sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Tehdä ja uskoa tekemiseen

Torstaina polkaistiin käyntiin uusin toko-kurssi Musteen kanssa. Nyt siis yksityistreeniaikaa toisin kuin pentukurssilla. Muste on vähän tahmea tuolla hallilla, se alkoi silloin agikurssilla. Pitää olla välittämättä ja tehtävä niitä, mistä se innostuu. Leikissä se ei oikein ottanut vetovastuuta, ja kyllääntyi nopsaan. Saatiin tosi hyviä leikkivinkkejä taas lisää, niitä aletaan tehdä ehdottomasti. Siis lähinnä kuolleeseen leluun, aloittaen paljon lähempää. Tämä oli itselle niin hyvää, ja jatkuvasti tarpeellista muistutettavaa. Siis se, että vahvista, vahvista, vahvista. Se ei ole vielä mitään, siitä tulee joskus jotain. Muste on muuten niin rauhoittunut, että sitä helposti jo ajattelee jonain, mutta se, mitä se tulee olemaan harrastuksissa, sitä ei vielä ole.  Siitä puhuttiin ja puhuttiin vielä viikonloppuna Hertan kanssa, ja jotenkin se on nyt taas niin luonnollinen ajatuskin. 

Muuten näytettiin meidän kiertoa, se hyvä. Matkaa vähän kasvatellaan. Istu-maahan vaihto toimii, nyt vaan sitä pomppua pienemmäksi tai pois, tekee silloinkin jotkut hyvin --> niistä palkkaa. Välillä tekee kerien, niistä ei. Tehtiin myös pitkästä aikaa istu-seiso, sitä tehtiin silloin pentuna. Oli vaikeaa, kun maahanmenoa on tehty niin paljon. Mutta muistui hiljalleen. Siinäkin pomppua vaan pieneksi, eteenpäin meneväksi. Seuraamisesta Oilikin tykkäsi. Kokeiltiin jo kättä selän taakse, eikä se siihen kyllä juuri reagoinut! :) Jee, mennään tässäkin eteenpäin! Vauhtinouto tehtiin alussa, se oli hitaampi kuin mitä sen saan yleensä kyllä tekemään, eli se ettei halli ollut heti tosi jees, vaikutti paljon. Pitää siis vaan saada hallikin nyt kohdilleen, vaikka syöttää koko ajan namia jos se hyppii vasten jne. eli että täällä yhdessä olosta saa palkkaa, siis tehdään yhdessä. 

Tänään mentiin maneesille. Vaikka Taimi piti taas komentaa mukaan, oli se hommissa tosi hyvä ja innokas, ei yhtään vaivainen. :) Tehtiin heti alkuun paikallaolo, ja nyt se tuli laukalla jo luokse siitä maassa olosta (treenattiin sitä ensin kuivaharjoitteluna). Kartion kierroissa se oli innokas! Ja onnistui ohittamaan esteetkin, vaikka pari kertaa olikin vaikeaa. :) Tehtiin myös nouto-osuutta, lähetin läheltä kirtoon ja sitten joku stoppi, peruutin ja otettiin noutokin. Se oli Taimista sekä helppoa, että tosi kivaa! Mummo oikeasti ilahtui suuresti. Olen iloinen, että se näytti niin hyvälle. Tehtiin joku ruutukin, parit kaukojen vaihdot. 

Surilla alkoi homma ruudun paikoilla. Tehtiin vähän pidemmästäkin matkaa, mutta hyvin haki oikeaa paikkaa. Nyt vaan oli vaikea välillä pysyä seisaallaan, mutta sekin kyllä saatiin toimivaksi helpolla. Noudon suuntia otettiin ja Surin liikkeet olivat iloiset. Tein pari eteen saakka, ja se pyrki pitämään vauhtia. :) Tunnarissa meillä oli paljon häiriötä, mutta tehtiin läheltä useita, ihan luottavainen oli. Kaukoissa toimi aika hyvin, se jee! Luoksaria vauhdista palkaten eri kohdin, ei mitään pahaa sanottavaa. On se kivakin eläin. ;)

Mustetta jännitin nyt toko-kurssin jäljiltä, mutta se oli ihan entisellään. Leikittiin ja tehtiin kiertoja. Olisi kyllä pitänyt lähettää pidemmästä matkaakin, jospa ensi kerralla jo muistan. Ja koska leikki hyvin, olisi ollut paikka treenata sitä kuollutta. Leikissä se kyllä otti vetovastuun, eli prosessin toimii ja jatketaan, jatketaan. Yksi vauhtinoutokin otettiin, nostossa tuli jotain pulmaa, mutta hyvin pyrki tuomaan sitä vauhdilla ja piti kiinni loppuun saakka. Namihommeina aloitettiin kaukot, niin kuin oli puhe treenin etenemisestä. Perusasentoja, joissa ei tarvitse enää mitään käsiohjausta, ja jos lintsaa eikä saa palkkaa, tekee seuraavan paremmin. Tästä seuruisiin, jossa monta pikkupätkää käsi seläntakana, ja toimi kuin mikäkin. :) Leikittiin jossain välissä, ja yhdessä kohtaa yritettiin käydä maahan, mutta ei oikein malttanut pysyä. :P Aika pitkän setin muuten jaksoi, ja hyvällä sykkeellä. Leikittiin onkileikkiä lopuksi, se kyllä aina stimuloi sen saalistamaan täysillä. Koska Uuna teki ruutuja, käytettiin liikkuva koira hyväksi, ja Muste aika hyin kyllä tarjosi taas katsekontaktia kiusauksesta huolimatta. Jees, eipä oikein olisi parempi mieli voinut jäädä. 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti