tiistai 23. helmikuuta 2016

Hyvin menee, mutta menköön!

Viime aikoina on kyllä saanut hyvin miellyttäviä tuntemuksia treenaamisesta. Sunnuntaina tokoiltiin maneesilla Mirkun kanssa. Taimi teki perussettiään, kiersi hyvin heti alkuunsa, vaikka kaikki rekvisiitta oli jo paikallaan. Erikseen lähempää kaikki stopit, ja nyt istuminenkin onnasi heti, pienellä käsimerkillä helpotettuna. :) Ei tehty noutoja. Yksi merkitön eteenmeno, se muuten onnistui tosi hienosti! Ihan yllätyin. Siitä ruutuun, mutta hyppy matkalla olisi houkutellut, kannustin ruutuun saakka, ja uusinnalla olikin tosi innokas. Vähän jotain seuraamisia katseltiin myös.  Keväterkkarin toko unohdetaan, ei vaan nyt repeä. Mutta syksyllä sitten, jos saisi vaikka useampia tyttöjä taas kokeeseen. :)

Musteen ekassa setissä tajusin taas ottaa matalan kynnyksen suunnitelman, kun maneesissa on joskus ollut hankalaakin. Eli leikkiä, kartion kierto ja vauhtinouto oli suunnitelma. Muste kyllä heti tuli kyselemään leikin perään, mutta vähän sitä ällötti ottaa karvapatukoita kunnon otteeseen, koska ne olivat kosteita ja hiekka tarttui. Ei siis lopettanut kesken, mutta leluvalinta ei suosinut nyt parasta mahdollista leikkiä. Se ei haitannut, leikki kuitenkin kävi hyvin palkaksi niinkin, eikä se mitään omiaan ollut siellä tekemässä. Kartio tehtiin pertsasta, pidin pannasta, että se fokusoisi. Ja ihan tosi hieno oli eka. Toisessa oli vähän eri kulmassa, ja kaikkea muutakin näkyi, eikä se lukinnutkaan kartiota. Paristi yritin, sitten se bongasi kaukana olleet noutokapulan, jonka kävi sataamiljoonaa hakemassa. Oli pakko palkata... sitten otettiin taas helpompi lähestymiskulma, ja hieno onnistuminen kartiolla. :) Vauhtinouto oli vauhti, eikä irrottanut nytkään omia aikojaan, otin selkeästi lähemmäs kuin mikä se kriittinen matka jossain kohtaa oli. 

Suri tuli väliin tekemään, koska Mirkku saapui ja sain apua. Tehtiin perussytyttelyt alkuun. Sitten 70 cm:stä hyppyä, heilurina meidän välillä. Se on Surista kivaa, ja se innostui. Sitten kapula suuhun ja samaa. Näin alkoi sujua. Täytyy rakennella rauhassa, vaikka just kerta viikkoon maneesilla, ei ole syytä yhtään enempää tai useammin tehdä. Vähän tsempattua seuraamista. Maneesilla oli taas vähän vaisumpi kokonaisuudessan, mutta toivon, että tuosta saisi nyt sitä pikkuhiljaa itse tarjoamaan kiinni tulemista tsempin nimissä. Mutta toinen on tosiaan hyvin valeäiti, joten ei varsinaisesti mitään edistymispaineitakaan, tai hirveää treenintarvetta. 

Muste teki toisen setin. Hyppyä tehtiin vastaanottona, melkein osaa odottaa sen verran. Saatoin olla vaan itse vähän tyhmä ja ennen käskyä jo heilauttaa lelukädellä taaksepäin jne. Mutta annoin sen sitten paristi tarjota tulemista ilman / ennen käskyä, pitää se odottaminen treenata erilleen. Ja tehtiinkin yksi kiekka, se hyvä. :) Tämä on sille kyllä helppo ja kiva, joten sen loppupertsan voisi pikkuhiljaa ottaa mukaan. Lopuksi ruutua, Mirkku laittoi kuolleen lelun liikkeelle, ei näissä mitään ihmeempää. Muste rocks big time, sillä alkaa olla aikamoinen draivi.. Ei paljon maneesit haitanneet.

Maanantaina aksattiin. Musteen kanssa kerettiin ennen treeniä tehdä viimeeksi ajattelemaani käännös + suoraan hypylle -harkkaa. Ekalla vaan meinasi hävitä juoksemaan ympäri hallia, koska oli vaan kivaa, kun sai juosta. Sitten tehtiin se eteen menevä hyppy pelkällään ja johan alkoi onnata. Koko harkka paristi valmiille lelulle, sitten siirryin heittämään itse sen kun Muste eteni. Se tykkää kuitenkin enemmän liikkuvasta, joten tämä toimi sika hyvin. Eikä alkanut kuitenkaan kytistellä, tosin tehtiin tosiaan minimitoistoilla, ehkä 2 / puoli. En tiedä, voiko sanoa sen syttyneen lajiin, mutta jotain megalomaanisen siistiä se on tuolla aina tekemässä, juoksee, leikkii, tulee hakemaan yhteistä kivaa minulta ja askellaji on täysii. Nyt näin ,ehkä ensi viikollajotain muuta, mutta tämä on se tunne ja asia, mitä me aiotaan hakea. 

Suri meni treenissä 15 esteen juoksevaa rataa, missä kivoja kikkoja. Suri meni hyvin! En odottanutkaan, mutta se oli tosi kiva, ja itse jaksoin mennä pari kertaa radan. :) Lopussa oli parin valssin putki, jossa ehkä oma ohjaus olisi voinut olla parempi, mutta en mennyt vielä liian edelle, nippa nappa pysyi kasassa. Mutta lähelä oli, ettei se jäänyt himmailemaan. Pitää olla tosi tarkkana näissä, että antaa sen tehdä. 

Treenin jälkeen Muste pääsi taas tekemään 2x2 keppejä. Tää kyllä vaikuttaa hyvin lupaavalle, se saa keksiä, se on innoissaan leikistä, ja sillä riittää mielenkiintoa. Hanna auttaa hyvin, että treeni etenee, enkä jää junnaamaan.  

Nyt menee Musteen kanssa aika lujaa. Osaisikohan sitä todella rauhassa kasvattaa, vahvistaa ja oppia itse. Monta asiaa onnistuu ja luonnistuu, menee eteenpäin. Paljon ei ole tullut " miksi minä nyt näin" " ei olisi pitänyt" jne. ihan viime viikkoina ainakaan ,ei muutenkaan hirvästi, koska en ole mielestäni odottanut siltä liikaa ja ollaan rauhassa vahvistettu haluttuja asioita. En tiedä, onko se pelottavaa, mutta ainakin aika hitsin mukavalta tuntuu tekeminen sen kanssa... Mutta ei luoda odotuksia ja paineita, nyt mennään vaan samaa tahtia kohti uutta, ja pidetään niitä tausta-ajatuksia mukana, millä nyt on kasvatettukin.

   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti