Käytiin jäljellä tällä kertaa Mirkun ja Lommon kanssa. Ihanaa, kun nyt on tullut vähän eri jäljentekijöitä, Surille tosi hyvä! Tosin Suri näyttää mnenevän hyvin kaikkien tekemällä, haasteet ovat nyt muut, mutta tänään vähän saatiin idiksiä niihinkin.
Musteella oli tunnin vanha jälki (16). Hyvin matala kasvillisuus, jopa pelkkiä neulasia ja risuja osin, satoi koko ajan joskin metsä vähän suojasi. Tyhjiä pätkiä suht paljon, ruokaakin paljon, neljä purkkia, pituutta viitisenkymmentä metriä. Alussa se mässytti nameja niin, että meni hetki, että se pääsi vauhtiin, sitten imuroi vauhdissa ruuat. Alkuun tyhjät olivat hyvät. Sitten maasto/sää oli sille selvästi totuttua vaikeampaa, mutta jälki ei ollut kokonaisuudessaan tasoon nähden liian vaikea, vaan Muste joutui ihan miettimään ja oppimaan, mikä alkaa olla tarkoituskin, kun idis on selvillä. Joillain tyhjillä liina tarttui liikaa käteeni ja jarrasi liikaa, ja sillä meni hetki miettiä, mihin päin oli tarkoitus mennä. Toisaalta tohotti ja etsi tosissaan jatkoa joistain tyhjistä, missä oli harhautunut vähän väärään suuntaan. Haki kuitenkin hyvin takaisin ja reagoi askeliin. Purkeilla naksu haistamisesta ja maahanmenosta palkka. Mutta ilmeisesti oli epämukava alusta mennä maahan, kun syötyään väisti aina taaksepäin. Näitä voisi treenailla ja vahvistella muissa yhteyksissä. Loppusuora oli tosi hyvä, siinä maasto olikin lyhyttä sammalta / ketunleipää. Tyhjät tosi nätisti jäljestäen ja ruokakohdat söi hyvällä tempolla.
Surille kuutisensataa metriä pitkä jälki kuudella kepillä. Jana oli ensin hyvä, sitten meni kuitenkin ohi, kunnes lähti ajamaan. Ekan kepin ilmaisi, alla purkki. Sitten menikin tosi hienosti yli puolenvälin, keppejä ilmaisi. Jostain meni ohi, eikä vaan saanut hajua, kun uudelleen lähetin siihen kohtan. Sitten tuli Joku Haju. Oikean jäljen vieressä meni joku riistan haju. Suri työnsi nenää siihen kiinni, hyvä ettei nuollut maata. Tämä oli samassa kohtaa, missä Raipe sunnuntaina ei vaan enää Jonkun Hajun jälkjeen päässyt jyvälle jäljestä. Suri saatiin jatkamaan, mutta se siinä paikkeilla oli koko ajan vähän sitä mieltä, että jotain jännää on lähellä. Kaurislauma, ilves..? Siihen kohtaan kannattaa tehdä jälki, jos haluaa riistatreeniä! Loppuajo ok, joskin jouduinkohan jarraamaan viimeiselle kepille.
Edelleen siis keppien vahvistusta., Suri osaa aika hyvin, mutta sitä on haastettava. Vieraita jälkiä, etten tiedä, mihin menee, jotten vaan ohjaile / helpota. Ja haastavia pohjia, ikää, jotta keskittyy ja tekee kunnolla, eikä rallata takki auki. Yleensä se alkaa jossain vaiheessa. Nytkin sateinen metsä tuntui olevan hankalahko, joten keskittyi hyvin. Osalla, missä oli mustikkavarvikkoa, meni paljon korkeammalla nenällä eikä niin tosissaan, jolloin saattaa mennä kulmista ohi. Sitten kun pyytää, niin jatkaa kyllä heti ihan oikeaan suuntaan, eli ihan kuin ei niin välittäisi, vaikka menee ohi. Lyhyellä, märällä sammalella taas keskittyi.
Huippukivaa, ensi viikolla uudelleen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti