Sanoista tekoihin

Seon aina yksi osa tätä treenaamista. Pihasta lähtiessä mittari näytti -28, mutta meillä näyttää olevan muutama aste kylmempää kuin muualla - maneesilla oli vin -24. Sellaista hillumistahan se treeni oli, että hikipäissään sieltä sai pois lähteä. :P

Taimi aloitti, ja mieltäni kovin ilahduttaa, kun Taimi on niin iloinen, täynnä tomeraa touhuenergiaa ja niiiin tosissaan. Se työmoraali ja into on jotain, mitä haluan vielä joltain tulevalta koiraltani kokea ja tuntea. :) Tehtiin kartion kiertoa, matkalla oli pikkukjartioita molemmin puoli. Himppasen vaikean oloinen, mutta suoriltaan vaan. ;) Ja Taimi kyllä lähti ja meni oikein! Mietti vähän matkalla, mutta vauhtia oli ja se selviytyi hyvin. Toinenkin meni hyvin, sitten haksahti vääriin, vaan uudella käskyllä lähti hakemaan kauemmas ja löysi ison, jonka kiersi. Tehtiin myös jäävät (uuuhlala) ja kaukoja. Taimi rocks big time! Täytyy treenata Taimia, kun saa niin hyvän flöyn.

Suri oli seuraava, ja ajatus oli, että minun pitää ollailoinen ja rento, koska seuraaminen on niin kivaa. Ja se oli helppoa, koska mielikin on oikeana nyt. Olen viime päiviä käyttänyt kovin mietiskelyyn, koska harmittaa vähän että olen varmasti vuosien saatossa vaan vahvistanut Surin nöyristelyä. Suri on kiltti ja iloinen tyttö, joka haluaa vaan tehdä kiltisti ja iloisesti. Nyt siis aloitettiin Surin kanssa miettimällä, miten kivaa seuraamisliikettä aletaankaan treenata, ja sehän meni oikein hyvin. Palkkaa harvakseltaan, mutta homma pysyi hyvin kasassa. Ohjattua myös, vein itse kapulat, Suri odotti, sitten seuruu ja nouto. Ekalla se lähti väärään suuntaan, mutta ilon kautta korjattiin homma. Muut kaksi menikin oikein hyvin. Lopuksi jäävien ällää, josta itse sanoin "käsky" monta kertaa. Suri aika kiltisti joka kerta meinasikin pysähtyä seisomaan, mutta niin vaan edettiin ja jatkettiin niin, että se hiffasi olla tekemättä mitään. :) Itse seuraaminen siinä vaan parani! Oli tosi onnistunut setti, eikä tuntunut tälläinen treeni yhtään liian kylmältäkään, ei ollenkaan. Jospa nyt jokunen treeni vielä viikolla saataisiinkin alle. :)

Muste oli päivän vaisuin esitys, mutta sekään ei puristanut päätä. Maneesissa oli selkeästi ollut tänään hevosia, ja Muste reagoikin siihen heti. Haukahti ja juoksenteli vähän etsien "missä ne on". Ängry Birdsien äitikoira nyt vaan saattaa taas olla vähän erilainen, toinen vasta kasvaa ja on muutenkin uudessa tilanteessa. Aikaa ja tilaa voi antaa, ja pitää homman leikkinä. :) Tulikin hyvin leikkiin, siinä oli intensiivinen, mutta irrotusten jälkeen selvästi vähän aina mietitytti homman nimi. Pari hienoa kiertoa saatiin aikaiseksi, siinä on hyvää draivia kyllä. Seuraamista vähän kaarteilla, ehkä ei ollut liian hyvä, koska ei nyt tavoittele nameja tarpeeksi hyvin. Yritin tehdä lähitilanteesta jäävien asentoja, maahanmeno ei ola maneesissa nyt oikein onnistunut hyvällä tekniikalla, vaikka kotona / hallilla menikin hyvin. Tehtiin jonkin verran, mutta ei liikaa kun ei ottanut nyt tuulta alleen. Leikkiminen sen sijaan sujuu nyt taas tosi hyvin, siinä on aktiivisuutta ja vetoa.

Kotona Muste ei ole ollut nyt niin maaninen taas namien suhteen. Oppii, haluaa ja moitivoituu kyllä, mutta saisi tavoitella paljon paremmin. Jos heittelen kilpailullisesti nameja kaikille porokoirille, niin Muste ei yritä oikein edes ehtiä ottamaan niitä. Joko se väistää vanhempiaan, tai se miettii, että saahan näitä helpommallakin. Tästäkään en ole tehnyt ongelmaa, koska asiat etenee ja menee hyvin. Ja taas kyllä muistan, että sen kanssa kuitenkin näitäkin asioita treenaamalla ja näyttämällä, mitä sitlä halutaan, se oppii aika nopsaan - siis ruokakilpailua vaan ohjelmaan, vaikka ei heti toimikaan. :) Iltaruuan jälkeen koirilla oli riehakas mieli, ja tein vielä vähän yhden askeleen seuruuta seinän vieressä ja kapulanpitohommia vähän edeten. Muste oli tosi hyvä! Yhtä askelta teen käsi selän takana, pitää hyvin kontaktin ja on tiivis. Pito menee hyvin, vaikka välillä yrittää louskutella leukojaan (jonkun yhden tai kaksi pitokertaa, useimmat menee hyvin mutta odotan nyt noiden huonojen jäämistä kokonaan pois). Palkkauksessa tein niin, että Muste sai ensin ja sitten annettiin aina vieressä odottaville Surille ja Taimille kans. Kaverille kans. Se oli koirista tosi hauskaa. :D Kehut ja rallattelut oli Musteesta myös tosi kivoja, eli pitää vaan muistaa aina (vaikka itse treenaa jotain asiaa ehkä miljoonatta kertaa), että jokainen kerta pitää olla hauska, iloinen, innostava ja motivoiva myös itselle, jolloin se on sitä myös koiralle. Koirahan ei tiedä, että omistaja jo olis tehnyt tän monta kertaa, vaan sen pitää uskoa, että tää on aina yhtä jännittävää ja hauskaa. :D