keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Kotona ja maailmalla

Eilen oli turhanlaiset treenit maneesilla. Yritin korjata Taimin tunnaria, mutta ekalla se oli ihan yhtä pihalla kuin aina. Sitten onnistui. Kokeessa ei saa uusintoja. Yksi ruutuun meno, Taimi oli ihan väsyneen oloienn. Ehkä sillä on jotain. Siksi pitää antaa huilia. 

Surin kanssa alkuun 85 cm set point. Nyt ei ehkä hypännyt ihan ideaalisti. Vähän vinossa. Pitää tämä korkeus ottaa haltuun ennen seuraavaa. Muuten hyppää kyllä halukkaasti, ettei arvo meneekö vai ei. Tehtiin pari tunnaria, ekalla toi väärän selvästi vahingossa, toisella sitten vähän kysyi että pitikö tämä tuoda. Kun kehuin, oli iloinen ja tehtiin vielä yksi hyvä ja normaali loppuun. Sitten tyhjään ruutuun lähetys, mutta meinasi juosta tunnareille, ja sitten meni ihan väärään kohtaan koko ruutua. Just kun ajattelin, että kyllä sillä nyt jo aika hyvä kuva siitä pitäisi olla. Ehkä se tunnari sotki. Kun se haki oikeahkon paikan kävin kehumassa ja palkkasin oikeasta kohdasta, ja seuraava olikin hyvä. Yksi vielä piilotetulle lelulle. 

Tänään on tehty nenätargetointia kaukoissa. Taimi, Taimi ahne sikapossu, pystyy tekemään tämän ilman, että sillä on sata jalkaa ilmassa. Ooooh, olen yllättynyt, että se valmistui samaan aikaan Surin kanssa! Suri tekee todella hienolla tekniikalla. Seuraavaksi ärsykekontrolliin ja targetti pois. Kas, heleppoo. Aina voi palata muistuttamaan targetin avulle, se on kiva. 

Taimi teki pihalla tunnaria, ja ekalla ihan tylysti vaan kehuin heti kun oli omalla, ettei kerennyt alkaa töhöttää omiaan. Sitten tekikin tosi vaikeita. Sillä vaan on alkuajatus nyt jotenkin sotki. Parasta kehua muutaman kerran nyt ennen mitään epäröintejä, ja tehdä putkeen useampia sitten onnistuneesti, että mielikuva alkaisi vaihtua, right?

Ai, juu! Vielä piti laittaman, että perusasennossa kontaktia on nyt treenailtu aika paljon Surin kanssa. Häiriönä ovat kodin äänet ja tapahtumat, mutta en tee lasten vieressä, jottei tule yllättäviä kaatuiluja tai muuta Surin päälle, pitäähän sillä olla turvallinen olla pertsassa. Mutta siis häiriötä tuntuu löytyvän tarpeeksi ja Suri etenee hyvin! Se on vähän hidastunut liikkeissään, minkä koen olevan seurausta siitä, että se miettii ja keskittyy ja on vähän epävarma. Mutta paranee! Ja siis itse kontakti alkaa pysyä, ja se tsemppaa tosi hyvin, kun meinaa tulla kiusaus katsoa. Lelulla tekee huomattavasti paremmin, joten pitää aina tsiigata, mikä milläkin hetkellä on paras valinta. Vähän hävettää, ettei ole tätä aikaisemmin oikeasti kunnolla opettanut, mutta ihanaa, kun nyt opetan! Ja siis se, kun yksin tusaa asioita, niin joo, osaa tehdä teknisesti jo monia asioita ja edetä, mutta jos on joku vaikeus, niin saattaa helposti jäädä vaan vahvistamaan huonoa tapaa, tietäen tai tiedostamatta. Siksi on kivaa, kun nyt on helpommin saatavilla koulutusta, jossa osaavat ihmiset auttavat näissä kohdissa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti