Koulutusta

Aluksi kuitenkin joku sana viime torstain aksasta. Surin kanssa touhuttiin, ylläri, taas vähän pk-hyppyä. Okei, 85 cm on vähän vaikea, sen sijaan 80 cm näyttää olevan sille helppo / tehtävissä vaivatta. Miten edetä? Hypytänkö 80 cm vahvaksi, sitten nostan? Otanko 85 cm hyppyyn pidemmän matkan? Miten näissä edetään? Pitää selvittää.. Itse agissa Suri teki radan puolikkaana, kahdessa osassa siis. Puolikkaat hyvät, mutta lopuksi kokonaisella radalla oli vähän velttoilija, kun ei tienny, missä palkka on. Mutta otetaan nyt ilo, kun ne pätkät oli hyvät, samoin kepit! Taimin kanssa medeillä, tämä oli ykkösluokan tasoinen rata. Kun Taimi on minusta ollut tosiaan vähän väsynyt, nyt sen silmiin syttyi pienet tähdet, kun se oli katsomossa odottamassa. Ja mikä meno! Vau, mikä mamma. Sydänhymiö.

Tänään tokoiltiin sitten omalla maneesilla - normaaliin sillä erotuksella, että meillä oli kouluttaja! Woooo! Ja hyvä sellainen: Elina Kemppi. Voi että tykkään olla Surin kanssa nyt koulutuksissa. Mahtavaa saada itse vinkkejä, ideoita ja palautetta toiminnasta ja koirasta. Alkuun tehtiin yhteisjuttuja. Paikallaolo ihan ok, pari kertaa konahdin nuuskimisesta. Muuten ihan skarppi. Sitten tehtiin EVL-tyyliin: meni omalla maahan, mutta taisi haluta nousta väärän ihmisen käskystä. Treenattiin sitten näitä maahanmenoja ja nousuja aluksi tiheässä rivissä, sitten ympyrässä. Todella antoisa harjoitus, ja helppo toteuttaa, jos on porukka (ja kohta meillä ihan oikeasti sellainen on!). Sopii kuulema hyvin alkuun kuuntelutreeniksi. Lisäksi vähän kontaktin häiriköintiä. Suri aluksi meni vielä lankaan, mutta loppua kohden taisi loksahtaa, mitä ollaan viimeinen viikko treenailtu, ja voitti häiriöitä hyvin. 

Oltiin hyvin basics-hengessä taas, koska se on nyt meille paras. Olisihan ruudut ja tunnarit ja kaukot olemassa, mutta kun niihin jo ihan perustaan tarvitsee tällä hetkellä ihan vaan massaa alle. Sen sijaan nämä tietyt perusasiat, joissa olen laistanut, vähän tiedostamattakin, on nyt hyvää treeniä. Lisäksi Suri ottaa niitä nyt hyvin vastaan, ja pystyy myös ottamaan vastaan negatiivista huomautusta. Toisaalta osaan sitten palkata sen hyvin, kun se korjaa, ettei se mene matoseksi. Jei. 

Perusasento on nyt hidastunut vähän näiden kontaktitreenien yms. myötä. Pitää vähän auttaa, jotta tekisi parempia (puolikas askel taakse). Tehtiin jälleen seuraamista. Nyt kun kontaktia oli prässätty jo paljon alle, se ei oikeastaan niinkään härvännyt päällään. Alussa vähän jätätti, sitten ihan kelvollista seuruuta. Pureuduttiin lähtöihin. Yhtä - kahta -askelta niin, että kontakti säilyy. Tietyssä rytmissä. Nämä toimi sika hyvin. Namilla autto, ei namia. Aluthan meillä yleensä kusee, loppua kohden paranee. Sikäli hyvä, koska otetaan ne alut nyt haltuun. Työtä on ihan käännöksistä lähtien, mutta se, mitä seuraavaan kokeeseen haluan keretä korjata, on nuo alut. Muuta en tälle aikataululle edes yritä, ja muu on ihan fine-tasoa, vaikkei mitään super. Voi lähteä parilla hitaammalla askeleela, että koira kerkeää mukaan. Välillä "seuraa" - ei askelia, mutten myöskään saa lähteä. Äkkiseltään idiksiä vain tässä ylös, siksi verbittömiä lauseita. Muilta katsottuna: jos väljyyttä, karkaa vähän vinoon - koiran oltava skarppina ja itse korjattava lähelle.

Tehtiin myös ruutua. Lelu oli valmiina, se ihan jees. Sitten tehtiin lelulle kilpailua, se vielä enemmän jees. Kun treenaa paikkaa, voi aluksi olla targetti --> kehu ja heitä palkka jommalle kummalle sivulle --> uusi "ruutu" --> kehu ja palkka lentää toiselle sivulle jne. Näin saa hyvää toistoa ruudun paikalle. Sama ilman targettia. Suri osti heti.

Pitäisi vaan tehdä ihan oikeasti perusharkkaa paljon. Kun kerran painotus meillä on jo tokossa, niin ei muuta kuin jatketaan vaan. Olkoon aksa nyt kerta viikkoon -tasollaan. Nyt on paljon treenejä, joita voi ottaa kotonakin. Ennen koetta pitää miettiä maneesille vain nyt kivaa ja nostattavaa treeniä. Palkattomuutta parin liikkeen pätkissä. Voisi ihan suunnitella. Usein yritän (ihan normaalitilanteessakin siis) tehdä vauhdikasta pidellen virettä mahdollisimman korkealla, ja hillutaan. Nyt taas ollaan tehty vähän tasaisempaa työtä, mutta Suri kyllä jaksaa olla motivoitunut, ja varmasti myös tämä ruokkii itseään. Siinä pikaisesti ajatuksia nyt viime ajoista. 

Taimin kanssa kävin sivussa tekemässä tunnarin. Ekalla annoin taas välittömän kehun, ja se olikin kyllä aika hienossa vireessä tässä. Oli mukavaa, kun se onnistui, eikä Taimin tarvinnut pettyä. Pari toistoa, vaikeuttaen häiriöitä. Viimeisessä sitä vähän mietitytti tulla parin koiran ohi, ja kun kauempana kehuttiin vielä ruudusta.. mutta niin se oikein puski itsensä läpi siitä vaikeasta kohtaa palauttamaan tunnaria! Huippu. Pari hyvän mielen kaukovaihtoa myös, samoin ruutua. Oikeastaan enää haluaisin tehdä pari käskytettyä ohjattua ennen koetta, muuten jotain kivoja, paineettomia höpöhöpö-juttuja. Mutta pitää nyt tehdä Taimin ja Surin suunnitelmat koetta edeltävälle ajalle. Ei tosiaan mitään kovin vakavaa, ennemmin hyvän mielen kivuutta.