Paljon asioita ja juttuja

Viime kirjoituksesta on kulunut ainakin viikko! :D Mutta hirveesti onkin treenattu ja tehty kaikenlaisia ohjaajan oppimisia ja pentuhan esim. tekee just mitä siltä odotetaan. :) No siis viime keskiviikkoaamuna tein pihalle nurmijäljen (21), ja se oli taas tosi hyvä. Menee nätisti ja innokkaasti ja tarkasti, on motivoitunut. Iltapäivällä Suri pääsi ajamaan nelisen tuntia vanhan jäljen, jonka Mirkku oli meille yustävällisesti tallannut vieraaseen maastoon. Jana oli kuraa, oli jyrkässä rinteessä, niin ei Suri lähtenyt oikein etenemään, sitten kyllä nosti jotenkuten kun löysi. Ei sen väliä. Itse jäljen meni hyvin, oli tosi kuivaa ja kuumaa, mutta keskittyi eri tavalla, kun oli haastetta. Paria keppiä ei vaan mitenkään edes merkannut, ne mitkä haistoi, ei niissä ongelmaa. Pituutta joku kilsa. 

Torstaista en muistakaan mitään, tai perjantaista. Ollaan varmaan otettu lähinnä iisiä leikkiä ja juttuja pennun kanssa, ei siis mitään raportoitavaa sinällään. Lelut eivät pysyneet suussa, koska hgampaat lentelivät menemään. Nyt ne onkin tainneet kaikki jo lähteä, jospa taas aletaan vahvistaa sitten Musteen tekemää vetoa. :) Sitten kun on varmaa, että se haluaa purra ja hampaisto on riittävä. 

Lauantaina sitten saatiin Hertuskainen tänne iloksemme, ja ihan sellainen pieni huomio, että kun otin Surin vuorollaan tarhasta, se hyppäsi perusasentoon intopinkeenä. Että jos Hertta voisi muuttaa tänne, niin meille ei vaan yksinkertaisesti olisi treeniongelmia. Niin. Suri taisi seurata, tehdä jääviä (juu osaa se aika hyvin, ei minun tarvitse sitä auttaa, mutta sitä taakse kävelyä pitää treenata!). Metallia tehtiin, nostoista palkkaus tai esteen ylityksestä. En kyllä oikein muista, mitä muuta olisi otettu.

Sunnuntaina jäljesteltiin Taimistolaisten kanssa. Piru viekään, mutta kyllä ne jälkeä ajaa! Ekoista pennuista oli Suri (vain turistina) Kulo ja Jekku, toisista Metka, Noste ja Hippu ja kolmansista Muste, Jonkka ja Tassu. On kyllä kivaa porukkaa touhuta yhdessä. :) Kiitos kaikille, ja tätä lisää aina kun mahdollista, ja aina kun innostutte! Ootte parhaita!

Musteelle sellainen perusmittainen tai lyhyempi metsäjälki (22). Muste oli jotenkin "häiriintynyt" minusta. Tai siis se on ollut sen muurahaisjäljen jälkeen metsässä, koska nurmella on ihan eri meno. Sitä ennen se söi metsässäkin aina, sen jälkeen ei. Tai ehkä se johtuu myös siitä, että itse en tiedä, mitä siltä metsässä vaadin. Lisäksi se väisti loppupurkilla, eikä olisi mennyt maahan. Ihan hyvä havainto, että se tietää, mikä loppupurkki on, ja ehkä se haluaa väistää sitä ja jatkaa ennemmin jälkeä. Tämä oikeastaan vahvistui, kun näin Tassun tekevän samaa. Asia jäi kytemään päähäni.  Enkä tainnut toimia kaikilla purkeilla kaikilla samoin, kun en ollut varma, kokeilenko ilmaiseeko se ne.

