lauantai 27. kesäkuuta 2015

Ei se siitä

Voi pyhä elämä. :D Mutta ei se mitään, ei se siitä. Kovin piti taas ajatuksenlentoa postata, mutta jos vaikka pääkohdat, ja sitten siideriä kittaamaan sohvalle. Käytiin Torinossa seuraamassa MM-tokoja. Olipahan hienoa! Ihana Suomen joukkue! Torinon jälkeen kävin kotona vetämässä yhdet treenit ja Surin kanssa tehtiin metrin hyppyä maneesilla ihan hyvin. Muste leikki vähän minun kanssa ja treenin lopuksi muiden pentujen. 

Seuraavaksi siirryimmekin jo Lappeenrannan kautta Joensuuhun. Musteelle tuli vähän hihnaopettelua, mutta sehän oli aika hyvä, koska tyyppi menee aika mukiin menevästi tuosta noin vaan muutaman päivän tehokuurin jälkeen. Ekalle koiralle aina haukkuu, mutta kun kukaan muu (minä mukanlukien) ei kiinnostu, niin sitten tupsuttelee vaan menemään. Itsehän siis kuulun koiran omistajana jo kastiin "evvk" joku haukkuminen, joten nou hätä. Siis kyllä se oppii, turha siitä on itse stressiä ottaa. Mustehan oli Torinon reissun ajan vähän Mustin ja Mirrin takahuonekoirana ja sitten vähän kaupungissakin vihastuttamassa Tinka-tätiä ja Repaa. Vietti niiden kanssa myös mökkiaikaa, ja nehän ihan vihasivat sitä. :D No wonder. 

Joensuussa otettiin Leenan ja Tassun ja Raikun sekä Hanniksen ja Närrin kanssa vähän treeniä. Tottiskentällä Suri meni esteet jotenkin. Eteenmeno hyvä. Jäljellä eteni vasta toisella lähetyksellä janalla, ja sitten kun menin kehumaan oikeasta nostosta, päätti tarkistaa takajäljen. Eli jos oli joku hyvä asia (=jäljen nosto JOS etenee) niin sekin on nyt sitten ihan tuurissaan. Jei. Jälki ihan ok, 3/4 keppiäkin nousi. 

Esineillä sen sijaan Surilla on nyt oma meininki! Etenee sikaupeesti ja etsii, ja sitten kun löytää, heiluttaa korvat höröllä häntää esineen luona. Ei auta mikään käsky, tsemppi, hyvä tai paha - siellä heiluu! ARGH! Tämä kuitenkin oli se toinen "vahvuus" meillä, vaan eipä enää. Eikä se siitä itsestään korjaannu. 

Muste ajoin jäljen 10, ja hyvin ajoikin. Oli ehkä 20 m, kuiva kangas. Lyhyt, mutta kun menee joka askeleen siinä, niin työtä tekee intensiivisesti koko ajan.  Tottiskentällä leikki sikahyvin!

Seuraavana aamuna päätin ottaa kaupungista löytyvät toiset esteet. Treeni ei olisi voinut olla surkeampi, mutta kun en antanut vaihtoehtoja, Suri esteet meni. Metri oli liikaa, eikä se edes halunnut yrittää, olisiko mennyt jumiinkin. Onneksi oli laskettava este, joten 80 - 90 - 100 onnistui. A:llakin piti vähän tsempata. Voi perskaali. Näin on. Eteenmenokaan ei ollut nyt niin hyvä. Ehkä oli kipeä eilisestä treenistä? Muste leikki vähän, väsymys näkyi. 

Tänään sitten ihan huikeana menin tekemään vähän janaa ja esineitä. Esineillä sama toisinto viime treeneistä. Sitten tajusin, että siis vain yksi asia ei toimi, eli se nosto ja palautus. Vein Surin ruutuun, ja laitoin viereen viisi esinettä, eli eka olisi vain palautus ja sitten se saisi lähteä hakemaankin. Pari tsemppiä tarvitsi palautukseen ja sitten kerta kerralta parani. Koska aikaa ei ole rakennella mitään järkevää, niin uusi setti, paitsi Taimi haki joka toisen. Tätä nyt vaan tsempillä tehdään vaikka joka päivä ennen koetta. Siinä olisi kuitenkin 30 pistettä jaossa. 

Ekalla janalla eteni hyvin, mutta nosto huono ja tarkisti takajälkeä. Ajoi vähän levottomasti, mutta kepin ilmaisi. Toinen jana olikin jo tosi hyvä! Jälki vähän pidempi, tosi tarkka ja hyvä ilmaisu. :) Toivoa! Treenattu on kaikkea liian vähän, ei vaan ole rutiinia.

Musteelle jälki 11, jossa kaksi pyöreää kulmaa maaston mukaan. Muurahaisia meni näköjään kuiviin mahaliuskanameihinkin, mutta ei haitannut. :) On se hieno. Tosin tämä nyt vaan on tälläistä pentuaktivointia, koska jos rakenne ja asenne eivät ole 100%, se ei tule koskaan hyppimään noita esteitä, jotka ovat itse sieltä! Koska Surilla rakenne ja terveys on 100%, mutta silti on vaikeaa. Okei, asenne ei ole 100% (lähempänä jotain 5%), ja osa tästä on omaa syytä, tai siis kaikki, koska kuinka paljon koirat haluavat kapula suussa hyppiä luonnostaan noita esteitä? :D Mutta siis Surin estetreeni eteni hyvin, mutta kapula on tuotu liian aikaisin. Mutta jos ei olisi tätä koetta nyt, niin en kyllä ehkä edes treenaisi ikinä mitään - joskin voi kysyä, ketä se haittaisi?! Voi kiesus. 

Musteesta kiinnostuneille vielä joku sana, jonka jaksan kertoa. Se on ihana, aktiivinen (joku sanoisi, että todella rasittava paskiainen). Onneksi oma zen on hiottu huippuun, eikä kovin monet asiat hetkauta tai ärsytä. Se ehkä joskus oppii; otetaan noin 30 toistoa ettei saa hyppiä pöydälle / jahdata kissaa / juosta kanihäkille, ja sitten laitan sen syömään luuta koirahuoneeseen, koska enempää toistoja ei kerkeä ottaa. :D Onneksi on koirahuone! Ja se leikkii hyvin ja tekee perusasentoa, jonka olen jo vienyt vähän seuraamisen suuntaan (tai Muste väh'n itsekin on siinä ollut mukana edistämässä asiaa), ja näyttää hyvälle! Ja metsässä juoksentelee rohkeasti, etenkin Taimin tai Surin perässä, mutta tulee tosi kivasti luokse. :) Ja Surin irtoiluista pääteleen, siis se on hyvin lähellä juoksuja, joka oikeastaan sulkee koko ympyrän, koska enää minusta ei ole yhtään niin outoa, miksi se ei tajua yhtään mitaan! Olkoon tämä nyt tässä, yritän saada Musteenkin kuulumisia vähän useammin.   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti