuta 2015
Pientä sieltä sun täältä
Nyt on taas paha sanoa, mitä kaikkea on viikolla tehty.. tiistaina ainakin Muste oli mukana maneesilla ja leikki pentukoulussa. :D Yritettiin myös vähän yhdessä, ja juostiin pallojen perässä. Ainiin ja sitten varmaan hypittiin Surin kanssa 90 cm hyppyä, Miia oli palkkaamassa ja lennokkaasti meni. Paristi ees taas. Vähän seuraamista.
Ööö. Kotipihassa on tehty jotakin treenejä, ja Suri paranee kyllä! Jotain outoa eteenpyrkimistä ja irtoamista sillä on, en tiedä onko se ihan pihalla, että mitä me treenataan.. asenne kuitenkin on parempi. Lisäksi henkilöryhmää on treenattu: kirsikkapensas, omppupuu, musta- ja punaherukkapuskain avulla. Revi siitä!
Perjantaina kuitenkin kepot messiin ja Padikselle esteille. Hyppyä 80 cm ensin kepolle ja sitten noutona, joka onnistui ihan hyvin. A:lla ei otettu kapulaa, vaan vahvistettiin menoa pari kertaa. Vähän olisi halunnut kiertää. No, nyt sillä onkin jokin jumi, eli oli jo ehkä silloin tai paheni tuosta. Ollaan kyllä lämppäilty ja näin, mutta joskus kai niitä vaan voi tulla, joku huono alastulo tai lenkillä revittely. :/ Jospa olisi kuitenkin vain joku nopsaan ohi menevä. Mutta seuraamisiakin teki ihan mallikkaasti, sanoisin. Eteenmeno sellainen 8,5.
Muste oli taas liian nälkäinen, mutta leikittiin ihan snadisti ja se taisi syödä nameja kädestä. Tänään sen sijaan oli Musteen päivä, kun se pääsi Toko-SM-kisoihin turistiksi. Siellä se meni ja leikki muiden pentujen kanssa, oli häkissä nukkumassa ja hengaili. Jotkut ihmiset oli tosi ihania ja jotkut samantekeviä, jotkut se moikkasi vauhdista ja jatkoi matkaa sen isommitta numeroitta. :D Se on ihan hauska.
Illalla saatiin vielä aika hyvät meiningit. Onnistuin hienosti kahden lelun leikissä Musteen kanssa. Wuhuu! Ja Tehtiin vähän pertsaa, liikkeestä istumisen alkeita peruuttaen, maahanmenoa. Ne on sellaisia vauhdikkaita ja aktiivisia juttuja. Niin, ollaan aloitettu vähän tavaran pitelemisen harjoittelua tunnarilla. Perusasentoon se on seinän vieressä tullut jo ilman apuja. Vaikka ei olle kovin hirveesti tehty. Minulla on siihen ikään kuin selkeä suunnitelma, joka saa muuttua tarvittaessa. :) Oikeasti minulla piti olla paljon asiaa Musteesta, mutta en nyt kyllä muista, että mitä. No, joskus sitten.
Ööö. Kotipihassa on tehty jotakin treenejä, ja Suri paranee kyllä! Jotain outoa eteenpyrkimistä ja irtoamista sillä on, en tiedä onko se ihan pihalla, että mitä me treenataan.. asenne kuitenkin on parempi. Lisäksi henkilöryhmää on treenattu: kirsikkapensas, omppupuu, musta- ja punaherukkapuskain avulla. Revi siitä!
Perjantaina kuitenkin kepot messiin ja Padikselle esteille. Hyppyä 80 cm ensin kepolle ja sitten noutona, joka onnistui ihan hyvin. A:lla ei otettu kapulaa, vaan vahvistettiin menoa pari kertaa. Vähän olisi halunnut kiertää. No, nyt sillä onkin jokin jumi, eli oli jo ehkä silloin tai paheni tuosta. Ollaan kyllä lämppäilty ja näin, mutta joskus kai niitä vaan voi tulla, joku huono alastulo tai lenkillä revittely. :/ Jospa olisi kuitenkin vain joku nopsaan ohi menevä. Mutta seuraamisiakin teki ihan mallikkaasti, sanoisin. Eteenmeno sellainen 8,5.
Muste oli taas liian nälkäinen, mutta leikittiin ihan snadisti ja se taisi syödä nameja kädestä. Tänään sen sijaan oli Musteen päivä, kun se pääsi Toko-SM-kisoihin turistiksi. Siellä se meni ja leikki muiden pentujen kanssa, oli häkissä nukkumassa ja hengaili. Jotkut ihmiset oli tosi ihania ja jotkut samantekeviä, jotkut se moikkasi vauhdista ja jatkoi matkaa sen isommitta numeroitta. :D Se on ihan hauska.
Illalla saatiin vielä aika hyvät meiningit. Onnistuin hienosti kahden lelun leikissä Musteen kanssa. Wuhuu! Ja Tehtiin vähän pertsaa, liikkeestä istumisen alkeita peruuttaen, maahanmenoa. Ne on sellaisia vauhdikkaita ja aktiivisia juttuja. Niin, ollaan aloitettu vähän tavaran pitelemisen harjoittelua tunnarilla. Perusasentoon se on seinän vieressä tullut jo ilman apuja. Vaikka ei olle kovin hirveesti tehty. Minulla on siihen ikään kuin selkeä suunnitelma, joka saa muuttua tarvittaessa. :) Oikeasti minulla piti olla paljon asiaa Musteesta, mutta en nyt kyllä muista, että mitä. No, joskus sitten.
maanantai 1. kesäkuuta 2015
Huonompia ja parempia treenejä
Lauantain alkuillasta kävin Padiksella tekemässä tottista. Tehtiin vähän niin kuin hommat läpi. Seuraaminen oli parempaa, mutta ei vielä mitään edes hyvää mielestäni (asenne). Ekan suoran jälkeen jätettiin eteenmenopalkka. Sen jälkeen vähän yritti kääntyillä eteeni, kun siitä voisi lähettää palkalle vauhdista, mutta tehtiin loppuun. Tasamaanouto oli jo ponneton, samoin esteillä. Tsempitin vierellä, jotta saatiin onnistumiset. Eteenemno ihan kohtalainen. Muste kävi vähän leikkimässä palloilla, mutta koska oli hyvin nälkäinen pentu, teki muutamat pertsat ja sai iltaruuan.
Eilen käytiin jälkeilemässä. Miia teki Surille kaksi janaa, jonka jälkeen 100 - 150 m jälkeä ja keppi. Ekalla jälki lähti noin 15 metristä, toinen ehkä 20 metristä. Tajusin valmistella sen eteenpäin ja kun oli orientoitunut, lähetin --> tadaa, eteni hyvin ja nosti molemmat hienosti oikein. Ei se paljon kyllä kysele, että lähteekö jälki vaan lähtee ajamaan. Samoin kulmissa. Ilmaisutkin hyvät! No eipä olisi ollut parempi treeni!
Muste pääsi kuivalle sammalelle / harvalle saralle / muutama mustikanvarpukin oli. Ikää tunti ja alla 45 min. lenkki mäkimaastossa leikkien samalla Auran kanssa. Nälkäinen pentu oli hyvin tosissaan, ja ajoi hienosti! Kun meinasi ryysätä, himmasin, ja tyyppi kiukustui ja työsti kovemmin. Jos yritti etsiä väärältä suunnalta, palasi pikaisesti oikeaan ja selvästi reagoi askeleeseen. Kuivempi maasto oli sille uusi, koska pari ekaa askelta se selvästi haki homman nimeä, mutta tosiaan ihan parin askeleen jälkeen oli ihan selvää, miten homma menee. Iltaruoka päässä. Olisi ajanut pidempääkin, mutta olosuhteisiin pituus oikein nappi, jolloin hommaan jäi varmasti hyvä kytö.
Noin niin kuin muuten mietin, mitä Muste osaa. Kovin suunnitelmallista johonkin tähtäämistähän meillä ei ole. Muste siis
- tulee lenkillä hyvin luo, oli muita koiria tai ei
- osaa jätä-käskyn, jota treenaillaan kotona lapsien ja kissan kanssa, ja ollaan kokeiltu ulkona johonkin lintuun ja hevosenkakkaankin. :D Toimii, mutta on ns. ikuisessa vahvistuksessa oleva asia.
- Osaa vähän tulla perusasentoon. :) On innokas.
- Osaa mennä etutassut tasapainotyynylle, vaikka tässä oli taas pitkä tauko
- Matkustaa autossa kuin.. unilaivassa. Pyrkii sinne itse, kun sanon autoon.
- On hyvin isossa koiraporukassa
- Osaa haukkua lehmiä ja hevosia. Osaa olla haukkumatta lehmiä ja hevosia
Ei kai me oikein muuta olla tehty. Eikä se haittaa, kun ei ole sellaista ajatusta, mitä pitäisi tehdä. Haluan rakentaa hiljalleen perusasennon eri suunnista, se etenee omalla painollaan ajan kanssa. Sitten jossain kohtaa 2on 2 off olisi helppo aloittaa. Tavaroiden nostelua minulle haluaisin myös aloittaa. Vielä on aikataulutus vähän hakusessa, mutta kyllä tämä tästä pian helpottaa. Leikkimistä saisin tehdä enemmän myös. Tai no joo, välillä tehdään, jos on muutaman päivä muuta ohjelmaa, niin eihän se nyt maailman loppu ole. :D Asenne ja into ovat tietenkin se, mikä pitää vaan olla ihan must ja parasta ikinä, ja siihen päin nyt ollaan menossa, siis on tosi hauskan ahne ja innokas!
Eilen käytiin jälkeilemässä. Miia teki Surille kaksi janaa, jonka jälkeen 100 - 150 m jälkeä ja keppi. Ekalla jälki lähti noin 15 metristä, toinen ehkä 20 metristä. Tajusin valmistella sen eteenpäin ja kun oli orientoitunut, lähetin --> tadaa, eteni hyvin ja nosti molemmat hienosti oikein. Ei se paljon kyllä kysele, että lähteekö jälki vaan lähtee ajamaan. Samoin kulmissa. Ilmaisutkin hyvät! No eipä olisi ollut parempi treeni!
Muste pääsi kuivalle sammalelle / harvalle saralle / muutama mustikanvarpukin oli. Ikää tunti ja alla 45 min. lenkki mäkimaastossa leikkien samalla Auran kanssa. Nälkäinen pentu oli hyvin tosissaan, ja ajoi hienosti! Kun meinasi ryysätä, himmasin, ja tyyppi kiukustui ja työsti kovemmin. Jos yritti etsiä väärältä suunnalta, palasi pikaisesti oikeaan ja selvästi reagoi askeleeseen. Kuivempi maasto oli sille uusi, koska pari ekaa askelta se selvästi haki homman nimeä, mutta tosiaan ihan parin askeleen jälkeen oli ihan selvää, miten homma menee. Iltaruoka päässä. Olisi ajanut pidempääkin, mutta olosuhteisiin pituus oikein nappi, jolloin hommaan jäi varmasti hyvä kytö.
Noin niin kuin muuten mietin, mitä Muste osaa. Kovin suunnitelmallista johonkin tähtäämistähän meillä ei ole. Muste siis
- tulee lenkillä hyvin luo, oli muita koiria tai ei
- osaa jätä-käskyn, jota treenaillaan kotona lapsien ja kissan kanssa, ja ollaan kokeiltu ulkona johonkin lintuun ja hevosenkakkaankin. :D Toimii, mutta on ns. ikuisessa vahvistuksessa oleva asia.
- Osaa vähän tulla perusasentoon. :) On innokas.
- Osaa mennä etutassut tasapainotyynylle, vaikka tässä oli taas pitkä tauko
- Matkustaa autossa kuin.. unilaivassa. Pyrkii sinne itse, kun sanon autoon.
- On hyvin isossa koiraporukassa
- Osaa haukkua lehmiä ja hevosia. Osaa olla haukkumatta lehmiä ja hevosia
Ei kai me oikein muuta olla tehty. Eikä se haittaa, kun ei ole sellaista ajatusta, mitä pitäisi tehdä. Haluan rakentaa hiljalleen perusasennon eri suunnista, se etenee omalla painollaan ajan kanssa. Sitten jossain kohtaa 2on 2 off olisi helppo aloittaa. Tavaroiden nostelua minulle haluaisin myös aloittaa. Vielä on aikataulutus vähän hakusessa, mutta kyllä tämä tästä pian helpottaa. Leikkimistä saisin tehdä enemmän myös. Tai no joo, välillä tehdään, jos on muutaman päivä muuta ohjelmaa, niin eihän se nyt maailman loppu ole. :D Asenne ja into ovat tietenkin se, mikä pitää vaan olla ihan must ja parasta ikinä, ja siihen päin nyt ollaan menossa, siis on tosi hauskan ahne ja innokas!
torstai 28. toukokuuta 2015
Viikon varrelta
Eipä mitään megalomaanisia päivityksiä ole luvassa. Toivon, että huomenna päättyvä opetus toisi taas elämäniloa ja aikaa treenatakin, vaikka onhan nyt jonkin verran pystyttykin. Tiistaina taisi olla niin, että Suri teki esineruutua. Irtosi ja löysi helposti, mutta koska ei tuonut, pääsi puuhun odottamaan useamman koiran vuoron katsellen, ja kokeiltiin sitten kiinnostiko tuonti, ja kiinnostihan se.
Tänään puolestaan tehtiin jana- ja keppiharjoitus. Lähetys oli polkua pitkin, mikä oli hyvä, mutta paikka muuten kuiva ja paahteinen. Suri eteni hyvin ja merkkasi jäljen oikein hyvin, mutta sitten ei lähtenyt sille. Lähetin uudelleen vähän sivummasta, jolloin sillä oli jo jäljen haju, jolle se lähti suoraan oikeisemaan. [toim. huom. taisin juuri keksiä omasta toiminnastani parannettavaa.] Tosi motivoitunut ja hyvä meno, mutta kepistä päräytti ohi. Täällä paikalla oli tosi hyvää maastoa, johon mennään tekemään janaharkkaa aika saletisti, kunhan verijälkien hajut sieltä hälvenevät.. Ajattelin mennä taktiikalla jana + pidempi jälkipätkä, joka päättyy keppiin x 3, esim. Nytkin sillä oli ihan hirveä hinku vaan jäljestää. Toisaalta joku sikapitkä jälki, jossa kuitenkin myös keppejä, vaan ei ihan tiheästi, voisi vaan olla aika hyvä. Saisi jäljestää rauhassa, mutta tulisi myös niitä keppejä. Tuonne saisi sellaisenkin aika mukavasti.
Muste pääsi tiistaina katselemaan lehmiä. Aluksi niitä pitikin haukkua, mutta sitten rauhoittui. Käytiin myös ottamassa maneesissa lyhyt kahden pallon leikki, mikä onnistui hyvin. Leikit pidetään lyhyinä ja ytimekkäinä. Samalla käytiin monen koiran kanssa pieni kimppalenkki, ja mitään muuta huomautettavaa ei ollut kuin "lievä" veto hihnassa. ;) Muuten niin reipas, eikä pidä oikeastaan isoa koirapoppoota minään juttuna, sen verran tiheään on saatu näitä tilaisuuksia sattumalta! Siis haluaisi kovasti kyllä leikkiä, mutat ei jännitä tai ihmettele.
Tänään Musteelle jälki (6). Kuivalle sammalelle, jossa ei juuri muuta kasvillisuutta. Saman pituinen oli kuin edelliset, namina Natural Menua ja päässä ruoka rasiassa. Tämä on kyllä hyvä systeemi, koska selvästi se yksi kesken jäänyt jälki johtui siitä, että märän kuivamuonan nuoleminen maasta ei ollut kivaa. Tässäkin meni tosi tarkasti ajaen molempia askeleita (vain yhdet namit / askel). Jos meinasi mennä väärään suuntaan, pidätin, ja se korjaa heti oikein. Nyt voisin uskaltaa pidempää taas, koska mitään herpaantumista ei ole tapahtunut.
Ollaan saatu käytyä omia lenkkejä edelleen Musteen kanssa keskenään, ihan lyhkäsiä mutta kivoja. Meillä on lelu mukana, ja Muste juoksentelee sen perässä, kun heitän. Tulee myös aika hyvin luo. Muutamana iltana olen käynyt porokoiralenkillä, mummo, äiti, tytär. Muste tulee myös jo luokseni, vaikka on muut koirat mukana. :) Tänään Suri ja Taimi lähti jonnekin vähän irtoamaan, niin Muste palasikin minun luo pikapikaa. Hauskaa, että alkaa kehittyä tämäkin puoli, kun ihan vähäsen vain harjoittelee.
Tänään puolestaan tehtiin jana- ja keppiharjoitus. Lähetys oli polkua pitkin, mikä oli hyvä, mutta paikka muuten kuiva ja paahteinen. Suri eteni hyvin ja merkkasi jäljen oikein hyvin, mutta sitten ei lähtenyt sille. Lähetin uudelleen vähän sivummasta, jolloin sillä oli jo jäljen haju, jolle se lähti suoraan oikeisemaan. [toim. huom. taisin juuri keksiä omasta toiminnastani parannettavaa.] Tosi motivoitunut ja hyvä meno, mutta kepistä päräytti ohi. Täällä paikalla oli tosi hyvää maastoa, johon mennään tekemään janaharkkaa aika saletisti, kunhan verijälkien hajut sieltä hälvenevät.. Ajattelin mennä taktiikalla jana + pidempi jälkipätkä, joka päättyy keppiin x 3, esim. Nytkin sillä oli ihan hirveä hinku vaan jäljestää. Toisaalta joku sikapitkä jälki, jossa kuitenkin myös keppejä, vaan ei ihan tiheästi, voisi vaan olla aika hyvä. Saisi jäljestää rauhassa, mutta tulisi myös niitä keppejä. Tuonne saisi sellaisenkin aika mukavasti.
Muste pääsi tiistaina katselemaan lehmiä. Aluksi niitä pitikin haukkua, mutta sitten rauhoittui. Käytiin myös ottamassa maneesissa lyhyt kahden pallon leikki, mikä onnistui hyvin. Leikit pidetään lyhyinä ja ytimekkäinä. Samalla käytiin monen koiran kanssa pieni kimppalenkki, ja mitään muuta huomautettavaa ei ollut kuin "lievä" veto hihnassa. ;) Muuten niin reipas, eikä pidä oikeastaan isoa koirapoppoota minään juttuna, sen verran tiheään on saatu näitä tilaisuuksia sattumalta! Siis haluaisi kovasti kyllä leikkiä, mutat ei jännitä tai ihmettele.
Tänään Musteelle jälki (6). Kuivalle sammalelle, jossa ei juuri muuta kasvillisuutta. Saman pituinen oli kuin edelliset, namina Natural Menua ja päässä ruoka rasiassa. Tämä on kyllä hyvä systeemi, koska selvästi se yksi kesken jäänyt jälki johtui siitä, että märän kuivamuonan nuoleminen maasta ei ollut kivaa. Tässäkin meni tosi tarkasti ajaen molempia askeleita (vain yhdet namit / askel). Jos meinasi mennä väärään suuntaan, pidätin, ja se korjaa heti oikein. Nyt voisin uskaltaa pidempää taas, koska mitään herpaantumista ei ole tapahtunut.
Ollaan saatu käytyä omia lenkkejä edelleen Musteen kanssa keskenään, ihan lyhkäsiä mutta kivoja. Meillä on lelu mukana, ja Muste juoksentelee sen perässä, kun heitän. Tulee myös aika hyvin luo. Muutamana iltana olen käynyt porokoiralenkillä, mummo, äiti, tytär. Muste tulee myös jo luokseni, vaikka on muut koirat mukana. :) Tänään Suri ja Taimi lähti jonnekin vähän irtoamaan, niin Muste palasikin minun luo pikapikaa. Hauskaa, että alkaa kehittyä tämäkin puoli, kun ihan vähäsen vain harjoittelee.
lauantai 23. toukokuuta 2015
Puuhapäivitys
No onhan sitä ja tätä taas tehty. Vissiin viime tiistai on ensimmäinen päivitysaihe. Muste ja Suri lähti treeninvetoon mukaan, mutta vain Muste pääsi maneesiin ja sai leikkiä Tuukka-podengon kanssa. Mitään sen kummempaa ei juuri tehty, oli ehkä Surille hyvä vain päästä katselemaan. ;)
Keskiviikkona Suri pääsi tekemään hyppynoutoa 90 cm:stä, ja onnistui tosi hyvin! Ei kosketuksia mennessä, hipsut takaisin, kun ei ottanut vauhtia siihen! Tehtiin vielä yksi vauhtihyppy apparille ja takaisin, ja eteenmeno, joka oli nyt tosi vauhdikas.
Torstaina tehtiin koirakurssilaisten kanssa esineruutua, ja Suri sai lopuksi käydä hyvin tallattuun (ja pissittyyn) ruutuun tekemässä haun, hetsatun. Muuten hyvä työskentely ja irtoaminen ja into, mutta noutajankuolaista esinettä ei TOD voi tuoda.. otin niitä esineitä sitten vähän kotiin treenattavaksi, kun kokeessahan voi olla monen kuolaama esine kuitenkin, niin nekin pitäisi tuoda. Illalla Jonkan ja Musteen kanssa taas agikisoihin. Musteelle tuttu homma, joten meni häntä tikkusuorana pystyssä siellä ja pääsi leikkimään mm. japsipennun kanssa. Jonkkakin meni alun ihmettelyn jälkeen hyvin, joten saatiin sillekin hyvä kokemus joukkotapahtumasta. Musteen kanssa käytiin myös Karisman Mutissa ja Mirrissä. Huomasin sillä reissulla, että sen mielestä rappusia on jännä mennä, eli aloitetaan rappustreenit (toim. huom, mummolassa treenattiin, meni siellä hyvin niitä itse).
Keskiviikon ja torstain onnistumisen vuoksi ajattelin perjantaiaamuna tehdä hyppy- ja estenoudon Surin kanssa. Hyppy oli 80 cm. Suri ei ollut parhaassa terässä (taaskaan) kentällä (vain maneesissa), mutta meni ok hypyn, mutta pudotti takaisin tullessa, kun ei oikein ollut pontta. Jumpattiin vähän kapula suussa hyppyä sitten. A-esteelläkin taisi kieltäytyä takaisin päin tullessa kapulan kanssa (ohjasin sivussa), mutta tehtiin sitäkin jokunen. Eteenmenoon lähti epäuskoisena (näki kauempaa alussa palkan laiton), eikä osunut palkalle eikä oikein etsinytkään sitä (oli vain noin metrin sivussa siitä). Hetsattuna parempi, mutta jäi vähän paska fiilis. Toisaalta taas, tosi hyvä treeni, koska pitää tehdä kunnolla, vaikka ei ihan olisikaan paras. Siltä on vaan pakko vaatia, ei kai siinä. Kyllä se sieltä taas löytyy, ja sitten on valmiit mallit jo suorituksista. Senhän Suri osaa, eli kun sitten on paras vire, se osaa kaiken opetellun ja esittää ne hienosti. :) Siihen luottaen, luottaen prosessiin. Ja edelleen minusta ei tehdä mitenkään liian vaativia juttuja, ottaen huomioon pentuloman, vaan aika kevyttä settiä pitäisi olla.
Tänään jäljestettiin mummolan mailla Taimistolaisten kera. Surin sisarukset Jekku ja Kulo olivat myös paikalla. Surille tehtiin koejälki. Janalle lähti hitaasti ja vähän kuutamolla, mutta eteni kuitenkin ihan kohtuullisesti ja nosti hienosti jäljen. Ekan kepin ilmaisi vähän puolittan, mutta malttoi kuitenkin sille pysähtyä. Seuraavasta ajeli yli, ei maltanut tarkata tarpeeksi tullakseen sille ja jatkoi vaan. Samoin muistaakseni seuraavan. Yhden se ilmaisi täydellisesti, yhtä ei edes markannut ja viimeisellekin sai palauttaa. Jälki on hyvävauhtinen ja tarkka, mutta esineet sucks. Janoja ja esineitä siis treenattava, etenkin muiden hajuisia? Ne on muuten sillä aina huonoimmat.
Muste teki eilen yhden 10 m jäljen nurmelle, ja tänään niittyiseen metsään (4 ja 5), oli tosi hieno. Sopivan mittaisia pikkujälkiä pikkuiselle nämä, korkeintaan ihan muutaman metrin saa olla pidempiä, on se vielä niin pieni ja näille jaksaa keskittyä täysin. Liotettu nappula ei muuten ole Musteelle parasta palkkaa (se yksi aiempi jälki, samoin kädestä syöttö - nyt oli Natural Menua). Kuiva nappula on parempi sen mielestä muissakin hommissa, joten täytyypä kokeilla sitä vähän meidän pikkuhommiin. Perusasentoa on siis vähän tapailtu, ja vaikka äsken iltaruualla liotetulla se ei oikein meinannut malttaa, sisällä kuivalla se teki jo oikein hienoja! Eli palkkaero? Ei niinkään paikka? No, pitääpä kokeilla, saattaa se paikkakin vaikuttaa. Lisäksi tehtiin tasapainotyynyä, sitä tarjoaa hyvin. Ja siinä tulee hyvin: ihminen passiivinen - koira tekee - naks ja aktiivinen kehuva ihminen --> aktiivisuus. Mutta on minulla paljon opeteltavaa ja muistettavaa sen kanssa! Voi apua! Enkä puhu nyt koulutettavista ja opettettavista asioista, vaan omasta mielestä ja asioiden etenemisestä. Jotenkin vaan en osaa aina olla luonnollinen, kun yritän analysoida tai siis oikeasti tuon Surin kanssa olen menettänyt uskon itseeni koirankouluttajana, kun mikään ei olekaan mennyt suunitellusti, heh. Kaiveltava se vaan on taas itsestä, ja otettava tarpeeksi rennosti. Ja tilanteet menee sen kanssa hyvin, mutta jälkeenpäin mietin liikaa. Muste on myös itsenäinen ja omatahtoinen pentu, mikä on oikeasti hyvä. Täytyy muistaa se. Ja se, että se saa vaan olla pentu ja vähän tehdä jotain, mikä pitää olla vain kivaa höpöä nyt.
Keskiviikkona Suri pääsi tekemään hyppynoutoa 90 cm:stä, ja onnistui tosi hyvin! Ei kosketuksia mennessä, hipsut takaisin, kun ei ottanut vauhtia siihen! Tehtiin vielä yksi vauhtihyppy apparille ja takaisin, ja eteenmeno, joka oli nyt tosi vauhdikas.
Torstaina tehtiin koirakurssilaisten kanssa esineruutua, ja Suri sai lopuksi käydä hyvin tallattuun (ja pissittyyn) ruutuun tekemässä haun, hetsatun. Muuten hyvä työskentely ja irtoaminen ja into, mutta noutajankuolaista esinettä ei TOD voi tuoda.. otin niitä esineitä sitten vähän kotiin treenattavaksi, kun kokeessahan voi olla monen kuolaama esine kuitenkin, niin nekin pitäisi tuoda. Illalla Jonkan ja Musteen kanssa taas agikisoihin. Musteelle tuttu homma, joten meni häntä tikkusuorana pystyssä siellä ja pääsi leikkimään mm. japsipennun kanssa. Jonkkakin meni alun ihmettelyn jälkeen hyvin, joten saatiin sillekin hyvä kokemus joukkotapahtumasta. Musteen kanssa käytiin myös Karisman Mutissa ja Mirrissä. Huomasin sillä reissulla, että sen mielestä rappusia on jännä mennä, eli aloitetaan rappustreenit (toim. huom, mummolassa treenattiin, meni siellä hyvin niitä itse).
Keskiviikon ja torstain onnistumisen vuoksi ajattelin perjantaiaamuna tehdä hyppy- ja estenoudon Surin kanssa. Hyppy oli 80 cm. Suri ei ollut parhaassa terässä (taaskaan) kentällä (vain maneesissa), mutta meni ok hypyn, mutta pudotti takaisin tullessa, kun ei oikein ollut pontta. Jumpattiin vähän kapula suussa hyppyä sitten. A-esteelläkin taisi kieltäytyä takaisin päin tullessa kapulan kanssa (ohjasin sivussa), mutta tehtiin sitäkin jokunen. Eteenmenoon lähti epäuskoisena (näki kauempaa alussa palkan laiton), eikä osunut palkalle eikä oikein etsinytkään sitä (oli vain noin metrin sivussa siitä). Hetsattuna parempi, mutta jäi vähän paska fiilis. Toisaalta taas, tosi hyvä treeni, koska pitää tehdä kunnolla, vaikka ei ihan olisikaan paras. Siltä on vaan pakko vaatia, ei kai siinä. Kyllä se sieltä taas löytyy, ja sitten on valmiit mallit jo suorituksista. Senhän Suri osaa, eli kun sitten on paras vire, se osaa kaiken opetellun ja esittää ne hienosti. :) Siihen luottaen, luottaen prosessiin. Ja edelleen minusta ei tehdä mitenkään liian vaativia juttuja, ottaen huomioon pentuloman, vaan aika kevyttä settiä pitäisi olla.
Tänään jäljestettiin mummolan mailla Taimistolaisten kera. Surin sisarukset Jekku ja Kulo olivat myös paikalla. Surille tehtiin koejälki. Janalle lähti hitaasti ja vähän kuutamolla, mutta eteni kuitenkin ihan kohtuullisesti ja nosti hienosti jäljen. Ekan kepin ilmaisi vähän puolittan, mutta malttoi kuitenkin sille pysähtyä. Seuraavasta ajeli yli, ei maltanut tarkata tarpeeksi tullakseen sille ja jatkoi vaan. Samoin muistaakseni seuraavan. Yhden se ilmaisi täydellisesti, yhtä ei edes markannut ja viimeisellekin sai palauttaa. Jälki on hyvävauhtinen ja tarkka, mutta esineet sucks. Janoja ja esineitä siis treenattava, etenkin muiden hajuisia? Ne on muuten sillä aina huonoimmat.
Muste teki eilen yhden 10 m jäljen nurmelle, ja tänään niittyiseen metsään (4 ja 5), oli tosi hieno. Sopivan mittaisia pikkujälkiä pikkuiselle nämä, korkeintaan ihan muutaman metrin saa olla pidempiä, on se vielä niin pieni ja näille jaksaa keskittyä täysin. Liotettu nappula ei muuten ole Musteelle parasta palkkaa (se yksi aiempi jälki, samoin kädestä syöttö - nyt oli Natural Menua). Kuiva nappula on parempi sen mielestä muissakin hommissa, joten täytyypä kokeilla sitä vähän meidän pikkuhommiin. Perusasentoa on siis vähän tapailtu, ja vaikka äsken iltaruualla liotetulla se ei oikein meinannut malttaa, sisällä kuivalla se teki jo oikein hienoja! Eli palkkaero? Ei niinkään paikka? No, pitääpä kokeilla, saattaa se paikkakin vaikuttaa. Lisäksi tehtiin tasapainotyynyä, sitä tarjoaa hyvin. Ja siinä tulee hyvin: ihminen passiivinen - koira tekee - naks ja aktiivinen kehuva ihminen --> aktiivisuus. Mutta on minulla paljon opeteltavaa ja muistettavaa sen kanssa! Voi apua! Enkä puhu nyt koulutettavista ja opettettavista asioista, vaan omasta mielestä ja asioiden etenemisestä. Jotenkin vaan en osaa aina olla luonnollinen, kun yritän analysoida tai siis oikeasti tuon Surin kanssa olen menettänyt uskon itseeni koirankouluttajana, kun mikään ei olekaan mennyt suunitellusti, heh. Kaiveltava se vaan on taas itsestä, ja otettava tarpeeksi rennosti. Ja tilanteet menee sen kanssa hyvin, mutta jälkeenpäin mietin liikaa. Muste on myös itsenäinen ja omatahtoinen pentu, mikä on oikeasti hyvä. Täytyy muistaa se. Ja se, että se saa vaan olla pentu ja vähän tehdä jotain, mikä pitää olla vain kivaa höpöä nyt.
maanantai 18. toukokuuta 2015
Kauheuksia ja toivoa
On kivaa, kun pk-esteet ovat edenneet. Sen turvin ihan ajattelin, että homma alkaa sujua. Mutta eilen tuli vedettyä ihan pohjanoteerauspäivä. Koko päivän oli harmaa pilvi pään päällä, joten olisi pitänyt vaan antaa olla. Aamulenkki oli kiva, tehtiin uudessa kohtaa esineruutua pikku-kennelpojan avulla. :) Laitettiin krepitkin, ja ne eivät onneksi olleet mikään juttu Surille, eli kun kerran oppii jotain, niin ei hämäänny. Vuorotellen Suri ja Taimi haki. Hyvää työtä, mutta Suri palautti ravilla. Ei muuta huomautettavaa.
Seuraavaksi päivemmällä oli tarkoitus tehdä jana ja Musteelle pikku jälki. Musteen jälki sijoittuikin lopulta koulun nurtsille, ja oli sille vähän liian pitkä, herpaantui lopussa. Siihen saakka hyvä, ja eipä paljon puristanut, omaan piikkiin laitoin, eikä mennyt piloille. ;) Suri taas ei metsäjanallaan tuntunut yhtään kässäävä, mitä oli tarkoitus tehdä. Nuuskaisi maata ja jäi siihen. Lähti se sitten vähän epävarmana etenemään, riittävän suoraan. Jälki lähti n. 10 metristä, sen nappasi hienosti. Vähän henkseleitä paukutellen ajoi, ja meinasi mennä polkuansaan, mutta korjasi ja ilmaisi ainoan kepin ok. Siis harkka oli ok, mutta ei sillä oikein intoa ollut. Siis järkevästi ajatellen se oli varmaan aika väsy parin päivän kyläilyistä, mutta eipä ollut harkkakaan kovin kuluttava.
Illalla mentiin Lappalaisten vapaasti treenaavaan porukkaan Jokimaalle. Ajattelin, että voisi jopa ottaa henkilöryhmää, ja ihan tälläisen pienen vieraan paikan treenin. Mutta ihan surkea oli koko mielentila taas. Väistelevä, se kuvannee parhaiten. Ei nouse. Ei ainakaan, kun ei ole ketään tsemppaamassa minua. Tein vain vähän seuraamista, ja hihnahommiksi sekin meni. Mietin mielessäni, että ei se ole vielä oikein valmis pentujen jäljiltä. Kun esteet on ihan jees, rakennetaan ne valmiiksi. Kun tila nousee, otetaan muutakin. Koska olen nyt kuitenkin hyväksynyt asian ja sen, ettei se vielä leikkuria nää, joten näillä mennään. Voisi olla astetta ahdistavampaa, mutta minä uskon Musteeseen, pentuun kaikki val... jne. Tai ainakin minulla on mielekästä puuhaa sillä aikaa, kun teen pentujuttuja sen kanssa, enkä mieti liikaa Suria. :)
Muste sai Jokimaalla katsella vähän koiria ja opetella olemaan vähän hiljaa. :D Alkoi sujua. Ihan ensinäkemältä se selvästi virittyy ja vähän kuuluu hiljaista murinaa ja puf, sitten se rauhoittuu hyvin pian, jonka jälkeen on odottavan innokas. Silloin alkaisi komentava haukku raikua, mutta unohtaa myös pian, kun saa sen vaan kääntymään poispäin. Kun muut eivät olleet vielä tulleet, kävelin parkkiksella rauhakseen sen kanssa, ja Muste alkoi tarjota kontaktia ja aktiivisuutta, josta toki palkattiin. Aika kivaa, toivottavasti yleistyy tai olisi ihan joku ajatuksen aihio päässä. Muiden koirien ollessa leikittiinkin, se onnistui hyvin. Olin iloinen pienen touhuista, oli hyvä pentu. Illalla Muste ja Jonkka pääsivät vielä porokoiralenkille Surin ja Taimin kanssa juoksemaan. Ja kyllä ne juokseekin! Nyt kun ei ole neljää pentua, kahdestaan nuo eivät ihan niin paljon juosta rieku koko ajan, joten voisi käydä mahdollisuuksien mukaan heittämässä lenkinkin. Sitten, kun Jonkka lähtee, Muste siirtyy meidän normiin lenkkikulttuuriin. Nyt pennut saavat liikuttaa pääasiassa toisiaan, koska se on hyvää ja monipuolista sekä kehittävää.
Tänään kävin P-Haun iltakisoja katsomassa vesisateessa Musteen kanssa. Pidin sylissä ihan hetken, että se kalibroi itsensä (murina ja puf) ja sitten laitoin maahan vaan. Oli superreipas. Kävi moikkaamassa ihmisiä, katseli koiria ja leikki parin kanssa. Tuli paijauksiini ja söi hyvin. Hallin puolella leikitin vähän hanskalla, kun oli sopivan räyhäkän oloinen. Oikein onnistunut turistireissu, tuli hyvä mieli. Sen jälkeen käytiin vielä Karisman parkkihallissa, kiivettiin siellä rappusia ja ihmeteltiin betaniporastasta. Muste pääsi ostoksille M&M:iin, ja sai sieltä kuivattua naudanlihaa (koska taskunamit loppui), ja se olisi surutta varastellut sieltä kaikkea ruokaa. Pentuilu on parasta!
Seuraavaksi päivemmällä oli tarkoitus tehdä jana ja Musteelle pikku jälki. Musteen jälki sijoittuikin lopulta koulun nurtsille, ja oli sille vähän liian pitkä, herpaantui lopussa. Siihen saakka hyvä, ja eipä paljon puristanut, omaan piikkiin laitoin, eikä mennyt piloille. ;) Suri taas ei metsäjanallaan tuntunut yhtään kässäävä, mitä oli tarkoitus tehdä. Nuuskaisi maata ja jäi siihen. Lähti se sitten vähän epävarmana etenemään, riittävän suoraan. Jälki lähti n. 10 metristä, sen nappasi hienosti. Vähän henkseleitä paukutellen ajoi, ja meinasi mennä polkuansaan, mutta korjasi ja ilmaisi ainoan kepin ok. Siis harkka oli ok, mutta ei sillä oikein intoa ollut. Siis järkevästi ajatellen se oli varmaan aika väsy parin päivän kyläilyistä, mutta eipä ollut harkkakaan kovin kuluttava.
Illalla mentiin Lappalaisten vapaasti treenaavaan porukkaan Jokimaalle. Ajattelin, että voisi jopa ottaa henkilöryhmää, ja ihan tälläisen pienen vieraan paikan treenin. Mutta ihan surkea oli koko mielentila taas. Väistelevä, se kuvannee parhaiten. Ei nouse. Ei ainakaan, kun ei ole ketään tsemppaamassa minua. Tein vain vähän seuraamista, ja hihnahommiksi sekin meni. Mietin mielessäni, että ei se ole vielä oikein valmis pentujen jäljiltä. Kun esteet on ihan jees, rakennetaan ne valmiiksi. Kun tila nousee, otetaan muutakin. Koska olen nyt kuitenkin hyväksynyt asian ja sen, ettei se vielä leikkuria nää, joten näillä mennään. Voisi olla astetta ahdistavampaa, mutta minä uskon Musteeseen, pentuun kaikki val... jne. Tai ainakin minulla on mielekästä puuhaa sillä aikaa, kun teen pentujuttuja sen kanssa, enkä mieti liikaa Suria. :)
Muste sai Jokimaalla katsella vähän koiria ja opetella olemaan vähän hiljaa. :D Alkoi sujua. Ihan ensinäkemältä se selvästi virittyy ja vähän kuuluu hiljaista murinaa ja puf, sitten se rauhoittuu hyvin pian, jonka jälkeen on odottavan innokas. Silloin alkaisi komentava haukku raikua, mutta unohtaa myös pian, kun saa sen vaan kääntymään poispäin. Kun muut eivät olleet vielä tulleet, kävelin parkkiksella rauhakseen sen kanssa, ja Muste alkoi tarjota kontaktia ja aktiivisuutta, josta toki palkattiin. Aika kivaa, toivottavasti yleistyy tai olisi ihan joku ajatuksen aihio päässä. Muiden koirien ollessa leikittiinkin, se onnistui hyvin. Olin iloinen pienen touhuista, oli hyvä pentu. Illalla Muste ja Jonkka pääsivät vielä porokoiralenkille Surin ja Taimin kanssa juoksemaan. Ja kyllä ne juokseekin! Nyt kun ei ole neljää pentua, kahdestaan nuo eivät ihan niin paljon juosta rieku koko ajan, joten voisi käydä mahdollisuuksien mukaan heittämässä lenkinkin. Sitten, kun Jonkka lähtee, Muste siirtyy meidän normiin lenkkikulttuuriin. Nyt pennut saavat liikuttaa pääasiassa toisiaan, koska se on hyvää ja monipuolista sekä kehittävää.
Tänään kävin P-Haun iltakisoja katsomassa vesisateessa Musteen kanssa. Pidin sylissä ihan hetken, että se kalibroi itsensä (murina ja puf) ja sitten laitoin maahan vaan. Oli superreipas. Kävi moikkaamassa ihmisiä, katseli koiria ja leikki parin kanssa. Tuli paijauksiini ja söi hyvin. Hallin puolella leikitin vähän hanskalla, kun oli sopivan räyhäkän oloinen. Oikein onnistunut turistireissu, tuli hyvä mieli. Sen jälkeen käytiin vielä Karisman parkkihallissa, kiivettiin siellä rappusia ja ihmeteltiin betaniporastasta. Muste pääsi ostoksille M&M:iin, ja sai sieltä kuivattua naudanlihaa (koska taskunamit loppui), ja se olisi surutta varastellut sieltä kaikkea ruokaa. Pentuilu on parasta!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)