keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Pihalla, ihan pihalla

Vaikka elämä edelleen tuntuu ajoittain yhdeltä kaaoksessa navigoinnilta pääasiassa, niin jotenkin pihatokoilu on nyt löytänyt sopivan paikkansa ja aikansa. Tänäänkin tehtiin ihan mukavaa työtä. Suri sai aloittaa jäävillä, ja treeni alkaa vähitellen vaikuttaa ja se kestää aloillaan ja tekee oikeita asentoja (no niitä se nyt yleensä tekeekin, mutta itse kyllä olen hirveän epävarma tästä liikkeestä). Seuraamista otettiin välissä myös, ihan ennakoimattomuudenkin nimissä (taidan tehdä jääviä aina samalla askelmäärällä :P, joskaan Suri ei ennakoi asentoa mutta olemus muuttuu). Ihan jees. Ohjatun suunnat olivat taas edellistä paremmat kokonaisuudessaan, yhdestä väärästä suunnasta opetin korjausliikettä. Ehkä tämä tässä paranee. :) Kaukoissa ainoa vika oli välillä ennakoiminen seisomisesta maahan, eli jos tietty sekuntimäärä ylittyy, Suri vaihtaa itse. No, tätä on siis kokoajan treenattukin ja venytetty aikaa ja vaihdeltu palkattavaa asiaa.

Muussin kanssa aloitettiin kahden lelun leikillä, ja se on mennyt eteenpäin. Jos heitän toisen lelun, tuonnissa se alkaa irrottaa siitä jes-hihkaisulla ottaakseen toisen. Paljon on siis treenattu sitä, että molemmat lelut ovat kädessäni, ja toinen kuolee -> vaihdosta "jes". Aamulla tehtiin palloilla, ja siinä tosiaan ekaa kertaa "jes" aiheutti tiputuksen ja vaihdon seuraavaan. Alkaako siis olla, että pitkäjänteinen treeni tässä alkaa nyt toimia. Kivaa, kun on jaksanut rakentaa. :) Työtä on vielä edessä, mutta siis oikeaa asiaa ollaan ehkä osattu ajoittain tehdä. Ekassa setissä tehtiin seuraamista ja pertsoja. Hyviä molemmat. Seuraaminen ei tyylipuhdasta, mutta asennetta ja asiaa opetellaan. Seuraamisessa pitää käden paikkaa vähän tarkkailla, mikä tuo parhaan asennon. Palkkausta tulee matkan varrella, välillä sitten pysähdyksestä. Toisessa setissä tehtiin peruutusta ja siitä jääviä, istumista ja maahanmenoa. Istumiseen löytyi sopiva tekniikka, maahanmeno oli nyt nopeampi kuin viimeeksi. Jee, mutta nää on nyt aloitettu ja se peruutuksen pohjatyö on ollut juuri sitä, mitä siltä hain. Lopuksi leikittiin taas, ja Muste alkoi vetää jo hyvin lelua, josta se voitti, ja toi minulle lelua uudelleenkin. Vaihtaa siis namit ja lelut vuorotellen ihan ongelmitta! :) Mii sou häpiii! Minä uskon oikeasti tähän hommaan, tästä pahimmillaan saattaa tulla jotain..

Taimi teki kiertoa jo pidemmästä matkaa, nyt ei jumi yhtään takana. :) Tänään posti toi uuden hypynkin mutta en koonnut sitä (ja se tulee seuralle). Tajusin, että voisihan sitä umpihyppynoutoa jo vähän mallailla. Mutta ei kiertoon vielä lisäten, koska se pitää saada ensin vauhdikkaaksi ja varmaksi ennen kuin mitään stoppeja aletaan ottaa.. Sinällään se nouto-hyppy ei pitäisi olla mikään hirveä temppu, koska kaikenlaisia kuuntelutreenejä ja liikkeiden yhdistämisiä on tehty aikoinaan kyllä.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti