Hip! Tänään sainkin vähän lisäaikaa vuorokauteen, mikä teki väsyneelle ruumiille ja sielulle hyvää. Sen käytin hyödykseni, en koomaamalla, vaan tekemällä jotain kivaa aktiivisesti. Siispä tallaamaan Surille jälki (470m), 4 keppiä. Jana oli ehkä 5 m, eli lyhyt mutta hyvä! Eteni ja törmätessään napsi oikean suunnan varmasti. Vaikka ohjaaja olikin taas varma ekan kepin sijainnista, oli koira kuitenkin vielä varmempi (en kuitenkaan puuttunut mitenkään, hyvä!) ja oikein vahva ilmaisu kepille. Sitten jatkettiin hienosti, oli polun ylitystä yms. Sanoin pikku-Lauralle, että nyt Suri alkaa ilmaista riistaa, ja pieni sivuluisu siltä, kehoituksesta jatkoi jälkeä ja kohta nousi teeri (?). Tämä selkeästi sotki vähän jäljenajoa, ja ajauduttiin joillekin kauriinpapanoillekin. Vähän sen oloisesti kuitenkin, että Suri kyllä tiesi, missä jälki menee. Lähdin taas nostattamaan sitä sivusuunnassa harhautumiseen, ja kohta oltiin taas jäljellä, ja sieltä lopulta 3/4 keppi. Tienylitys hyvä (näitä tehtiin ihan pari vaan viime vuonna), ja loppupätkä oikein hyvin. Viimeisestä kepistä meni ohi, pysähdyin sanoakseni, että siinä se tarkkaa kepin paikkaa ja samalla se palasikin jalkoihini ilmaisemaan keppiä. Siis ilmaisuissa tai keppimotivaatiossa ei ole mitään vikaa! Se siis haki sitä jo takaisin ennen kuin stoppasin, en ohjaillut sitä. Tosi vahvaa ja motivoitunutta. Pellolla saattoi olla niin nami-orientoitunut, että kepit ei herättäneet oikein mitään.
Muste kävi tallissa ja maneesilla. Maneesissa se suoritti oma-aloitteisesti kolmesti mustan mutkaputken, hassu. Ja ne kiiepeilivät kaikenlaisille puille ja rimoille, mitä nyt maneesiympäristössä onkaan. Reipasta menoa. Iltaruualla otin Musteen sisälle vähän hommailemaan. Kovasti oli aktiivinen ja tahdokas pikku pentunen. Tehtiin tasapainotyynyä, ja aika pian löyty tassukosketukset. Toiseksi aloin opettaa katsekontaktia. Selkeä, ja hyvä moneen kohtaan. Leikittiin myös pienillä palloilla. Söpö pentu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti