Rauhakseen ollaan jotain tupsuteltu eteenpäin. Perjantaina kuitenkin suuntasin jälkimetsään. Surille ehkä alon mittainen jälki kuudella kepillä ja n. 15 m janalla. Ikää noin tunti. Suri eteni janalla hyvin, otti heti oikean jäljen ja alkoi ajaa sitä määrätietoisesti. Kaikki kepit se ilmaisia ongelmitta. Tunnelma jäljellä oli ihana. Tein kepeistä ison ja sydämellisen numeron, ja Surista se oli siistiä. Se alkoi nostella keppejä suuhunsa ja oikein esitellä niitä. Ei huono. Keppien arvo pitää saada hyväksi, koska viime kaudella matsässähän kepit tahtoivat helposti jäädä metsään. Surin kanssa suunnitelma on nyt tehdä vaan vaikeita jälkiä. Ei kait se nyt mitään kloonijälkiäni jaksa kauaa työstää...
Musteen kanssahan viime kaudella ajettiin karille. Tiedän aika varmasti miksi, ja onneksi olin fiksu ja jätin jäljen ajoissa pois ohjelmasta. Tähän kauteen lähdin ajatuksella: Muste on koira, joka ei kyllä tee mitään tyhmää. Jos jäljessä ei ole mitään pointtia, pelkkä ruoka ei ole syy nyhtää maasta muurahaisten ja havujen seasta jotain ruuanpalasia. Siispä ajatuksena oli laittaa ruokaa alunperinkin harvemmin, tehdä pidempi jälki, jossa voi olla vaikka kulma tai kaarrosta. Lisäksi meillä on Musteen kanssa muodostunut mielestäni aika mainio suhde (vrt. pennun kanssa, jonka kanssa vasta luodaan asioita ja pohjia yhteiseen juttuun). Muste oli tosi innoissaan odottelemassa jo jälkeä. Lähti ajamaan hienosti ja haki ruuat hyvin. Kaarros muistuttikin vähän kulmaa, mutta siinä se puksutteli sen. Matkaa ehkä noin 100 m. Lopussa kissanruokapalkkapurkki. Ikää puolisen tuntia. Jäljellä ei ollut mitään merkkiäkään tylsistymisestä tai paineesta ja loppupalkalla söi oikein ahneesti ja innoissaan, eikä ollut sen näköinen, että älä kaappaa minua kiini (jouduin sitä pentuna joskus kaappaamaan, ja sille tuli metsässä välillä sellainen ilme, että kohta toi hyökkää).
Siispä, jatkamme harjoituksia ja katsomme, miten edetään. Luulen myös, etä keppi-ilmaisu saadaan tehtyä sille kivasti myös. Haave oli opettaa se tuomaan kepit, mutta voisi kai sitä maahankin opettaa (sehän oppi sen hetkessä, mutta koska tein paljon turhia, helppoja toistoja, taisi maku mennä..). Jos ajattelenkin, että Musteen jälkien kanssa olen tehnyt ainoat mokat sen kanssa tähän saakka, niin tuntuu aika hyvälle, että uskon ajan olevan kypsä nyt sitten tällekin. Ja tavallaan se oppi, minkä sain, oli arvokas: pennun kanssa voi tehdä jälkiä, mutta ei se ole pakko. Vähän vanhemmankin kanssa voi helposti aloittaa. Taimin kanssa aloitettiin kun se oli vuoden, ja sillä oli kyllä minusta oppimiseen paljon paremmat palikat - siis tavoitteen ja mielentilan oppimiseen. Periaatteessa jälkeä voi hyvin hyödyntää ruokinnassa ja virikkeellistämisessä pennun kanssa, ja sitä suosittelen. Etenkin jos pentu on susiahne. Mutta Musteen kanssa vähempi olisi ollut parempi kuitenkin ja eteneminen sitten suhteen ja koiran oppimaan oppimisen myötä.
Taimi sai jäljestää Musteen jäljen ja syödä jääneet sattumat. :) Tällä tavoinhan saan senkin aina virikkeellistettyä hyvin. :) Taimi ei valita. :D Voisihan sille vaikka tiputtaa Musteen jälkeä ajaessa pari keppiä ilmaistavaksi myös. ;)
Lauantaina tein lenkillä esineruutua. Taimi ja Suri teki ihan normisti. Musteen kanssa piti taas hetki miettiä, että mitäs siis pitkään tehdä. Mutta ekan tuonnin jälkeen onnistui hienosti muut. Jatkettiin kuten aikaisemmin.
Kotona on tehty vähän Surin vasurikäännöksiä, jotka on edennyt nyt hyvin. Tänä aamuna tosin se taas teki huonosti, uskoisin että johtui lapsihäiriöstä, koska tehtiin olkkarissa. Se vähän tukeutui näin minuun, vaikka ei muuten paineiselta vaikuttanutkaan. Vaadin siltä kunnollista ja oikeista sitten taas koko sydämestä kehut. :) Se on kovin toimivaa, kokeilkaapa!
Muste on tehnyt nyt vähän pertsasta maahanmenoja, ja ollaan otettu vähän kestoakin siihen. Lisäksi kaukoja alettu tekemään (i-m vaihtoja), samoin kestolla, eli aletaan viedä kohti oikeaa liikettä. Musteella on hyvä mielentila, tai no vähän turhan jodlaava, juoksusta johtuen. :D
Musteen ja Eemelin lonkka- ja kyynärtuloksia odotellaan pian lausuttavaksi Kenneliitossa. Musteella näytti tosi kivoille, Eemelillä vähän löysyyttä ja matalampaa maljaa, mutta ei mitään hirveää kuitenkaan. :) Kyynärät näytti hyville, muta katsotaan mitä niistä nyt tulee. Musteen selkä kuvattiin myös, ja kyllä silläkin taisi se kahdeksas lannenikama siellä komistella. Jaahas, Taimiston lannenikamaiset täällä hei! Muuten nätti ja siisti ranka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti