Tokoa

Etenee, etenee. Eilen ulkokentällä issekseen pikaisesti. Taimille luoksetuloa kahden kipon taktiikalla. Ekan stopin meinasi valua, josta huomautus, jonka jälkeen aika nappi-suoritus: vauhti ei kärsinyt, mutta stoppi nopeutui. Tätähän mä kysyin. Pitää muistaa, ettei Taimi-kultamussukan tarvitse antaa tehdä huonosti, jos kerran treenataan asiaa paremmaksi! Ohjatussa en jumakauta osaa hankkia / tuunata kapulaa näkyväksi, joten oikean sijaan kovasti halusi mennä keskelle. Mutta tehtiin ytimeen asiaa. Vasen ei niinkään ongelma. Kaukoissa vähän sinnepäin - tässä kohtaa voin perua puheeni kovan koiran helppoudesta.. Loppuun jotain leikkimistä taidettiin tehdä lähinnä. Taimilla on ihana pilke silmäkulmassa.

Surille myös luoksetuloa. Seisomista nyt voittajan matkasta yksi, sekä suullinen että käsimerkki, jolla hyvä stoppi hyvästä vauhdista. Yksi maahanmeno, jonka tekee hyvin - sille tämä näyttäisi olevan hauska juttu. Hyvä niin. Kaukoja, ihan vaan tätä selkäydin-juttua, ei siitä raportoitavaa. Olisiko sitten tehty seuraamisen käännöksiä.

Tänään maneesihommia. Taimille ruudun paikkaa toistojen myötä lähetysmatkaa pidentäen, ja täällä se kyllä ampuu erittäin hyvin oikealle paikalle himmailematta. Ohjatussa vähän sama laulu taas, ekalla yritti keskimmäiselle (vähän paremmin näkyvät kapulat, mutta ei kyllä tarpeeksi), mutta sitten haettiin sitä liikerataa, että näkyi eli ei, sinne oikealle vaan, niin löytyy. Mielentila oli superi tässä edelleen, siis vaikka onnistutaan ryssimään niin paljon. ENSI KERRALLA MAALAAN VAIKKA KYNSILAKALLA SEN KAPULAN. Ihan sama, kunhan se nyt näkyisi. Keskimmäisen voisi jättää hetkeksi pois, ja vahvistaa edelleen sitä liikerataa. Hyppynouto oli oikein hyvä ja loppuun vähän seuraamisen hifistelytekniikkaa. 

Suri. Oli. Ihan. Super. Laitoin ruutuun lelun pienen vallin taakse piiloon valmiiksi, ja aloitettiin liikkeestä istumisilla. Jotenkin ei tarpeeksi hyvä. Siis teki aika oivaltaviakin, mutta yhtäkkiä tarjosi maahanmenoa. Oliko se nyt niin, että Surilla ei pidä tehdä liikaa toistoja, kun alkaa jalostaa asiaa. Jos tekisi esim. 5 toistoa vaikeuttaen, ja sitten ei enempää. Tähän väliin ruutuunlähetys: virittelystä alkoi hypähdellä ja nostaa virettä. Juoksi täysiä ruutuun, mutta jäi etureunaan. Odotin muutaman sekunnin, jolloin lähti korjaamaan taaemmas - ja lelu palkkana. Todella pedagoginen harjoitus! Yksi hyppynouto, innostava. Seuraamista tehtiin pitkinä suorina, tai jos käännös, palkka vasta vähän matkan suoran jälkeen. Ei kyllä yhtään kontakti tippuillut. Sitten uusi ruutuunlähetys, nyt ihan loppuun saakka hyvin. Ihan kuin silä olisi idis tästä. Loppua ei muistettu treenata, sitä voisi nyt ottaa, jotta etenisi kokonaiseksi tämäkin pikkuhiljaa. 

Vähän harkitsen, josko käydään vielä kokeilemassa kolmatta ykköstä avoimesta marraskuun lopulla, vaikka treeneissä nyt mennäänkin kohti voittajaa. Voittajan kun järjellä ajatellen pääsee korkkaamaan vasta joskus keväällä (mahdollisten pentujen jälkeen). Vaikka osaa liikkeistä voisi nopeuttaa koevalmiiksi, niin joku kaukot ja ruutu ovat sellaisia, että niissä haluan kouriintuntuvan varmuuden ennen kokeita. Ja siis kokonaisuudet ja kaikki, jotta ei tarvitse kovasti sitten paikkailla. Ihan hirveä hinku olisi jo ylempiin. Mutta jospa se tästä pian alkavien uusien kuvioidenkin myötä taas lähenee.