Eilen sitten mentiinkin Miian kanssa pellolle. Vaikka se oli niitetty, uusi kasvusto oli vielä kovin harvassa, ja pohja kuivaa vanhaa nurmea ja pelto kova, ilma kuuuuma. Olin edellisenä iltana pihalla Musteen kanssa touhutessani kokeillut, miten se ilmaisee ulkona purkit (sisällä olen naksutellut maahanmenoja, mutta jäljellä olen auttanut sitä maahan). Koska se tarjosi pihalla ilman jälkeä olevat purkit hyvin, kokeilin Musteella sellaisen jäljen (23), että se oli ensinnäkin vaikeassa maastossa vain suora, ehkä 40 m. Aluksi kokonaan namitettu, sitten joka 3. Viimeinen purkki oli samanlainen ja jatkoin jäljen tekoa normaalisti vielä pari metriä siitä eteenpäin. Aloitukseen tein viitisen metriä tyhjää, laitoin Musteen istumaan ja lähetin hakemaan jälkeä edestään - meni hyvin. Söi hyvin, mitä oli tarpeen, ajoi hyvässä vireessä ja kun tuli purkeille, annoin sen miettiä itse, ja noin sekunnissa se meni maahan. Ekalla se väisti vähän sivuun kun jälki jatkui, mutta seuraavalla otin valjaista varmuudeksi kiinni, että olisin lähettänyt sen sitten paikaltaan, mutta ei se enää lähtenytkään väistämään. :) Voi videopeli, kyllä se vaan on tärkää ajella näitä jälkiä muiden kanssa, että saa idiksiä, eikä jää märehtimään tai toistamaan jotain ihan tyhmää maneeria tai miettimään asioita ihan väärään suuntaan. 

Tänään Suri pääsi vähän aksailemaan. Kivastihan se meni, tosin helppoa ratapätkää. Mutta siitä se on aloitettava. Asennetta haetaan, eikä sallita huonoa sellaista. ;) Musteelle syötin peruutellessani lihapullaa, ja oli aikas hyvä tatsi! Lisäksi lelulle kilpajuoksua (Muussi voitti aina :( ) ja vähän virvelöintiä. Siis nämä eri seteissä ennen ja jälkeen treenin, molemmissa peruuttelut ja oma leikkinsä. Ekassa setissä Muste jossain kohtaa vähän alkoi pullikoida peruuttelussa, ja mietin, että se ehkä luulee, että kohta kaappaan sen ja vien pois (ehkä mentyiin maneesin ovea kohti?). Niinpä toisella kiekalla ajattelin, että tehdään ja leikitään ilman, lopulta se saa jäädä lelulle, haen hihnan ja koska se tykkään pujottaa pään pantaan, se olkoon merkkinä, että tällä erää loppuu. No, näytti toimivalle, ehkä otetaan kokeiluun. 

Tästä tuli taas ihan erilainen kirjoitus kuin piti, vaan tälläinen "sitten sitä ja sitten tätä", vaikka onkin ollut paljon ajatuksia treenaamisesta, oivalluksia, mielentilan haltuunottoa jne. Mutta nyt on ihanat lämpimät illat aurinkoineen ja vattuineen kutsuneet meidän metsittymään aina kun mahdollista, joten tämä kirjoittelu aina vaan jää. Musteen kanssa lähinnä siis olen päässyt siihen, että tajuan taas, että nämä ovat niitä tärkeyksiä, mitä tehdään pitkään ja vahvoiksi, sen pienen tilpehöörin siihen ympärille kerkeää sitten joskus. Ja että laitan kyllä tavoitteita meille jo "ajoissa", mutta en pakota mitään valmiiksi - mutta en myöskään jää siis junnaamaan ja salli itselleni etenemättömyyttä vain siksi, että "ei ole mikään kiire". Into ja mativaatio tulevat toivottavasti niin hyviksi, että asioita voi treenata valmiiksikin sitten aikanaan. 

Musteessa on kivoja ominaisuuksia, kuten lelun tuominen käteen esim. kun tarhassa heittelen sille lelua, se jättää jo ihmis/supi/kissankakan, jos konahdan ja annan sitten namia palkaksi, olen mielestäni tehnyt asioita hyvin ja positiivisesti, ymmärrän, että kaikki, mitä haluan syntyy sen tekemisestä ja toistamisesta, se vahvistuu. Jepajee. Ja että se leikkii ja palkkautuu nameilla, joten sillä olisi tulevaisuutta minun kanssa näissä hommissa. Sellassii nyt.