Viime postauksen jälkeen treenasin kerran pihassa kaukoja. Juntattiin niitä tosi kauan, vaadin niin kauan, että Taimi teki aina halutun vaihdon, ja seuraavassa taas sama: vaatiminen, jotta tekee. :D Siis se oli tälläinen keskustelu: Istu - en - no istutpas - no v*ttu en - istu - no okei - alas - no en varmana - ALAS - no en aio - ALAS! - no okei - sei - en takuulla - no sei - EN! - NO SEI! - No okei..
Eli ihan hirveesti meidän kaukot eivät ole parantuneet.
Eilen oltiin kokeessa, räntäsateisessa Turussa. Eikä mitä, Taimi veti rennolla ja hyvällä tasolla. Alkoi tunnarilla: oman toi, hyvä loppupertsa. Sitten luoksetulo: stopit venyi, muuten iloinen. Jäävät: ei istunut ekassa välissä, muut hyvin. Ruutu: selvästi meinasi lähteä jo ruutuun perusasennosta ja korjasi kurssinsa merkille, jossa epävarmuus erehdyksen vuoksi näkyi hitautena. Myös ruutuun laukkasi hitaasti, ja sitten maahanmenooon vaati 3 käskyä. Tästä 0.
Toisessa setissa tosi hieno ohjattu oikealta, lähti nopeasti noutamaan eikä meinannutkaan erehtyä keskelle, edes vilkaissut. Kaukot: todellinen ylläri! Vain yksi kaksoiskäsky, eikä sekään siksi, että olisi arponut väärän asennon vaan johonkin nousuun, eikä juuri edennyt. En ymmärrä!! Siis niin oikea mielentila! Seuraaminen oli hyvä ja metallihyppy ällötyksen siivittämä mutta teki. Paikallolot lopussa kympit. Liitän arvostelulomakkeen kuvana, kunhan sen jostain kaivelen.
Olihan se taas vaan niin kivan rennon helppoa, että ne uudet säännötkin on kyllä vielä lähdettävä kokeilemaan, vaikka SM-kokeet nyt väliin varmasti jäävätkin, kun tuloksena oli kakkostulos.
Hertta ja Noste tekivät luokkavoiton hienolla AVO1-tuloksella 189 pistettä. Kulo ja Satu saivat ALO2-tuloksen. Kivaa, kun Taimisto-porukkaa oli kolmessa luokassa! Kiitos aktiivisuudesta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti