torstai 20. elokuuta 2015

Viikon varrelta pikakelaten

Tässä viikon aikana Muste on puuhannut kaksi nurmikkojälkeä (22-23), joissa osin namitettu, kulmat tyhjät, purkit, päällä kepit. Eipä niissä ihmeempää, mutta nyt on vaan itsellä hukassa, että mitä teen ja miksi, mitä kannattaisi, mikä on tavoite. Ehkä tavoite pitäisi olla vaan tehdä pennulle aktivointijälkeä, unohtaa hifistely, mennä metsään ja tehdä pidempi jälki. Muste on niin nenäkoira, se voisi vaikka tykätäkin kunnon työskentelystä tässä. Tai sitten nurtsilla. Tai tai tai, ei mitään ideaa! Ainakin keppi-ilmaisua voisi treenata ihan kotipihalla kuntoon. Ensi kaudelle jos olisi valmiit ilmaisut, niin voisi suoraan aloitella sitten tekemään pidempiä metsäjälkiä. 

Suri on tehnyt yhden lyhyen jäljen, jossa oli, ainakin piti olla ja varmaan olikin, harha. Ei se siihen ainakaan haksahtanut, edes merkannut. Ilmaisikin hyvin ja oli tosi hyvä muutenkin. 

Musteen kanssa on keskitytty lähinnä pentukurssin kotiläksyn opetteluun, ja Muste osaa nyt jo melko hyvin norsutempun, eli etutassut korokkeella, takajalat pyörittää koiraa, kun siirryn itse vastakkaisella puolella askeleita jompaan kumpaan suuntaan. Jatkamme tätä, sillä toinen puoli oli vaikeampi, ja siirrän palkkauksen pois näkyvistä (piti ottaa kädet eteen houkuttimeksi, jotta sain Musteen olemaan pystyssä). Leikittykin on, ja nyt ihan viime päivinä Muste on taas tarttunut leluun kunnolla, jopa retuuttanut sitä kädestäni! Motivoivaa, eli voidaan taas treenata vetoleikkiä hiljalleen. :) Ja jatkaa kahden lelun leikkejä. Maneesilla on käyty syömässä lihapihvipitkulanamia kädestä imuttaen, siis niitä jääviä ja vähän seuraamistakin ajatellen, tai oikeastaan vaan sitä oikeaa asennetta siihen syömiseen. Ja siis toimii, toimii, hyvin toimii. Paristi ollaan pidelty kapulaa, ja piti aikas hyvin! Mietin, yritinkö kesällä ajoittain touhuta Musteen kanssa liikaakin, toisaalta nyt kun on harvemmin aikaa, mennään eteenpäin koska sillä on jo ideat jutuista, mitä tehdään. Eli ehkä ei kuitenkaan. :)

Suri on tehnyt pari hommien aloitustreeniä, eli koira maahan "käy siihen", menen kauemmas ja kutsun pertsaan. Tiistaina Suri oli alusta asti liekeissä, ja tehtiin hyvää seuraamistreeniä ja ohjattua. Suri jopa lähti innoissaan laukkaamaan kapuloille, eli taas hyvä todistus siitä, että tunnen koiran. :) Seuraavana päivänä lähtö oli asteen tahmeampi hommiin, mutta hyvä kuitenkin, ja treenattiin taas seuraamista, kaukoja (superrrr!) ja metallia (tosi hyvä!). Muutama kartion kierto myös, koska sitä voisi aloitella - vaikkei merkkiä ole paljon tehty ikinä, niin tarjoaa sille pysähtymistä.. Nyt vaan läheltä ensin hiffaamaan se, ettei pysähdytä ja sitten matka - kierronhan se sikäli kyllä osaa. 

Tänään Musteella oli taas pentukoulu ja esiteltiin kotiläksy - hyvin meni. :) Lisäksi tehtiin kahden lelun leikkiä, kontaktihommia ja lopuksi vielä pertsaa. Tällä kertaa kaikki pennut oli samalla kertaa, ja Mustekin oli tosi hienosti! Ihanaa olla ryhmässä, koska siinä oppii samalla paljon taitoja, ja kesken hommien rauhoittumista, mikä yksin treenatessa kuitenkin aina jää paitsioon. Kun mentiin paikalle, työnsin namia suuhun heti ekasta koirasta lähtien, ja siitä homma etenee niin, ettei Muste ainakaan ala haukkua sitten muillekaan - ja aika hyvin kyllä luopuu, välillä vaikeammin, välillä automaattisemmin. :) Muste jaksoi hienosti koko tunnin, välillä kun odoteltiin, laitoin sen maahan "käymään", sitä on muutamina iltoina treenattu kotona kun katson telkkaria illalla, tai olen tässä koneella ja Muste siis lenkitetty ja syönyt ja väsynyt. Ja saatiin se hyvin jo aluilleen hallissa. Olenpa tyytyväinen! 

Kotiläksyksi saatiin:

- norsutemppu valmiiksi
- jatketaan kahden lelun leikkiä nyt taas enemmän, saatiin hyviä uusia vinkkejä
- molempien tassujen antamista
- kontaktia, vaikka kädet liikkuisi
(- lisäksi jatkan käymään käymistä

Ylipäänsä Muste on tosi oppivainen. Joskus kun tajuan kertoa selkeästi, mitä saa tai ei saa tehdä, se kyllä heti tarjoaa sitä asiaa sitten. Ja onneksi ehkä silmä tässä vuosissa on sillä tavalla harjaantunut, että hiffaan ainakin osan näistä yrityksistä ja pääsen palkitsemaan (siis erilaiset arkitilanteet). Se on nyt aika villi, energiaa alkaaa selvästi olla, liekö päivän yksinolo ja kunnon huili sitten jakaa sitä virtapiikkiä sopivasti. En kyllä ymmärrä, miten ihmiset pärjää koirineen, jos eivät juoksuta niitä säännöllisesti irti... :D Muuten Muste on kyllä hiensoti kotona yksinoloajat (yksin kera muiden koirien). Ja oli töissäkin tässä parina päivänä, ja on ainakin iloinen ja avoin! Siinä takapää pyörittää koiraa isommallakin kaarella. Toisaalta ei sitten kohta enää hötkyile ja rauhoittuu nukkumaan, kun mitään ei tapahdu. Ihan hyvän oloista settiä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti