Viime aikoina olen miettinyt, että Musteen kanssa tehdyt kaupunkikävelyt ovat olleet tauolla liian pitkään. Alkusyksystä niitä vielä joku kerettiin, mutta viime viikot ja kuukausi pari on mennyt vähän ohi. Tietysti on ollut kaupungissa treenejä, joiden yhteydessä on aina vähän treenailtukin vaikkapa hihnakäytöstä, ja vähän omilla lenkeillä saa harjoiteltua myös. Tämä on kyllä ollut hyvin minimaalista silti.
Viime lauantaina kaupungistuttiin muutamaksi päiväksi. Ensimmäisellä lenkillä mietin jo, että ei tästä kyllä tule mitään. Pentu sinkoilee hajujen perässä ihan villinä, eikä kontaktia vaaan voi malttaa yhtään ottaa. Tuli jo mieleen, että näinkö tässä on taas tärkeää aikaa hukattu tärkeissä vaiheissa, ja että oliko kuitenkaan järkevää jättää pentua kotiin, kun mikään pakko ei olisi ollut. Ajankohta tuntui sikäli hyvälle, mutta kaikkea ei voi ennustaa, ja koomailu viimeisen kuukauden aikana on ollut kyllä niin kokonaisvaltaista töiden jälkeen, ettei vaan parempaan pysty.
Seuraavana aamuna Muste oli kai kalibroinut itsensä kaupunkiin, ja yllättäin kulki ihan hyvin. Siis pieni veto sillä vähintään koko ajan on, ja hajut ovat maailman siisteimpiä. Se ei ole ärsyketiltissä, mutta sitä vaan kiinnostaa kaikki ja se on niin utelias. Mutta sieltä se tuli kontaktiin ja jopa välillä tarjoili sitä itse, mitä aiemmin ei ehkä kaupungissa ole tapahtunutkaan. Ja sen saa hajukuplasta kyllä pois ja se unohtaa hajun heti sen jälkeen. Se siis kaiken kaikkiaan jatkoi siitä, mitä aina ollaan aiemmin treenattukin, ja hienosti meni. Samalla tosin selvisi, että Musteella alkoi juoksut. No joo, käytöshän on sitä ennakoinut, ja viime aikojen sekoilut valjaista ja välillä ruuan kanssa ovat kyllä niin tyypillistä "olen hieman hukassa" olemista. Ja se edellisen päivän sinkoilu. Mutta siis takaisin kaupunkiin, vetämistä pitää välillä hillitä, ja sitten se meneekin ihan ok jonkin aikaa. Käytiin ihan keskustakävelylläkin, ja se meni erittäin hyvin. Ihan sama milloin otti lelun esiin, aina alkoi iloinen leikki. :) Nappulat tekivät kauppansa palkkana. Että ei se määrä, vaan se laatu. ;) Tarpeeksi on varmasti tehty ja oppi on vieläpä mennyt perille. Jee!
Kentällä käytiin pari kertaa. Häiriönä olikin hyvin pelailevia lapsia, mutta häiriöt eivät olleet mikään juttu, eikä ulkokenttä edes houkutellut nuuskuttelemaan. Musteen kanssa näissä taidettiin tehdä leikkimistä, seuraamista, peruuttamista ja jääviä, vauhtinoutoa (meinasi tiputella omia aikojaan --> tarkkana!). Aika kivaa.
Surin kanssa leikit sujuivat, mutta tekeminen oli vähän puolivaloista. :/ Tylsää, tosi tylsää. Se ei vaan oikein jaksa napata sitten itseä, jos ei vaan saa mitään irti, vaikka miten menin avoimin ja odottavin mielin treenaamaan. Eli se yksin treenaaminen pitää ihan kokonaan unohtaa, myös näissä paikoissa, joissa se on ennen onnistunut.
Eilen tultiin jo kotiin, ja ihana oli käydä muutaman päivän tauon jälkeen kaikkien koirien kanssa lenkillä. Taimi ei siis ollut mukana reissussa, mutta miten onnellinen se olikaan, kun sai leikkiä Surin ja Musteen kanssa. Aika ihana perhelauma. Ja Musteen korvat ovat nyt hyvin herkästi päässä. :D Juoksut ovatkin tehneet siitä näemmä kuuliaisemman, tai siis sellaisen kuin se oli ennen tätä selvää juoksujen valmisteluaikaa. :) Se on kyllä kiva koira, en voi muuta sanoa.
Eilen illalla käytiin toisen kerran agin alkeissa. Mustella oli housut jalassa, eikä ne haitanneet menoa yhtään. Harjoiteltiin hypyn tarjoamista: peruskääntö, sivusta lähestyminen ja valssiharjoitus. Nämä kaikki minulle uusia. Muste hiffasi aika nopsaan, ja nyt olisi kiva päästä paristi harkkaamaan vahvemmaksi. Tänään yritetään rakentaa kotiin yksi siivekepari, sillä saisi tehtyä riittävästi. Kun pitää muistaa malttaa, mutta olisi kiva myös vähän kokeilla mennä eteenpäin viikon välissä. Ja tehdä kotona, koska Muste ei paikasta välitä, ja sitten olisi helppo treenailla ensi kesänäkin kotoa käsin. Ja taas tälläinen pikkuhuomio: viimeeksi Muste oli siis enemmän pihalla ainakin odotusajalla ja hallin ulkopuolella. Nyt se oli taas ihan erilainen ja suorastaan kontaktihakuinen. Kun piti tarjota hyppyä, se hakeutui perusasentoon tai seuraamaan. :D Ruoka kiinnostaa kyllä kovasti. Lelulla palkattiin sitten vauhdikkaampi valssiharkka, ja se oli hyvä. Se voi niin helposti vaihtaa ruuan ja lelun kesken, ei mitään ongelmaa. Lopuksi putkea lelulla. Suoralla fokusoi hyvin, mutta mutkaputkella vähän katselee liikettäni eikä sujahda aina suoraan putkeen. Harkataan aina ensin siis tästä lähin suoralla ja sitten mutkistetaan --> kunnes myös mutkaputkessa sama fokus ja imu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti